Montaako kirjaa luet yhtä aikaa?

Tämä asia kiinnostaa minua ja halusin aloittaa siitä keskustelun. Luetko montaa kirjaa kerralla vai vain 1 kerrallaan ja se aina loppuun ennen uutta. Entä luetko aina 1 kirjailijan kaikki kirjat kerralla vai luetko monien kirjailijoiden kirjoja vaihtelevasti?   Minä luen kausiluontoisesti montaa kirjaa kerrallaan. Toisinaan tuntuu, että jokin toinen kirja sopii tunnetilaani paremmin kuin toinen, jonka olen jo aloittanut, mutta en vielä lukenut loppuun asti aloittaessani toisen. Mutta enemmän luen aina 1 kirjan loppuun ennen kuin aloitan toisen.   Ja sitten mietin, että olisi varmaan tehokkaampaa lukea aina yksi kirjailija kerrallaan kaikki hänen kirjansa, mutta en kykene tähän, koska kaipaan ihan liikaa vaihtelua elämään.   Aurelia

Oli aika jolloin minulla oli aina se yksi kirja kerrallaan menossa ja that's it. Pidin tiukkaa kuria itselleni, että se luetaan loppuun ennen uuden aloittamista... [i]Mutta siitä todellakin on kauan.[/i] :wink:   Jossain vaiheessa homma vain levisi käsiin; olit lukemassa jotain hidastempoista, joskin mielenkiintoista teosta, mutta juuri silloin kaipasi vauhtia ja otit toisen sen ensimmäisen rinnalle. Ja sitten kolmannen, joka edusti ihan eri tyylilajia. Nyt niitä on kesken viisi, joka ehkä minulla on lähellä sitä kesken olevien kirjojen maksimi ylärajaa.   Yleensä joukossa on se yksi pääteos, mitä luen pääasiallisesti sillä hetkellä ja muut ovat sitten 'varalla', jos fiilis ei ole pääkirjan kohdilla. Pelkäsin ennen, että juonet menevät sekaisin lahossa päänupissani, mutta onnekseni tätä ei pahemmin tapahdu, koska luettavana olevat kirjat edustavat yleensä jokseenkin eri tyylilajeja.     [quote="Aurelia" post=16652]Tämä asia kiinnostaa minua ja halusin aloittaa siitä keskustelun. Luetko montaa kirjaa kerralla vai vain 1 kerrallaan ja se aina loppuun ennen uutta. Entä luetko aina 1 kirjailijan kaikki kirjat kerralla vai luetko monien kirjailijoiden kirjoja vaihtelevasti?Aurelia[/quote]   Uusien kirjojen kanssa tykkään lukea vaihtelevasti eri kirjailijoiden kirjoja, mutta jos otan uudelleen lukuun esim. nyt vaikka Belgarion -kirjat, niin silloin ne tulee yleensä luettua kaikki putkeen. Siinä vaiheessa kun tietää mikä fiilis on hakusessa - ja, että se löytyy juuri näiden sivujen välistä ja ne voi huoletta ahmia putkeen! :cheesy:

Lun kirjoja yksi kerrallaan kannesta kanteen. Paremmin pysyy myös juonessa mukana. Itselläni voisi helposti tarinat sekoittua, jos olisi usampi kirja kesken.

Minulla saattaa olla useampikin kirja työn alla samanaikaisesti. Yleensä kirjoista maksimissaan kaksi on fiktiota. Yleensä luen yhtä kirjaa, mutta, jos vastaan tulee kiehtovalta kuulostava teos, siirrän alunperin lukemani syrjään siksi aikaa, että saan uuden teoksen kahlattua läpi.   Sitten minulla saattaa olla sivussa historiaan liittyviä teoksia, joita käyn läpi verkkaiseen tahtiin. Opiskeluihin liittyvät teokset kulkevat myös rinnalla aikas usein.

Yleensä pitäydyn yhdessä kirjassa kerrallaan, mutta joskus saatan aloittaa vanhan kirjan rereadin, jos senhetkinen uusi teos on tylsä. Näin kävi pari viikkoa sitten, kun en jaksanut Tad Williamsin Taru kolmesta miekasta -kirjaa ja päätin sen sijaan nauttia saman kirjailijan Varjojen marssista uudemman kerran. (Kyllä Kolme miekkaa sitten lopulta maistui taas.)   Kahden kirjan rinnakkainluku on loistava tapa vertailla kirjoja. Viime vuonna tein tätä ensimmäisen kerran: aloitin samana päivänä Smaragdiatlaksen ja edellä mainitun Varjojen marssin. Marssi kiilasi nopeasti atlaksen ohi, enkä vaivautunut lukemaan huonompaa kirjaa sataa sivua pidemmälle. Taisin tuolloin kasvaa nuortenfantasiasta ulos. Samana keväänä luin rinnakkain kolmea kirjaa: Pratchettin Mort (viime vuoden huippu) ensimmäinen osa Tarusta kolmesta miekasta (sai kiinnostuneeksi sarjasta) ja Eragon (kärsi Smaragdiatlaan kohtalon). Näin näkee, ketkä kestävät kilpailua.   Tällä hetkellä huomiostani kilpailevat Sarasvatin hiekkaa ja Piin elämä. Luettuani molempia 60-70 sivua olen innostuneempi Piin elämästä. Tarinankerronta on todella omaperäistä. Aion lukea kummankin loppuun, enkä usko kummankaan olevan varsinaisesti huono. Kirjoja on hauska lukea rinnakkain, koska molemmissa on tapahtumapaikkana Intia. Voisi melkein odottaa, että päähenkilöt kohtaisivat toisensa :lol:

Yksi kirja kerrallaan. Tällä hetkellä on poikkeustilanne; luen kolmea kirjaa samanaikaisesti. Kahta tietokirjaa ja yhtä kaunoa.

Pyrkimyksenäni olisi lukea vain yhtä kirjaa kerrallaan, mikä tuntuu olevan sula mahdottomuus :lol: Tällä hetkellä vain kaksi kirjaa kesken, mutta tilanne on monesti paljon pahempi. Kerran oli viisi kirjaa kesken yhtäaikaa. Siinä meni pikkuhiljaa genret sekaisin :D Ja sitten pitäisi vielä huolehtia että kirjaston kirjat palautuisivat takaisin ajoissa. Ei tule mitään..

Ketjussa jo aiemmin mainittu lukufiilis on tosiaan tärkeä osa kirjan valintaa. Aina ei jaksa keskittyä mihinkään vakavaan tai jännittävään, tai joskus hömppä tai muu "kevytkirjallisuus" ei kiinnosta ollenkaan.   Minulla on harvoin kahta useampaa kirjaa kesken samaan aikaan. Yleensä toinen niistä kahdesta on koulukirja, joiden lukeminen on selkeästi hitaampi prosessi minulla, kun yritän keskittyä, pohtia ja oppia. Toinen kirja taas on vapaa-ajan lukemistoa, oma valinta, ja ne yleensä yritän lukea aika pian loppuun. Tästä seuraa se, että lukemiseni on aika syklimäistä - luen paljon yhtenä viikonloppuna ja sitten pidän taukoa seuraavan viikon. En yleensä aloita uutta kirjaa, ellen usko ehtiväni lukea sitä samana päivänä tai viimeistään seuraavina.   En usko, että tavallani on niinkään tekemistä keskittymiskyvyn kanssa, kuin sen kanssa että kun aloitan lukemaan kirjaa, se on kesken ollessaan minulle prioriteetti, joka tavallaan pitää "hoitaa pois keskeneräisten töiden listalta". Minun pöydälleni on harva kirja unohtunut keskeneräiseksi. :smile: Tietoisia keskenjättämisiä on kyllä tapahtunut muutama, mutta se ei ole johtunut ajanpuutteesta.

[quote="Rinja"]Jos olen jo aloittanut jonkin kirjan, mutta kesken sen lukemisen tekeekin mieli aloittaa jotain muuta, se on minulle merkki siitä että kyseinen aloitettu kirja ei kiinnosta ja koukuta tarpeeksi. Keskityn siis vain yhteen kirjaan kerrallaan ja annan sille kaiken huomioni ja energiani, ja jos se ei tunnu sen arvoiselta niin sitten se on sama jättää kesken.[/quote]   Kuulostaa tutulta. Yritän pitää keskeneräiset kirjat siististi yhdessä kappaleessa, sillä muutoin lopputuloksena on usein se, että joku todella koukuttava kirja vie ja muut jäävät kesken. Tämä on sääli, sillä jotkut kirjat tarvitsevat enemmän aikaa ja keskittymistä, jotkut taas tekee mieli hotkaista heti kokonaan.     [quote="Dyn"]Toisaalta välillä huomaan kirjan kanssa, että toisissa olosuhteissa lukisin sen ihan mielelläni, mutta juuri nyt ei vaan jaksa keskittyä niin vaativaan tekstiin/teemaan, tai kirja tuntuu vaikka liian kevyeltä kun haluaisi just silloin pohtia jotain syvällistä.[/quote]   Tässäpä muuten syy siihen, miksi Dostojevskin Idiootti on ollut jo vuosia hyllyssäni lukematta. Olen saanut päähänpinttymän, että se kirja pitää lukea talvella tai syksyllä. Joskaan vielä menneinä talvina ei muka ole ollut aikaa aloittaa ko. kirjaa. Ylipäänsä keskeneräisiä kirjoja kertyy helposti juuri siksi, että haluaa jotain kevyempää/syvällisempää kuin keskeneräinen teos. Tai siksi, että keskeneräinen kirja ei mahdu laukkuun. Joskus on parempi jättää kirja kesken ja palata siihen myöhemmin, kuin yrittää väkisin lukea sitä, vaikka ei juuri silloin kiinnostaisi.   Kirjojen juonet eivät ole koskaan menneet mielessäni sekaisin, toisaalta luen kirjoja, jotka poikkeavat toisistaan aika tavalla. Uppoutuminen kirjaan kuitenkin kärsii, jos yrittää edistää montaa kirjaa samaan aikaan. Mulla oli pitkään hieno tilanne, eikä aktiivisesti keskeneräisiä kirjoja ollut kuin yksi. Sitten tuli eräs kirjallisuuden kurssi, johon piti lyhyessä ajassa lukea tuhat kirjaa, ja oli pakko lukea montaa samalla, että saa luettua mahdollisimman paljon jokaista. Osa niistä kirjoista on vieläkin keväältä kesken, jee.   Oon nyt viime aikoina yrittänyt lukea kirjahyllyssäni jo olevia kirjoja, vaikka kirjastosta helposti tulee napattua mukaan kaikkea kiinnostavaa. Samasta syystä olen yrittänyt vähentää uusien kirjojen hankkimista. Tulee jotenkin urpo olo, kun katsoo hyllyä ja miettii, miten tuokin kirja on ostettu kirjamessuilta 2013 eikä se ole vieläkään luettu. Jos joku kirja on liian pitkään kesken, aloitan sen kokonaan alusta.   Aktiivisesti luen yleensä kahta kirjaa, molemmille on omat hetkensä.

Välillä luen useita kirjoja yhtä aikaa, mutta yleensä osa niistä on tiedekirjoja. Pyrin siihen, että kesken on vain yksi fiktiivinen kirja kerrallaan, vaikka joskus siitä tulee lipsuttua. Olen ajatellut että kirjojen kanssa olisi vaikeaa keskittyä yhtä aikaa useampaan juoneen, mutta toisaalta sama onnistuu TV-sarjojen kanssa. Ehkä pitää kokeilla onnistuisiko minulta kahden fiktiivisen kirjan lukeminen päällekkäin, heti kun on aikaa...

Tajusin, että mulla on edelleen kesken osa kirjoista, jotka olivat kesken kirjoittaessani viimeksi tähän ketjuun yli vuosi sitten. :roll: Koskahan kirjan kohdalta voi todeta, ettei se ole enää kesken, vaan jäänyt lukematta?   Edelleen luen useaa kirjaa samanaikaisesti myös ihan tarkoituksella, sillä usein iltaisin kaipaan jotain kevyttä luettavaa, kun taas paremmalla ajalla voi mennä raskaampikin teksti. Lisäksi "luen tämän ihan pian" -pinossa on aina jotain vielä aloittamatonta, mutta tavallaan jo mielessä olevaa.

Kyllä sitä yhtä kirjaa pitää itsellä pläräillään aina kerrallaan. Kahta maksimissaan voi silmäillä :roll: Keskittyminen ja kirjasta nautiiminen on hankalaa minulle, jos liian montaa juonta yrittää muistaa. :cheesy:

Mulla on myös ollut tapana lukea vain yhtä kirjaa, mutta nyt siihen on tullut (olosuhteiden takia?) muutos. Kolme on kesken koko ajan.   Yhtä luen lapsen kanssa, yksi kulkee aina laukussa (tähän karsiutuvat vain fyysisesti kevyet kirjat) ja sitä luen sitten, jos joudun istuskelemaan kauemmin junassa/käytävällä/lasten harrastuksissa. Kolmas on sitten se paksu kirja, jota luen vain kotona ja jota en jaksa kantaa niska vääränä minnekään :)   Tietysti jos paksu kirja on jännässä kohdassa, se on pakko ottaa mukaan. Mutta yleensä on jokaisella kirjalla on tiukka rooli. Harmittaa vain se, että kirjojen lukeminen kestää tällä tavalla kauemmin.