Nykypäivään sijoittuva scifi

Törmäsin keskusteluun, jossa kysyttiin mistä pidettiin enemmän: tulevaisuuteen vai nykypäivään sijoittuvasta scifistä.   Se sai minut miettimään: Mitä edes on nykypäivään sijoittuva scifi? Ensimmäinen ajatus oli, että voiko sellaista edes olla? Eikö scifi juuri vaadi sen, että käsitellään jotain, mitä ei vielä ole (tai tule koskaan olemaan). Tästä syystä pitäisi olla tulevaisuudessa tai sitten vaihtoehtoisessa ajassa.   Yritin lukea tätä keskustelua, mutta ainoa mainittu vaihtoehto oli sellainen, jossa esimerkiksi alienit hyökkäävät (tai tekevät jotain muuta). Teknologia siis vastaa tätä päivää, on vain tapahtunut jotain scifistä. Onko jotain muuta?   Ja miten esimeriksi [b]Her[/b] elokuva? Tässä on tekoäly, joka pystyy keskustelemaan ihmisen tavoin. Se ei ole millään tavalla tätä päivää, mutta mahdollista lähitulevaisuutta. Voidaanko tätä siis enää laskea tätä päivää kuvaavaksi scifiksi, vai onko se jotain muuta (ns. viisi minuuttia tulevaisuudessa)?   Se, onko Gravity scifiä, on joillain sivustoilla ollut pohtimisen aihe. Sinänsä kuvaa realistisesti tätä hetkeä, mutta toisaalta taas ei. Mutta se kyllä liittyy tieteeseen, siitä se [i]science fiction[/i].   Joten mikä on teidän mielestänne nykypäivään sijoittuvaa scifiä? Onko esimerkki kirjoja tai elokuvia ja jos, niin mitä siinä on käsitelty? Minkä itse lukisit tähän?

Minulle tulee ensimmäisenä mieleen tämän päivän teknologia, jota sovelletaan tavalla jolla sitä ei normaalisti sovelleta. Toisin sanoen, sillä tehdään asioita, mutta jotka olisivat (teoriassa) mahdollisia sovelluksia, vaikkakin ehkä mahdottoman vaikeita toteuttaa uskottavasti ja kustannustehokkaasti (vainoharhakuvauksien suosima ihmisten paikallistaminen kännyköiden tukiasemien avulla, tarkka profilointi internetin, luottokortin ja yhteisörekistereiden avulla, langaton pienitehoisten akkujen lataus jne.).   Mennään vaikkapa vaihtoehtotodellisuuden puolelle, mutta paino on tekniikassa eikä yhteiskuntakuvauksessa.   Tässä tulkinnassa on tosin se ongelma, että silloin suurin osa esim. Clancy-tyyppisistä teknojännäreistä muuttuu yht'äkkiä scifiksi. Mutta scifiltä ne ovat vaikuttaneet muutenkin.

Sittenhän kyseessä on jonkinlainen vaihtoehtotodellisuus. Jos miettii, että Suomessa on paljon jonkinasteista reaalifantasiaa, niin miksei sitten "reaaliscifiäkin"?

[url=http://www.risingshadow.fi/library/series/80-remnants-selviytyjat-maasta]Tuo[/url] on melkein nykypäivää, toissavuosi. :wink:

Heh... Tosin Remnants taas valahtaa siihen "alienit tulee ja antaa tekniikkaa" -kategoriaan, jota VMN valitteli ainoaksi löytämäkseen viitteeksi :tongue:

Niinhän se vähän taitaa mennäkin, mutta ei se mitään. Totta kai näitäkin haluaa kuulla jotta saisi mahdollisimman laajan kuvan siitä, mitä tähän outoon genreen oikein kuuluisi :)

Remeksen scifidekkarithan tapaa sijoittua kahden kolmen vuoden päähän julkaisuvuodestaan, ja se on käsittääkseni aika normaalia.   Artemis Fowl on scifiä 2000-luvun alussa kuten Harry Potter on fantasiaa 1990-luvun lopulla. Molemmissa on ajoituksen kertovia juttuja.   Toisaalta: Jukka Parkkisen [url=http://www.risingshadow.fi/library/book/979-sinun-tahtesi-allstar]Sinun tähtesi, All Star[/url] sijoittuu ehkä noin sadan vuoden päähän, mutta koska se on kirjoitettu 1990-luvun alussa, siinä on kuviteltu tekniikkaa, joka nyt 20 vuotta myöhemmin on arkipäivää, esimerkiksi ID-kortti, joka sisältää kaikki tiedot kantajastaan, kulkuluvat sun muut jne. Mutta ei se scifi siitä silti vanhene, vaikka tekniikka on olemassa jo tässä ajassa - kyllä sen selkeästi sijoittaa silti tulevaisuuteen.

Joskus muinoin kirjoitushetki +- muuta vuosi oli varsin tavallinen scifin tapahtumahetki. Esimerkiksi Jules Vernen kirjoista suurin osa, keskeisimmistä kaikki, taitavat olla aikaansa sijoittuvia. Maailman "pieneneminen" ja tieteen sekä keksintöjen tekemisen monimutkaistuminen ovat syöneet nykypäivään sijoittuvan scifin kakusta suuren osan.   Jotkut jatkavat silti perinnettä, eikä aina tarvita aikamatkailua, kokonaan rinnakkaista universumia, voimakkaasti vaihtoehtoista historiaa tms. avuksi. Esimerkiksi William Gibson ja Neal Stephenson ovat kirjoittaneet "nykypäiväscifiä", kotimaisista ainakin Risto Isomäki (täällä kyllä vallalla taitaa olla paremminkin jonkinsortin uuskumma kuin selkeä scifi, mitä nykypäivään sijoittuviin teelmiin tulee -- ja niitähän sitten taitaa valtaosa ns. aikuislukijalle suunnatuista kotimaisista spefikirjoista ollakin). Toki monista alan teoksista voidaan ihan perustellusti argumentoida, että ne ovat oikeasti vain "teknotrillereitä" tai ihan vaan mainstreamiä ihan pienellä spekuspekumausteella. Ehkä osan scifistisyyden ymmärtämiseen vaaditaan peräti tietynaista lukutapaakin.

Keksijänerot eivät taida enää mennä läpi – siis että ihan yksittäisillä ihmisillä olisi oman nerokkuutensa johdosta käytössä kaiken maailman tekniikkaa, jota muilla eikä meillä ei ole. Tosin kyllähän se Paluu tulevaisuuteen -leffoissa ihan täydestä oli.   Ja sitten on isommat organisaatiot, joilla voi olla rahaa ja resursseja kehitellä jotain salaa. Niinkuin dinosauruksia Jurassic Parkissa.   Ei kai noita nyt teknotrillereiksikään voi mieltää?

Ekana tuli mieleen X-Files ja Stargate, jotka sijoittuivat julkaisuhetkinään nykypäivään, ja joissa hallitus puuhaili ihmisten selän takana kaikkea scifististä.

Ja taas: alien-teknologiaa molemmissa sarjoissa :lol:   Taitaa genrekategoriat tosiaan olla sellaiset, ettei nykypäivää ja tämän hetken teknologiaa tule luokiteltua scifiksi, jollei genre täytä jotain selkeitä ja tiukkoja utopistisuusvaatimuksia. Ennenkaikkea korostetusti.   Scifististen elementtien korostamisesta puheen olleen: Travoltan ja Nicolas Cagen tähdittämä Face/Off oli alunperin tarkoitus olla ehta scifi-elokuva. Tulevaisuutta ja scifikliseitä ei kuitenkaan lopulta tuotu korostetusti esille koska haluttiin tehdä nyt kuitenkin virtaviivaisempi räiskintäleffa. Elokuva on siis lopulta genreltään toimintaelokuva eikä scifielokuva, vaikka siinä vaihdetaan ilman mitään toipilasaikaa kasvot kahden satunnaisen ihmisen välillä ja heitetään sankari jossain välissä kuvitteelliseen teknovankilaan jossa ihmiset pidetään kurissa mm. magneettisilla saappailla.   Mikäköhän on genrejaottelun hierarkia? Millä ehdoilla määrätään, onko jokin ensisijaisesti scifiä vai jotain muuta? Esim. "Onko Gravityssa pääosassa teknologia, jota ei ole nyt tai välittömässä lähitulevaisuudessa olemassa? Jos on, se on scifiä. Jos ei, niin jatka lukemista. Onko Gravityssä pääosassa tavallisen (ei yli-ihmisen) oloisen sankarin laittamista ikävään tilanteeseen ja tämän selviytymisen jännittämistä? Jos on, se on trilleri. Jos ei, niin jatka lukemista."

Miten sellaisen tapauksen suhteen, jossa on scifistä teknologiaa, muttei alieneita?   Echramath sanoi, ettei kävisi, mutta mitä muut ovat mieltä siitä, että salaisesti (valtio, pieni tutkijaryhmä, hullu tiedemies) olisi kehitellyt jotain, joka ei ole vielä mahdollista. Ehkä jotain testivaiheessa olevaa. Ei nyt puhuttaisi kaiken maailman teknologiasta, kuten Echramath ajatteli, vaan ehkä yksi mullistava laite?   Silloinhan miljöö olisi yhä nykyaika, mutta mukana olisi jotain scifististä. Toimisiko tämä, vai olisiko se jo siinä kohti jotain muuta?   Onko se miljöö tässä se tärkein. On nykypäivä plus jotain erikoista?

Entäs sellainen nykypäivään sijoittuva tarina, jossa luonnonlait yhtäkkiä alkaisivat heittää häränpyllyä (kera tieteellisesti uskottavankuuloisen selityksen, miksi näin on käynyt.)