Charlie Huston

Charlie Huston Kuolleena palannut Ilmestymisvuosi 2005 Like Sivuja 288   No niin, tämä on viimeinen kesäkuun aikana loppuun lukemani kirja. Ensiksikin täytyy sanoa, että vihdoinkin jotain erilaista tapaa kuvata vampyyrejä. Ja toiseksi täytyy heti sanoa, että minä en yleensä lue aihealueiltaan ja tyyliltään tämän tyyppisiä kirjoja ja jos luen, niin yleensä ne ovat sitten fantasiakirjoja kuten tämä.   En lue siksi, että järkytyn helposti, samaistun liikaa ja minua inhottaa. Enkä tosiaan pidä näistä tunteista. Mutta tämän kirjan täytyy olla erittäin hyvin kirjoitettu kirja koska se ei aiheuttanut minussa liikaa näitä negatiivisia tunteita vaan pystyin lukemaan sitä ja vielä loppuun asti. Ja minusta tämä oli todella hyvä kirja.   Erittäin hyvä kirja. Kirjassa oli aivan uudenlainen tai ainakin minulle uudenlainen tapa kuvata vampyyrien maailmaa ja vampyyrejä eikä se aiheuttanut minussa ollenkaan minkäänlaista toiston tunnetta kuten useimmissa vampyyrijutuissa johtuen järkystä muististani joka muistaa ärsyttävästi suurinpiirtein kaiken lukemani jos vain tahdon niin.   [spoiler][/spoiler]Mennäänpä sitten itse tarinaan. Haluan sanoa tarinan positiivisimman asian. Ikuisena hömelönä romantikkona minusta tarinan päähenkilön rakkaussuhde ihmisnaiseen oli aivan ihana ja kuvattu vähin sanoin todella hyvin. Niin realistisesti ja silti niin kauniisti. Tämä oli minusta kirjassa kaikkein paras asia, vaikka se olikin vähäisellä huomiolla tarinassa. Silti se oli minusta outoa kyllä tarinan tärkein asia.[spoiler][/spoiler]   Sitten haluan sanoa, että tämä tarina oli todellakin malliesimerkki siitä miten järkyttävät asiat voi ilmaista niin ettei se ole niin järkyttävää ja kuinka kirjailija voi todellakin välttää hävettävän nykyjulkisuushakuisen tahallisen järkyttämisen vaikka kirjoittaisikin järkyttävästä aiheesta, jos vain tahtoo.   Opin tästä kirjasta yhden asian, joka helpottaa omaa suhtautumistani erääseen vaikeaan asiaani.   Kaiken kaikkiaan tämä oli todella hyvä kirja. Erinomainen. Kirjan ääni, sielu ja henki oli rehellinen, realistinen, useimmiten hivenen kylmä, mutta välissä oudon lämmin ja etenkin erittäin tuore. Annan tälle kirjalle 9 pistettä kymmenestä, mikä on huippusaavutus.   Kirjan kanteen taas en ole yhtään tyytyväinen. Minusta se ei tehnyt ollenkaan oikeutta sille miten hyvä tarina oli. Kansi oli suorastaan ruma enkä tajunnut sitä ollenkaan. Ainoa hyvä asia kannessa oli se, että ainakin kaikki nimet olivat selkeästi luettavissa.   Seuraavaksi mietin kirjan ilmestymisvuotta 2005. Se olikin minulle hyvin mielenkiintoinen vuosi. Olin ennen sitä vuotta syönyt erästä minulle vaarallista mielenterveyslääkettä likimain nelisen vuotta ja sinä vuonna se rupeasi aiheuttamaan minulle oireita jatkuvina tulehduksina. Kukaan ei tajunnut mistä tulehdukset johtuivat eikä kukaan osannut epäillä sitä lääkettä vaikka kävin joka kuukausi verikokeissa sen takia, mutta verikokeet eivät paljastaneet mitään.   Lopulta lokakuussa sain tosi ärhäkän keuhkokuumeen ja jouduin sen vuoksi sairaalahoitoon. Siellä asiaa sitten tutkittiin tarkalla syynillä ja syy eli vaarallinen lääke tajuttiin. Minulla oli tosiaan mennä henki sen kanssa, mutta onneksi Jumala jostain syystä pitää minusta ja minulla on vahvat suojelusenkelit.   Joka tapauksessa olin sen lääkkeen vaikutuksesta nukkunut likimain jatkuvasti ja sitten kun se lääke lopetettiin, niin tunsin kuin olisin uudestisyntynyt kun en enää nukkunut koko ajan. Kuin olisin herännyt tosi pitkästä unesta ja saanut takaisin kaikki mahdolliset mahdollisuudet. Tämän uuden elämän, johon minut on tarkoitettu. Olen siitä lähtien kehittynyt tasaiseen ja hyvin nopeaan tahtiin henkisesti koska minun on korvattava itselleni ne kaikki uniset vuodet. Ja matka jatkuu.   Mitähän haluaisin vielä sanoa Hustonille itselleen? Sinua kannattaa pitää silmällä sillä tulet vielä kirjoittamaan hyvin mielenkiintoisia kirjoja, uskoisin. Erinomaista työtä, todella.

[article]566[/article]

Tuon toisen arvostelun luettuani ihmettelen luinko minä saman kirjan? :D ja sitten mietin asiaa tarkemmin. Ehkä tämä kirja oli minusta siksi niin hyvä ja uusi kun en ole ennen lukenut kovin paljon samantyylisiä kirjoja. Ja toinen asia vielä mistä haluan huomauttaa, minulla ei ollut mitään vaikeuksia pysyä kärryillä siitä kuka puhuu milloinkin siinä konekivääridialogissa ja minua ihmetyttää mikä siinä oli epäselvää. En kuitenkaan osaa sanoa mistä tämä johtuu. Mutta pysyn jääräpäisesti mielipiteessäni siinä, että tämä kirja oli hyvä. :)   Aurelia

[quote="Aurelia" post=18511]Tuon toisen arvostelun luettuani ihmettelen luinko minä saman kirjan? :D ja sitten mietin asiaa tarkemmin. Ehkä tämä kirja oli minusta siksi niin hyvä ja uusi kun en ole ennen lukenut kovin paljon samantyylisiä kirjoja. Ja toinen asia vielä mistä haluan huomauttaa, minulla ei ollut mitään vaikeuksia pysyä kärryillä siitä kuka puhuu milloinkin siinä konekivääridialogissa ja minua ihmetyttää mikä siinä oli epäselvää. En kuitenkaan osaa sanoa mistä tämä johtuu. Mutta pysyn jääräpäisesti mielipiteessäni siinä, että tämä kirja oli hyvä. :)   Aurelia[/quote]   Kyllähän sinä saman kirjan luit, mutta mielipide oli minulla vain erilainen. Ei tarvitse yhtään olla jääräpäinen sen suhteen, jos itse pidit siitä. Ei kaikki voi pitää samasta asiasta ;)   Dialogissa minua hämmensi se, ettei koskaan käytetty "hän sanoi", vaan aina oli pelkät lainaukset, pelkkä puhe. Hustonilla ei myöskään tuntunut olevan mitään logiikkaa sen suhteen, koska puhuja vaihtuu, vaan siinä saattoi olla välissä toimintaa, sitten sama tai eri puhuja. Siinä oli myös paljon kohtia, jossa kaksi keskustelee, mutta ei kerrota ketkä he ovat, vaan annetaan lukea sivu, ennen kuin vihjataan siitä. Tämäkin alkoi minua hieman ärsyttää. Miksi tehdä turhan vaikeaksi?