J. R. Ward

^ Joo, pitää pohtia. Jos [i]Varjot[/i] osuu kirjastosta käteen, niin lainaan ja luen, en kyllä muuten varmaan erityisesti etsi sitä.   Pitäisi varmaan jossain välissä fiilistelymielessä lueskella niitä ekoja osia läpi (kirjat 1-3), ne ovat ainakin minun mielestä niitä seuraaviin osiin verrattuna ihan tolkullisia ja kiinnostavia.

Minä tykkäsin Varjot-kirjasta, se jopa palautti minun uskoani siihen että haluan lukea jatkossakin näitä Wardin vampyyrikirjoja :) Siinä oli jopa pääpariin liittyvä iso käänne, jollaista Ward ei ole uskaltanut ennen tehdä. Tuo Wardin toinen sarja, Langenneet enkelit, jäi kuitenkin minulta kesken johonkin osaan, koska sukupuolikuva ja käänteiden kaavamaisuus alkoivat tympiä ihan liikaa. Silläkin sarjalla on ollut hetkensä, joten ehkä pitäisi vielä yrittää jatkaa, mutta Wardin vampyyreissa on aina ollut sen verran paljon kiinnostavampia puolia että vampyyrisarjan jatkaminen ei ole tyssännyt muutamaan tympeään yksityiskohtaan.   Seksikohtauksista täytyy minunkin sanoa, että kirja kirjalta ne alkavat olla sitä osuutta mikä kiinnostaa kaikkein vähiten. Ekassa kirjassa muistan olleen vielä jotain fiilistä, mutta nykyisin minäkin lähinnä lehteilen ne ja odotan, milloin päästään taas muiden asioiden pariin.

Vaikka mä aika kovalla kädellä joskus dissaan näitä kirjoja, ei ne nyt huonoja ole, koska mä kuitenkin niitä jaksan lukea. Guilty pleasure. :tongue: Mutta se mikä on alkanut nyppimään oikein tosissaan on se, että kirjailija näkee vain yhden tavan, miten tyyppien elämä on täydellistä. Ollaan naimisissa ja hankitaan lapsia, koska silloin naisten/naaraiden elämä täydellistä ja on syy elää. Se mikä minua viehätti Rhagessa ja Maryssä, oli [spoiler]se loppuratkaisu, että Mary sai tilaisuuden elää, mutta häneltä vietiin mahdollisuus lapsiin. Mutta nyt sitten on ilmassa se mahdollisuus, että R&M hankkisi lapsia, koska eihän nyt tietysti ilman niitä voi olla...[/spoiler] Vastaava hankasi minulla vastaan Kuningas-kirjassa [spoiler]koska oli melko selvää, että Wrath ei halua lapsia, mutta Beth puoliksi kuitenkin pakotti hänet isäksi ja sitten kaikki olikin hyvin, kun oli lapsi. *huoh* [/spoiler] Alkusarjan miehissä oli luonnetta ja syvyyttäkin, mutta sen jälkeen hahmot ovat typistyneet hyvin samanlaisiksi. Jos minulle lykättäisiin eri hahmojen luonnekuvaukset eteen, en pystyisi sanomaan kenelle mikäkin kuuluu. Mutta se varmaan on pitkän kirjasarjan ongelma, hahmot muuttuvat liian samankaltaisiksi.   Tämä stereotyyppinen hyvä elämä -teema on toki ongelma muissakin paranormaalin romantiikan (sen harlekiinipuolen varsinkin) kirjoissa, elämä ei ole hyvin ennen kuin on oma kulta kainalossa, petipuuhat toimivat moitteettomasti (ja usein), mennään naimisiin (tjm) ja hankitaan jälkikasvua. Onkohan tämä amerikkalainen idylli? Koska tätä samaa idearakennetta tapaa muissakin romantiikkakirjoissa, jotka tulevat lätäkön toiselta puolelta. Kyllähän ne lapset avioliiton täydentäjänä -teema esiintyy muunkinmaalaisissa kirjoissa, mutta ei yhtä alleviivaavasti. Tai sitten mä vaan sattumalta luen juuri tällaisia kirjoja enemmän kuin kuvittelenkaan... :p

En välttämättä arvosta lastenhankintaa avioliiton täydentäjänä, mutta jollain tavalla tykkään kirjoista, joissa voi huoletta olettaa, että pari päätyy lopussa yhteen tavalla tai toisella. Sellainen turvallinen tietoisuus lopetuksesta, niin ei tarvitse turhaan jännittää kesken hömppäromaanin? Minusta se on osa hömppäromantiikan armollisuutta, että voi lukea täysin ajatuksettomalla vaihteella. Turha älykkyys pois minun hömpästäni. :tongue:

Varjot oli kyllä itsestä aika hyvä vaikka usein huomaan näissä uusimmissa kirjoissa fanittavani eniten sivuhahmoja :D Odotan nimittäin kovasti milloin Laylalle tulee oma kirja. Oon nyt lueskellut naisen draamaa kirjoista sen verran, että alkaa kutkuttaa tuo kuvio yhä enemmän.   Maaliskuussa tulee suomeksi tuo Mustan tikarin perilliset -sisarsarjan ensimmäinen kirja [b]Veren suudelma[/b], joka kertoo Varjot-kirjasta tutun Paradisen tarinan. Ihan mielenkiinnolla odotan! Mä en varmaan koskaan kyllästy näihin kirjoihin! Ja täytyy ihailla kirjailijan mielikuvitusta ja jaksamista kirjoittamisen suhteen.

[quote=Emelie]Jos Varjot osuu kirjastosta käteen, niin lainaan ja luen, en kyllä muuten varmaan erityisesti etsi sitä.[/quote]   Joo, osui käteen, lainasin ja luin. Enkä kauheasti pitänyt. Trez ja iAm ei nyt hahmoina ole oikein koskaan kiinnostaneet, joten en ole yllättynyt, että kirjakaan ei kiinnostanut. Näitä Valittuja ja kaikenlaisia prinsessoja nyt tuntuu puskevan joka välistä, en edes muista kaikkien nimiä...   Varjoissa oli se hyvä puoli, että Ward oli uskaltaunut tosiaan tehdä jotain hiukan erilaista ja ehkä enemmän tunteikkaampaa (joka ei minuun kyllä kolahtanut, mutta varmasti joihinkin). Ja Trez ja iAm ovat niin sidoksissa toisiinsa, että ihan hyvä, että heidän elämäänsä käsiteltiin samassa kirjassa limittäin ja hyvin vahvasti toisiinsa liittyen.   Sivujuonet rönsyilevät edelleen, seuraavaa kirjaa ([i]The Beast[/i], #14) pohjustettiin taas aika selvästi. Sitä jopa hiukan odotan, koska Rhage ja Mary.     [quote=Rinja]Näistä vanhoista kuvioista on muuten varsinaisesti käsittelemättä Layla. Hänenkin juttuaan on väännetty ja käännetty jo monen kirjan ajan ja olisin ehdottomasti toivonut, että se saadaan jo pääkuvioksi seuraavaan kirjaan. Näköjään ei vieläkään, joten Wardin on paree panna sen kanssa parastaan, jotta sitä jaksaa sivujuonena seurata.[/quote]   Ilmeisesti #15 kirja, [i]The Chosen[/i] (?), on nyt sitten Laylan kirja. En kyllä tiedä jaksanko lukea vielä yhden kirjan ajan tämän Valitun draamaa sivujuonena... En tiedä, minusta Layla on vaan todella tylsä hahmo, enkä kyllä oikein jaksa välittää kenestäkään Valitusta.   Luchas, Qhuinnin velikin vilahti muutamassa kohdassa, ilmeisesti tällekin hahmolle on jokin funktio vielä olemassa, vähintään oman vastakappaleen löytäminen kenties?   Mikä on Lassiterin merkitys, kun sitä vieläkin raahataan mukana?   Tämä Wardin uusin sarja, [i]Mustan tikarin perintö[/i], taitaa kanssa pyörittää mukanaan vanhoja pareja, ilmeisesti ekassa osassa käydään jollain asteella läpi Butchin henkilökohtaisia suhdeongelmia? Tai näin ainakin esittelytekstistä päättelin. Toisessa kirjassa ([i]Blood Vow[/i]) lienee olevan sitten jotain Rhagesta ja Marystä, joka liittynee tähän:     [quote=Dyn][spoiler]Tosin tämän kirjan [Sisäpiirin tietoa] pitkänovellissa (kutsun sitä nyt vaikka pitkänovelliksi, se on pidempi kuin novelli mutta ei vielä romaani, kai) tai sitten haastatteluissa, en muista, puhuttiin Rhagen ja Maryn ajatuksesta adoptoida lapsi. Eli tavallaan -- tavallaan -- uusi romaani voisi aivan hyvin keskittyä siihen. Mutta riittääkö asiasta kunnon juoneksi... saapa nähdä.[/spoiler] [/quote]   .. sillä kirjan esittelytekstissä lukee näin (GR:n kirjasivuilta): [spoiler]Meanwhile, Mary and Rhage are fostering Bitty, a young pretrans orphan, and hope to adopt her… until the appearance of a young male claiming to be Bitty’s blooded uncle threatens to tear the new family apart.[/spoiler]   Tämä luo tarpeen/halun lukea nuo kirjat vain koska siellä on omia suosikkeja. Hieman ärsyttävää.

Ostin kirjamessuilta vitosella (aika nopeasti uusi kirja alennuksessa) Wardin vampyyrisaagan 'alasarjaan' kuuluvan [url=http://www.risingshadow.fi/library/book/7824-verisuudelma]Verisuudelman.[/url] Kirja on ensinnäkin lyhyempi ja jotenkin vähemmän köykäinen kuin saagan varsinaiset kirjat, vaikka pientä pakkonaittamisen makua siinäkin toki oli - siis tätä juttua, että eihän ne oikeasti tykkää yhtään toisistaan ja äyskivät toisilleen aina tilaisuudellen tullen, mutta selän takana kuolataan ja lopulta asiat vain tapahtuvat. Joskus ei oikein jaksa ymmärtää, millä logiiikalla Wardin pareista edes tulee pareja.   Joka tapauksessa, ihan viihdyttävä tarina, jossa kiinnostavasti ainakin aloitettiin uuden koulutusohjelman kanssa - minkä takia kirja muuten kannattanee lukea, jos haluaa pysyä perillä pääsarjan etenemisestä, vaikka tämä nyt onkin aloittavinaan uuden sarjan. Ei aloita. Se on suoraan jatkoa Varjoihin ja pelkään pahoin myös pohjustaa seuraavaa kirjaa, johon en tosin ole vielä näppejäni saanut iskettyä.   Tutuista hahmoista sivupäärooliin saavat Butch ja Marissa, pariskunta jonka edesottamuksia kyllä seuraan ihan mielenkiinnoilla - toisin kuin muut soturit, Butch on söpösti epävarma itsestään, mikä tekee hänestä yhden kirjojen suosikkihahmoistani. Varsinainen pääpari, teini-ikäiset Paradise ja Craeg, ovatkin sitten turhan paljon toisintoa aivan sarjan ensimmäisestä kirjasta: viaton nuori nainen, joka haluaa löytää itsensä ja tietysti tekee sen rakastumalla uhkaavaan, isoon vampyyriin ja, no siis, uhkaava, iso vampyyri, joka äksyilee olemattomia eikä usko kelpaavansa kenellekään. Hohhoijaa. Samalla esitellään liuta muuta nuorisoa, joka mahdollisesti saa omat seikkailunsa sitten tämän alasarjan seuraavissa osissa.   Ja hei, kirjassa yrittää olla juoni. Siis muukin juoni, kuin sen jännittäminen, millä tavalla pääpari saa toisensa (koska totta kai ne saavat, Varjot oli tässä poikkeus, joka vahvistaa säännön). Juoni on kuitenkin sangen aukkoinen ja loppuratkaisu sen osalta niin epäuskottava, että lukijana ainakin minä aloin toivoa, että Ward keskittyy jatkossakin noin niin kuin lähinnä vampyyrien parisuhde- ja seksielämään. Siitä se ainakin osaa kirjoittaa.

Peto luettu.   [quote=Emelie]Toisessa kirjassa (Blood Vow) lienee olevan sitten jotain Rhagesta ja Marystä --[/quote]   Eipä tarvinnut odottaa sinne asti! Kyllähän tuon kirjan luki, ihan koska vain Rhage ja Mary. Toki on vähän fiilis, että paritettavat vampyyrit ovat toistaiseksi loppuneet kesken, ainakin veljeskunnasta.   [spoiler]Siksi ne tekevät nyt vauvoja. Ei oikeasti, ei ei ei. Jos jokainen jätkä on kohta perheellinen, hajoan. Tämä oli hyvä romantiikkasarja, mutta perheidyllejä ei kaivata. Onneksi panem... eikun siis ihmissuhdedraama jatkuu mukuloista huolimatta, ja jos tässä nyt vielä jokunen kymmenen vuosi edetään, ehditäänpä kasvattaa uusi sukupolvi romantiikannälkäisiä vampyyreja.   Laylankin tarina eteni, mutta hitto kun tuota pitkitetään koko ajan. Xcor-paljastukset ja Assailin paluu näyttämölle ilmeisesti lupailevat sitä tosiasiaa, että näidenkään pariskuntien kohtalo on kaikkea muuta kuin loppuun käsitelty. Ikään kuin, olisiko jo aikakin? Sitten on vielä tämä uusi Jo-tyttönen, jonka kohtalona selkeästi on muuttua vampyyriksi ja kohdata elämänsä uroo... Lassiter, ehkä? Se olisi melkoisen hupaisaa.[/spoiler]   En nyt kehuisi kirjaa miksikään juonen ylivoitoksi, mutta koska tarina taas eteni ja hahmot ovat ihan kultaa, niin kyllähän nämä nyt on vain pakko lukea. :grin:

Perintö-sarjan toisen osan eli Blood Vow'n pitäisi olla ilmestynyt jo viime vuoden joulukuussa, mutta ainakin Akateemisen valikoimista sitä ei edes löydy. Vähän hämmentää, eikö ensimmäinen osa ole löytänyt sitten Suomesta lukijoita? Muita Wardin uusimpia kirjoja oli hyllyssä ihan kiitettävästi sekä suomeksi että englanniksi.

[i]The Chosen[/i] on enkkutietokannan mukaan jo ilmestynyt ja netistäkin näyttäisi saavan, mutta SF Bokhandelnin hyllystä mokoma puuttui. :sad: Tai olivat myyneet jo loppuun... [i]Blood Vow[/i] löytyi, ja Axen tarinaa on ihan kiva päästä seuraamaan, joten ihan tyhjin käsin en Stokiksesta poistunut. Saatan olla tuosta jopa kiinnostuneempi kuin Laylan eipäs-joopas-jutusta, joka ei näytä etenevän saati onnistuvan tulevaisuudessakaan.   Olen edennyt pääsarjan kanssa vähän hiljakseltaan ja useimmiten jopa napannut vasta suomennokset kirjamessujen alelaarista. Jollain tapaa tämä nuorempien vampyyrien mukaantulo on vähän tuonut vähän puhtia tarinaan, vaikka mitään ihan hirveän uutta Ward ei näytä keksivän. Olisikohan tarina kohta jo loppumassa muutenkin...?

[i]Black Dagger Legacyn[/i] 3:n osan kansikuva julkistettiin tänään ja samalla ilmeni Wardin facebook sivuilta, että kyseinen teos, [i]Blood Fury[/i] ilmestyy englanniksi tammikuulla 2018.   http://www.jrward.com/books/blood-fury-2/   Harmillista, toivoin kovasti uutta osaa vielä tämän vuoden puolelle. Noh, ei mahda minkään. Lohdutuksena[i] Bourbon Kingsin 3. osa, Devil's Cut[/i] ilmestyy sentään elokuun alusssa.

[i]Blood Vow[/i] oli ihan söpö kirja, Wardin tyyliin perinteinen tarina teemasta "rosvomainen ryökälevampyyriuros tapaa kauniin, fiksun ja ylhäisen naaraan, mutta ei ole tämän arvoinen, paitsi että hirveästi panettaa, ennen kaikkea sitä gimmaa". Että ei hirveästi mitään uutta taivaan alla. Rhagen ja Maryn perhehuolet tuntuvat toistuvan tässä lisäsarjassa sangen paljon, ja tavallaan kiinnostuneena odotan, tuleeko kolmanteenkin osaan jotain heistä tai jostakin muusta veljeskunnan aikuisemmasta jäsenestä. Joskus on hyvä heittää aivot narikkaan ja lukea vähän vampyyreistä, että ei huono kirja jos nyt ei mikään mestariteoskaan.

Lueskelin[i] Peto[/i]-kirjan. Nyt oli kyllä vaikeaa. Kauhean tylsä ja mitäänsanomaton kirja. Koko homman olisi voinut tiivistää yhteen sivuun. Rhage ja Mary ovat aina olleet suosikkiparini, joten olin varovaisen toiveikas tämän teoksen suhteen. Siltikin oli odotukset liian korkealla. Kiinnostavimmat hetket liittyivät Assailiin ja tämän edesottamuksiin.   En mä realistisuutta näiltä teoksilta odota ja ymmärrän sen, että keskusteluja ja tilanteita ei voi jatkaa loputtomiin, mutta eikö pääpari koskaan tee mitään muuta kuin keskustele kirjan keskiössä olevasta ongelmasta tai sitten vaihtoehtoisesti kuksi joka nurkassa ja joka tavalla?   Uusista hahmoista: [spoiler]Jo-tyyppi. Mä pohdin, että joskohan se paritettaisiin Luchasille? Mihinköhän kuvioon se Markchus (?) sopii? Marisol-Assail-Markchus? Tällaista F/M/M joukkoa ei vielä olekaan. Useimmat näistä hahmoista toimii sivuhahmoina, mutta sitten kun niistä tulee pääparin toinen osapuoli, niin homma lässähtää. [/spoiler] Kuinka kauan tätä Layla ja Xcor tilannetta vielä jaksetaan jahkata... Joku päätös ja eteenpäin, kiitos.

[quote="Emelie" post=53306] Kuinka kauan tätä Layla ja Xcor tilannetta vielä jaksetaan jahkata... Joku päätös ja eteenpäin, kiitos.[/quote]   X-Corin ja Laylan tarina tulee seuraavassa suomennoksessa Valittu ja ensi vuonna ilmestyvä seuraava englanninkielinen BDB kirja on Wardin mukaan Thief, joka tuo päätökseen Assailin ja Solin suhdekiemurat.

Solin ja Assailin kirja kyllä kiinnostaa, samoin se, saavatko Assailin gorillaserkukset Solin mummon takaisin keittiöönsä. :D   Xcor ja Layla... nojaa. Vaikea nähdä, miten siihen saisi onnellista loppua.

[quote=Dyn]Xcor ja Layla... nojaa. Vaikea nähdä, miten siihen saisi onnellista loppua.[/quote]   Minä taas Peto-kirjan luettuani totesin, että nyt on kyllä kaikki avaimet annettu Laylan ja Xcorin ongelman selviämiseen ihan tarjottimella. Viimeistä piirtoa myöten pedattu juttu, jonka jälkeen kaikilla on kivaa. (En nyt taida esittää spekulointiani edes spoilereissa, koska olen niiden toteutumisesta vähän turhan vakuuttunut, mutta ratkaisun voi silti toivoa jollekulle tulevan vielä yllätyksenä. :tongue: Toivon kuitenkin - varmaan turhaan - ettei Ward säästele tätä ratkaisua kirjassa sen 600 sivua ja sitten *le gasp* pamauta sitä kuin suurtakin yllätystä, josta kaikkien pitäisi olla kovin amazed ja joka tekee taas vaihteeksi turhaksi koko satojen sivujen vaikeilun.)

No nyt Rinja mä haluan kuulla sun teorian, kiinnostaa. :tongue: Mä en nimittäin kyllä keksi, miten tuossa voisi käydä kuin huonosti. Paitsi että (sitä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta) Wardin kirjoissa taitaa aina käydä lopulta onnellisesti.

Onkohan kenelläkään tietoa että missä näiden uusimpien Wardin kirjojen suomennokset viipyy? The Chosen ilmestynyt aikoja sitten, suomennosta vielä odotellaan... Huokaus, mielelläni lukisin nämä aina suomeksi, mutta pakko kai tyytyä ja tilata toi englanniksi kun enää ei vaan jaksa odottaa..

Huhu kulkee, että Basam eli nykyinrn Viisas elämä olisi luopumassa kaunokirjallisuuden kustantamisesta siltä osin kun se ei liittyisi heidän ydinliiketoimintaansa. Asiaa voidi tietysti tiedustella kustantamolta suoraan, mutta en hämmästyisi jos uusia suomennoksia ei enää tulisi.

Voi pöh!   Koitin tosiaan laittaa sähköpostia sinne aiheesta, mutta palautuvat vaan takaisin.. Eli eipä sinne asiakaspalveluun saa edes yhteyttä. Iso pettymys.. :/

Basam on tosiaan luopunut kaunokirjallisuuden kustantamisesta. Aula & co hankki osan heillä olleista käännösoikeuksista ja kun kysyin Aula & co:lta Facebookissa Wardista, niin heillä oli vain Viskin ruhtinaat -sarjan oikeudet, vampyyrit jäivät Basamille, joten en pidättelisi henkeäni.

Hei! Minäkin oon tässä odottanut,että milloin tulee Ward:in kirjasta "Valitttu" suomennos,jostain luin että olis pitänyt tulla jo syksyllä 2017,muttei ole kuulunut :( Sillä tykkään todella paljon hänen kirjoistaan!!Luen jälleen en tiedä monettako kertaa Herätettyä rakastajaa uudelleen :) Musta se on melkein paras kirja koko sarjasta! No pitää vaan toivoa,että tulee vielä suomeksi ne loputkin kirjat siitä sarjasta!Hyvää joulunodotusta kaikille ja rentouttavia lukuhetkiä! -tintti-

No voi HÖH! Paras kirjasarja ikinä. Jäi sitten kyllä loput kirjat lukematta. Itsellä ei englanti luonnistu niin hyvin että osaisin sitä lukea kirjan verran. Odotin uutta kirjaa todella paljon, tämä on todella suuri pettymys. Miten sitä tulee toimeen ilman Wardin vampyyri maailmaa!

[quote="Tintti " post=55474]Hei! Minäkin oon tässä odottanut,että milloin tulee Ward:in kirjasta "Valitttu" suomennos,jostain luin että olis pitänyt tulla jo syksyllä 2017,muttei ole kuulunut :( Sillä tykkään todella paljon hänen kirjoistaan!!Luen jälleen en tiedä monettako kertaa Herätettyä rakastajaa uudelleen :) Musta se on melkein paras kirja koko sarjasta! No pitää vaan toivoa,että tulee vielä suomeksi ne loputkin kirjat siitä sarjasta!Hyvää joulunodotusta kaikille ja rentouttavia lukuhetkiä! -tintti-[/quote]   Jos suomennos oikeudet jäi basam:ille ei uusia kirjoja tule enää. Ollenkaan!

Lukaisin nyt The Chosenin englanniksi, kun kerran suomennosta ei ollut enää luvassa. (Taisi olla muuten vasta toinen romaani, jonka luin englanniksi. Ensimmäinen oli eka Potter, jonka lukemisesta alkaa olla kymmenen vuotta, joten olen kyllä vältellyt englanninkielisen kertomakirjallisuuden lukemista todella hartaasti.)   Vahvat ennakko-odotukseni tarinan käänteistä eivät pitäneet ollenkaan paikkaansa - lukuun ottamatta niitä piirteitä jotka ovat joka tapauksessa yhteisiä kaikille Wardin kirjoille - ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Ward pääsi siis yllättämään, peräti monta kertaa! Se ei oikein innostanut, että ruvettiin taas soutamaan ja huopaamaan sellaisten parien kanssa, joiden kohdalla on soudettu ja huovattu jo useaan otteeseen eikä mielestäni edes kovin kauan sitten viimeksi. Samaan aikaan siellä jonottaa monta tyyppiä, joiden asiat ovat olleet useiden kirjojen ajan ja tarinan sisäiselläkin aikalinjalla mitattuna pitkään täysin jäissä (esim. eikö muuan veli ole venannut sairashuoneella jo iät ja ajat tekemättä yhtään mitään?).   Se on kyllä erikseen todettava, että mitä enemmän kirjoissa on alkanut esiintyä lapsia ja erityisesti nyt näitä vauvoja, sitä rankemmin facepalmailen. Monenmoisiin Wardin outoihin fantasioihin olen jo tottunut, eli esim. kaikenlaista täysin turhaa ja typerää sukupuolittamista osaan jo katsella läpi sormien ja kuvitella sen menevän vampyyriuden ja vinoutuneen vampyyrikulttuurin piikkiin, mutta lasten kohdalla en vaan kestä. Ei, se ei ole söpöä että parin viikon ikäinen poikavauva "käyttäytyy suojelevasti" "vastakkaista sukupuolta" kohtaan, vaan se on pelkästään creepyä. Minä karkaisin hippulat vinkuen moisten alienvauvojen luota. Wardilla on omiakin lapsia, joten siksikin ihmettelen lapsikuvausta suuresti, mutta varsin ilmeisesti hän on päätynyt kehittämään myös lapsiin liittyen täysin oman fantasialogiikkansa.