Suomalainen folk horror

Aloitetaan pienehköllä pohjustuksella, vaikka termi lieneekin kaikille tuttu. Folk horror on eräänlainen kauhun ala-genre, jossa kauhu ja kansanperinne, folklore, yhdistyvät. Alun perin tätä termiä kait käytettiin kauhuleffoista puhuttaessa, mutta on sittemmin laajentunut koskemaan myös kirjallisuutta ja musiikkia. Eritoten sellaiset leffat kuten, [i]The Wickerman[/i] (1973) tai[i] Blood on Satan's Claw[/i] (1971) nähdään genren kulmakivinä. Kirjallisuuden puolella [b]M.R. James[/b] on aika kova sana.   Kun tässä jo Kekrikin lähestyy ja henget alkavat liikehtiä, niin onkin ihan paikallaan kysellä, että mitä suomalaisia genren edustajia, siis lähinnä kirjallisuuden saralta, sitä löytyykään?   Äkkiseltään tulee itselle mieleen [url=https://www.risingshadow.fi/library/author/2405-m-a-jeskanen]M.A. Jeskanen[/url] suomalaista kansanperinnettä ja kauhua yhdistelevillä sarjakuvillaan, jotka tosin taitavat olla ihan suoria kansantarinoita sarjakuvasovituksina. Niin, ja onhan [b]Aleksisi Kiven[/b] Seitsemässä veljeksessäkin upotettuna kauhuksi laskettavia kansantarinoita kuten [i]Kalvean immen tarina[/i]. Tuleeko kelleen mieleen yhtäkään, joka ei ole suoraa kansantarinaa, vaan enemmänkin kansanperinteestä innoittunutta kauhua? Noita kansantarinakokoelmia nimittäin piisaa.

Hmm, paha kysymys vaikka aihepiiri itseä kiinnostaisikin...   Nettisarjakuvapuolella [b]Minna Sundbergin[/b] loistava [url=http://sssscomic.com/][i]Stand Still. Stay Silent[/i][/url] ainakin täyttää molemmat kriteerit, vaikka toki siinä on elementtejä muustakin pohjoismaisesta mytologiasta. Seitin kustantama pienkustanne [i]Miron[/i] oli saanut innoitusta suomalaisista ihmissusitarinoista ja yritti olla kauhua vaikka aika löysästi. Sitten on tietysti [b]Aino Kallaksen[/b] [i]Sudenmorsian[/i]...   Lasketaanko [b]Marko Hautalan[/b] Kuokkamummo? Vai onko urbaani legenda liian kaukana vanhasta folkloresta vaikka tavallaan sama asia onkin?

No [i]Sudenmorsian[/i] tuli itelläkin mieleen heti kohta ton alotusviestin jälkeen.   Tuntuu siltä, että kansanperinne on tällä hetkellä ylipäätään aika trendikästä. Kaikenlaisia kansanperinteeseen nivoutuvia suomalaisia teoksia kyllä pulpahtelee kuin sieniä sateella, mutta harva niistä nyt kuitenkaan on suoranaista kauhua, vaan pikemminkin seikkailullista fantasiaa ja joitain dekkareitakin oli. Niin no, ton kauhun kanssa nyt on vähän niin ja näin muutenkin. Eihän se [i]Uhrijuhlakaan[/i] nyt leffana varsinaisesti kauhua ole, mutta jollain tapaa synkkä ja mystinen kuitenkin. Aika moni tähän lajityyppiin usein liitetyistä brittisarjoista ja -elokuvista on, jos oikein olen ymmärtänyt, jotenkin lapsille suunnattuja.   Toi [i]Kuokkamummo[/i] sinänsä täyttää kyllä folkloristiset ja kammottavat kriteerit, mutta taitaa silti olla aika kiikun kaakun rajalla kun kyseessä tosiaan on tollasta uutta perinnettä. En oo muuten vielä tätä lukenu, mutta tiedän kyllä tapauksen.   No hitto, [url=https://www.risingshadow.fi/library/author/2278-mia-vanska]Mia Vänskän[/url] [url=https://www.risingshadow.fi/library/book/6692-musta-kuu]Musta kuu[/url] muuten täyttänee nuo kriteerit. Muihin tekeleisiinsä en ole tutustunut.

Tuonne on listattu aihetta sivuavia sarjakuvia: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=8017.0   Itse olen tykännyt etenkin P.A. Mannisen Kapteeni Kuolio sarjakuvista ja Petri Hiltusen Ontot Kukkulat albumista.

"Trollpunk"? Sopineekohan tuo kattotermiksi kun ottaa huomioon että todella suuri osa suomalaisesta kansanperinteestä on muuta kuin peikkoja. (Oikeastaan nuo modernit peikkojutut tuntuvat kovin erilaisilta kun ajattelee Kalevalaa tai SKS:n julkaisemaa kokoelmaa Myytillisiä tarinoita) :smile:   [b]Johanna Sinisalon[/b] [i]Ennen päivänlaskua ei voi[/i] tuli myös mieleen, mutta oliko se muuten kauhua? Siitä on aikaa kun luin kirjan, mutta muistan että se oli vähintään aika synkkä. Hassua muistaa juoni pääpiirteissään mutta olla samalla epävarma siitä mihin genreen kirja kuuluu (muuta kuin trollpunkiin, tietysti).

Niin, toi "trollpunk" termi pitänee sisällään kaikkea muutakin kuin kauhua. Kun tota folk horror termiä tutkii vähän pidemmälle, niin selviää, että juuret on todellakin sellasessa "[i]eerie english countryside[/i]" meiningissä, mistä se sitten on laajentunut käsittämään vähän kaikkea muutakin synkkää/karmivaa kansanperinnettä ja muuallakin kuin briteissä. Tää juttu ikäänkuin pitää sisällään myös sen, ettei se välttämättä ole suoraa kauhua, mutta jollain tapaa karmivaa kuitenkin, kuten vaikkapa jotkin (vanhat) oudot lastenohjelmat.   Eli mahdollisimman puhdasoppinen genren edustaja sisältää siis semmosia elementtejä kuin maaseutua, sellaista pastoraali idylliä, menneisyyttä ja jotain yöpuolen kansanperinteestä tuttuja juttuja, kuten noitia, aaveita tai peikkoja. Niin, ja kyllähän noita ainakin mun mielestä äkkiseltään yhdistää jonkinlainen vakavuus. Huumoriakin noissa saattaa olla, mutta aivan kieliposkessa mikään ei näytä olevan tehtyä.   Laitan pari linkkiä mistä olen tätä tutkinut: [url=http://www.fangoria.com/new/a-history-of-british-folk-horror/]A History of British Folk Horror[/url] [url=https://www.theguardian.com/books/2015/apr/10/eeriness-english-countryside-robert-macfarlane]The Eeriness of the English Countryside[/url] [url=https://folkhorrorrevival.com/about/from-the-forests-fields-and-furrows-an-introduction-by-andy-paciorek/]From the Forests, Fields and Furrows[/url]   Aika häilyvä termihän tää on ja varsinkin, kun se on laajentunut käsittämään myös enemmän modernia tyyliä. Eli toisaalta myös asetelma, jossa huppupäiset nuoret seikkailevat jonkin urbaanilegendan ajamina lähiön autiotalossa 1600-lukulaisen noitajahdin sijasta, on folk horroria, joskaan ei aivan puhtaimmillaan. Eli [i]Kuokkamummo[/i]. Ehkä tää nyt on ylipäätään enemmänkin [i]metagenre[/i], kuin mikään selkee juttu.   Toi [i]Ennen päivänlaskua ei voi[/i] saattaa hyvinkin lipsahtaa tähän folk horroriin. [i]Ontot kukkulat[/i] myöskin. [i]Kapteeni Kuoliosta[/i] en sitten tiedä, ainakin mulla on sellainen kuva, että se on vähän tollasta huumori supersankaritouhua.Tossa sarjisketjussa mainittiin [b]Janne Myllysen[/b] [i]Vainotut,[/i] joka on musta ihan täysin tätä, vaikkei oikeastaa ollenkaan kauhua. [b]Haamu Kustannuksella[/b] ja [b]Kuoriaiskirjoilla[/b] nyt ainakin on tähän kuuluvaa aineistoa ja samaten [b]Aavetaajuudella[/b]. [b]Hiltusen ja kumppaneiden[/b] [i]Eino Leino tulkinnoissa[/i] on paljon oikeita elemenntejä. [b]Samuli Paulaharjun[/b] [i]Tunturien yöpuolta[/i] sekä useiden kirjoittajien kokoelmat [i]Hallusinatsioneja: Vanhoja suomalaisia kauhutarinoita[/i], [i]Ken vainajia muistelee ja muita myytillisiä tarinoita[/i] ja [i]Verenhimo – Suomalaisia vampyyritarinoita[/i] oisa kans varmaan. Myös [b]Jenna Kostetin[/b] [i]Marrasyöt[/i] saattaa upota.

Yle julkaisi äskettäin hyvän artikkelin Juri Nummelinin tuoreesta "Kuoleman usvaa ja pimeyttä" tietokirjasta joka käsittelee kotimaista kauhukirjallisuuden historiaa. Sopisi hyvin myös tähän threadiin.   https://yle.fi/uutiset/3-11260201   [i]"Ihmissusia, saatananpalvontaa ja väkivaltaista splatteria: Suomalaisen kauhun historia kertoo marginaalisesta tyylilajista, jota kuitenkin ovat viljelleet yllättävät tahot"[/i]