Elämähäksäys (eli pienet kikat, joista voi olla ihan vaan arjessa apua)

Kun uusi vuosi alkoi, tein taas listan asioista, joita ajattelin omassa elämässäni parantaa. Teen niin joka vuosi, mutta tällä kertaa olen onnistunut jatkamaan kehitysprojektia yli kuukauden - edellinen ennätys taisi olla n. 16 päivää. Iso syy on siinä, että olen ihan tietoisesti pannut merkille pieniä, arkea parantavia asioita, ja keskittynyt niihin isompien möhkäletavoitteiden (kuten vaikkapa "laihdu 10 kiloa" tai "suorita MILJOONA opintopistettä") sijaan. Ajattelin, että olisi hauska kuulla muidenkin vinkkejä hyvistä pienistä "elämähäkseistä", koska kaipa niitä on melkeinpä kaikilla. :)   Yksi itselleni parhaista jutuista on ollut [b]aamurutiinin[/b] luominen. Olen ottanut tavaksi suorittaa suunnilleen samat jutut joka aamu, joten aivot mukavasti käynnistyvät niitä tehdessä. Toimin siten, että laitan jo illalla valmiiksi kahviaineet keittimeen ja naksautan sen sitten päälle ennen kuin menen pesemään hampaita. Sitten odotan, että kahvi porisee, pesen hampaat, juon lasillisen vettä, venyttelen ja siirryn vuoteeseen kirjoittamaan päiväkirjaan samalla kun nautin kahvistani. Koska prosessi on joka aamu sama ja sujuu rutiinilla, ehdin rauhassa miettiä, millainen päivä on tulossa ja herätä ilman sen suurempaa stressiä. Tämä tosin vaatii sitä, että herään aina tunnin ennen kuin pitää lähteä kotoa, mutta aamuihmiselle se ei ole ongelma.   Toinen kätevä juttu, jonka opin vasta eilen, oli [b]pomodoro-tekniikka[/b]. Sen idea on yksinkertaisuudessaan se, että vaikka opiskellessa tai jotakin muuta työtä tehdessä työnteko jaetaan 25 minuutin jaksoihin, joita seuraa viiden minuutin tauko. Olen maailman paras siirtämään asioita ja välttelemään työn tekemistä, mutta 25 minuuttia on niin lyhyt aika, että se tuntuu kestettävältä - ja kunhan saa aloitettua, niitä 25 minuutin pätkiä tuleekin sitten tehtyä useampi. :smile: Siihen apuna minulla on puhelimessani Clockwork Tomato -appi, joka yksinkertaisuudessaan siis vain mittaa tuon 25 minuutin jakson ja tauot ja kerää tietoa siitä, paljonko niitä on kuhunkin päivään saanut mahtumaan.   Ennen pelasin myös sellaisia elämäpelejä kuten HabitRPG:tä (jossa suoritetuista asioista saa expaa, huonoista tavoista ja laiminlyönneistä lähtee hp:tä ja aika ajoin saa leveleitä) ja kasvattelin elämäpuuta Mindbloomissa, mutta se oli itsekseen aika tylsää eikä toiminut minulle. Sinällään elämän peliyttäminen on ihan hauskaa, mutta käy helposti puuduttavaksi, jos sitä tekee itsekseen.   (Voi että, nolottaa jos olen ainoa ihminen joka harrastaa tällaisia. :roll: No, ehkä uskallan julkaista tämän silti.)

[quote="Vehka" post=28308]   Yksi itselleni parhaista jutuista on ollut [b]aamurutiinin[/b] luominen. Olen ottanut tavaksi suorittaa suunnilleen samat jutut joka aamu, joten aivot mukavasti käynnistyvät niitä tehdessä. Toimin siten, että laitan jo illalla valmiiksi kahviaineet keittimeen ja naksautan sen sitten päälle ennen kuin menen pesemään hampaita. Sitten odotan, että kahvi porisee, pesen hampaat, juon lasillisen vettä, venyttelen ja siirryn vuoteeseen kirjoittamaan päiväkirjaan samalla kun nautin kahvistani. Koska prosessi on joka aamu sama ja sujuu rutiinilla, ehdin rauhassa miettiä, millainen päivä on tulossa ja herätä ilman sen suurempaa stressiä. Tämä tosin vaatii sitä, että herään aina tunnin ennen kuin pitää lähteä kotoa, mutta aamuihmiselle se ei ole ongelma. [/quote]   Itse teen myös tätä :) Päiväkirjan sijaan luen aamun uutisia tai saatan mennä parvekkeelle nauttimaan ilmasta. Varsinkin kesällä saatan herätä jopa paria tuntia ennen lähtöä, mutta kahvin lataaminen ja aamutoimien hoitaminen kahvia odotellessa ja venyttely kuuluu melkein jokapäiväiseen rutiiniin.   Tosin saatan myös tehdä jotain spontaanimpaa ja vaikka lähen aamulla aikaisin hakemaan paikallisesta konditoriasta takeaway kahvin ja jonkun croisantin ja mennä läheiseen puistoon nauttimaan ennen töihin menoa.

Olen nyt ottanut tavaksi kirjoittaa kalenteriin eräänlaista to do-listaa. Siihen kirjoitan juttuja, kuten "uusi lainat", "maksa lasku" ja niin edelleen. Eikö kuulosta vallankumoukselliselta? En ole koskaan oikein osannut pitää tällaista lisaa, saati sitten katsoa sitä. Kuitenkin tuntuu, että jo asioiden ylöskirjoittaminen auttaa muistamaan niitä. En ole mitenkään erityisen järjestelmällinen luonne (siitä huolimatta, että haluaisin kovasti olla) joten asioiden unohtelu tuottaa aika paljon ylimääräistä harmia ja stressiä.   Joskus yritin järkevöittää rahankäyttöäni niin, että kirjasin kauppakuiteista ylös kaikki ostokset. Ei ehkä yllätä, etten jaksanut tehdä tätä kovinkaan kauaa. :tongue:   Tuo pomodoro-tekniikka vaikuttaa ihan kokeilemisen arvoiselta. Mitä muuten tavotteisiin tulee, yritän olla asettamatta itselleni valtavia määriä tavoita, kuten "lue nämä sata kirjaa vuonna 2015". Myöskään tuollainen elämäpeli ei ehkä sopisi minulle, koska elämä saattaisi tuntua liikaa asioiden suorittamiselta. Tavoitteista jääminen taas tekisi minut vain onnettomaksi, kun en taaskaan saanut tehtyä kaikkea mitä piti.

Tarvitsisin varmaan itsekkin jotain todoo-listaa tai keinoa. Olen liian huoleton enkä osaa oikeen stressata mistään niin tulee unohdettua ja sivuutettua paljon asioita kuten laskut ynm..

[quote="Vehka" post=28308] Toinen kätevä juttu, jonka opin vasta eilen, oli [b]pomodoro-tekniikka[/b]. Sen idea on yksinkertaisuudessaan se, että vaikka opiskellessa tai jotakin muuta työtä tehdessä työnteko jaetaan 25 minuutin jaksoihin, joita seuraa viiden minuutin tauko.[/quote]   Hei tämäpäs onkin toimiva, testasin tänään. :eek: Tosin en sitten tiedä sujuuko pidemmän päälle, mtta ainakin tällä hetkellä vaikuttaa minulle aika loistavalta. Parasta on, että 25-minuuttiseni tuppaavat venymään kun yhtäkkiä en malttaisikaan lopettaa psykologian lukemista kesken jännän asian... :cheesy: Eli oma jaksotukseni oli varmaan n. 30-35min ja tauot 5-10min. (En ottanut tarkkaa aikaa.)

Minullakin on aamurutiini elämää helpottavana tekijänä. Olen saanut myös avopuolisoni heräämiset ynnä muut sijoitettua siihen mukavasti, molemmat saavat itsensä kuntoon ja töihin ilman törmäilyjä. :tongue:   Mutta ehdottomasti tärkein tällainen "häksäys" (on muuten hieno sana! :cheesy: ) on to-do -listat töissä. Niiden avulla saan tehtyä töitä loppuun ja edettyä keskeneräisissä. Isot työt pitää vaan osata pilkkoa tarpeeksi pieniin osiin, jotta ne tuntuvat mielekkäiltä tehdä (esim. säätiöhaut: katso mitkä auki, tee lista itselle sopivista; katso sopivien vaatimukset jne). Tällä tavoin yksi iso työ menee osiin ja sen voi tehdä useampana päivänä sen sijaan, että yrittäisi tehdä sen yhdessä päivässä kaiken muun ohella.

Olen huomannut, että kunhan vain kirjoitin jutut ylös (tehtävien viimeiset palautuspäivät, tapaamiset, tapahtumat yms.), niin muistan ne hyvin sen jälkeen. Kalenteriakin olen ruvennut käyttämään enemmän nyt kun opiskelu alkoi ja sen vuoksi pysyy hyvin mielessä kaikki mitä pitää muista tehdä.   Ajattelin myös tässä testata tuota pomodoro-tekniikkaa, kun on sen verran paljon kirjoitustöitä edessä, että se varmasti auttaa asiaa. Ellen sitten innostu ja se 25-minuuttinen venyy pitemmäksi.

Meillä töissä on kovin suosittua kerryttää tomaatteja johonkin pomodoro-palveluun, kuten http://mytomatoes.com/ Tällainen pieni pelillinen elementti ehkä motivoi suorittamaan niitä pätkiä.   Itsekin kannatan to-do-listoja, ne auttavat jäsentämään osatehtäviä. Täytyy vain kirjoittaa listat niin, että ne muodostuvat mahdollisimman pienistä palasista.   Mulla laskee helposti verensokeri alas, ja muutenkin syömättömänä en saa mitään aikaiseksi, joten olen ottanut tavaksi varata eväitä töihin iltapäiväksi, tai jopa kunnon ruoan, jos tietää, että menee iltaan asti (lounaan lisäksi siis). Toki tässä on pieni ylinapostelun riski, mutta jos eväät ovat suhteellisen terveellisiä ja ajatuksella valittuja, niistä on vain iloa. Pelkkä kahvin juominen iltapäivän mittaan alkaa mulla vain närästää.

Tavotteiden pilkkominen tosiaan auttaa. Jos on vaikka jo opiskeluihin liittyvä ei-niin-mielenkiintoinen tuhatsivuinen kirja, kannattaa mieluummin asettaa tavoitteeksi lukea 45 sivua kerrallaan eikä heti koko kirjaa.   Olen tänään kokeillut tuota pomodoro-tekniikkaa ja kerännyt jo viisi (vai kuusi?) tomaattia. :cheesy: Tuntuu kyllä toimivalta. 25 minuuttia ei ole niin pitkä, että keskittymien katkeaisi johonkin sähköpostin tarkistamiseen tai muuhun säätämiseen. 5 minuuttia on myös tarpeeksi lyhyt tauko, jotta ajatukset eivät karkaa kokonaan muualle.   Kuuntelin taannoin radio-ohjelmaa, jossa käsiteltiin vetkuttelemista. Sähköpostin, Facebookin yms. tarkistamisesta ihminen saa nopeasti hyvän mielen, verrattuna siihen, että yrittää kaksi tuntia keskittyä intensiivisesti johonkin vaativaan työhön. Itseäni ärsyttää suunnattomasti, että vaikka saan asiat yleensä valmiiksi, niiden tekemiseen kuluu älyttömästi aikaa, kun teen kaikkea muuta välissä. Kuitenkaan välttelyyn ja angstaamiseen käytetty aika ei ole edes kunnon vapaa-aikaa.

Paras ikinä itse keksimäni häksäys oli kun joskus vuosia sitten juuri kotoa muutettuani hoksasin, että jos tiskaan aamiaisastiat heti aamulla, niitä ei tarvitse tiskata enää illalla kotiintulon jälkeen. Kertonee jotain uusavuttomuudestani, että tämä oli mielestäni silloin hyvin mullistavaa.   Minua on aina hämmentänyt, että jotkut ihmiset heräävät noin kymmenen minuuttia ennen kuin pitää lähteä ovesta ulos. Silloin, kun minulla oli tapana mitata puuroa varten veti ja hiutaleet valmiiksi jo illalla, tein sen siksi, että aamulla olisi enemmän aikaa möllöttää, en siksi, että selviäisin jotenkin nopeammin.

[quote="Lupus" post=29133] Minua on aina hämmentänyt, että jotkut ihmiset heräävät noin kymmenen minuuttia ennen kuin pitää lähteä ovesta ulos. Silloin, kun minulla oli tapana mitata puuroa varten veti ja hiutaleet valmiiksi jo illalla, tein sen siksi, että aamulla olisi enemmän aikaa möllöttää, en siksi, että selviäisin jotenkin nopeammin.[/quote]   Olin kouluaikoina vielä juuri tuollainen "herätys varttia ennen lähtöä ja pihalle" -tyyppinen tapaus, mutta ekojen opiskeluvuosien jälkeen huomasin, että enää ei vaan pysty. Tosin mulle oli aika lailla sama miltä näyttää ja mitkä vaatteet oli päällä, ja aamupalakin jäi usein syömättä. Nykyään pitää herätä vähintään tuntia ennen lähtöä, syynä juurikin tuo, että saa vain olla möllöttää. Saatan hoitaa aamutoimet kymmenessä minuutissa, mutta istua sohvalla 45 minuuttia katsoen telkkaria näkemättömin silmin ennen yliopistolle lähtöä.   Yritin joskus jotain tuollaista pätkissä opiskelua/töidentekoa, mutta jostain syystä se ei vain napannut. Olen enemmän semmonen flow-tilan lukija/tekijä, ja pisti vain ärsyttämään, jos piti katkaista hommat kesken kaiken. Nykyään tuo tekemisen aloittaminen tuntuu olevan niin ylivoimaista, että ehkä pitäisi kokeilla tuota pomodoro-tekniikkaa, jos siitä saisi vaikka vähän motivaatiota...

Pomodoro- tekniikka on edelleen käytössä ja tuntuu toimivan. Viiden minuutin tauoilla olen mm. etsinyt pääsiäismunia Risingshadowilta, siivonnut, lukenut sähköpostia ja kaikenlaista.   Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa Quizletia erääseen ruosinkurssiin liittyen. Tykkään kyllä paljon ja aion käyttää jatkossakin. No, sanalistojen tekeminen tuonne on toki hieman aikaa vievää, mutta ainakin pystyy kuulustelemaan itseään hyvin. Ainakin minulle aktiivinen sanaston hallinta on kielessä kuin kielessä tuottanut ongelmia.

En tiedä kuinka moni tiestä lentää tai matkustaa työnsä puolesta tai muuten paljon, joten en myöskään tiedä kuinka monelle näistä on iloa, mutta kerään nyt kerrankin johonkin talteen näitä lentomatkustushäksäyksiä, joita tapaan harrastaa. Voipa näistä olla iloa satunnaisillekin matkustajille.   ***   Oma juoma ja ruoka. Lentokonesafka on pahaa, lyhyillä matkoilla sitä ei saakaan ja pitkillä matkoilla harvoin tarpeeksi. Turvatarkastuksen läpi saa viedä tyhjän vesipullon (jonka sitten täyttää kentältä) ja epänestemäistä ruokaa, tai sitten vain ostaa kentältä evästä mukaan. Erityisesti, jos on millekään allerginen, ei kannata jaksaa luottaa siihen, että koneesta löytyy sopivaa ruokaa tai henkilökunta tietää, mitä cateringin mukaan purkkiin tunkema safka sisältää.   Villasukat. Unohtakaa kalliit lentosukat ja muut vimputtimet. Koneessa lähinnä vetää, ja kenkien jalassa pitäminen mannertenvälisillä matkoilla on äkkiä ikävää. Villasukat hoitavat kaiken, ja kengät voi heti alkumatkasta heittää pois jaloista pyörimästä sinne ylähyllylle. Sitä paitsi joka toisessa hyvässäkään hotellihuoneessa maailmalla ei saa ilmastointia säädettyä järkeväksi (lue: pois päältä), joten villasukat. :heart:   Sillä niskatyynytukihirvityksellä, mitä myydään kaikilla lentokentillä, ei ihan oikeasti tee muuta kuin saa niskansa kipeäksi. Lentokoneissakin on tyynyjä, jos ei paikalle jaettuna niin kysyy henkilökunnalta.   Mannertenvälisiä matkoja lentävissä isoissa koneissa on usein takaosassa enemmän tilaa sivuilla siellä, missä kone kapenee pyrstöä kohden: valkkaa vain paikan riviltä, jossa on normaalin kolmen penkin sijaan enää kaksi rinnan. Jokainen sentti lisätilaa on iloinen asia. Lisäksi vessat sijaitsevat usein koneen takaosassa.   Käytäväpaikalta pääsee vessaan ja jaloittelemaan kiusaamatta kanssamatkustajia, mutta ikkunapaikalla on seinä, jota vasten nojaamalla saattaa saada hiukan paremmin unta. Valintoja, valintoja.   Naistenlehdet ja 'Näin meikkaat matkalle'. Ei v***u meikata matkalle. Ketään ei kiinnosta. Tullivirkailijakin tunnistaa tärähtäneen naaman passista paremmin. Kosteusvoiteesta voi olla iloa, tai puhdistusliinoista, mutta 10h+ sillipurkissa ei tee hyvää ulkonäölle, eikä asiaa voi parantaa vippaskonsteilla. Ainakaan, jos lentää turistiluokassa. Niin ja ne puhdistusliinat ja koneessa jaettavat kuumat pyyhkeet: sillä voi huuhdella muutakin kuin kädet, mm. kasvot, niska, kainalot ja naisilla rintojen väli voi kaivata pientä puhtauden tuntua (jos ei puhtautta). Virkistää ihmeesti. Käy vaikka vessassa jos ei kehtaa omalla paikallaan tunkea mitään paidan alle.   Naistenlehdet ja 'Näin pakkaat mukaan'. Näissä voi olla vähän ideaa, lähinnä, jos ne käskevät jättämään X asiaa kotiin. Mun matkalaukkuni on keventynyt joka reissulla, tosin osittain siksi, että niin on enemmän tilaa paluumatkalle. :tongue: Mitä itse otan mukaan: perusvaatteita jotka sopivat moneen eri tilanteeseen, ei mitään liian hienoa tai sellaista, mitä en käyttäisi arjessa/töissä normaalisti; sellaiset kosmetiikkatuotteet, joita en halua käyttää hotellin valikoimista; jotain lämmintä ja mukavaa myös kesäkohteisiin (koska ne hotellit ja ilmastoinnit, ja lentokoneet); pienen kameran myös työmatkoille ja läppärin myös lomamatkoille. Isoäidin vinkki, että omat tavaransa on pystyttävä kantamaan itse, toimii ihan mukavasti -- ottaa vielä huomioon, että se kantaminen voi tarkoittaa useammankin kilsan kävelyä metroasemalta hotellille.   Luottokortti käy lähes kaikkialla, mutta varminta on olla sekä MasterCard että Visa. Ainakin jompi kumpi jättiläisistä toimii jos on toimiakseen. Käteissummien mukana raahaaminen sen sijaan on yliarvostettua, tosin taksilla ajelua se helpottaa ja rahan heittämistä illallisseurueen yhteiseen maksupinoon. Riippuu tosin varmasti myös kohteesta.   Hanavesi on yleensä kaikissa länsimaissa ja Aasiankin isoissa kaupungeissa ihan hyvää. Minä juon vettä kaikkialla, missä se ei näytä oudolta tai maistu pahalta. Sen sijaan jos tilaa ravintolassa tuotetta nimeltä "still water", saa yleensä (mahdollisesti kallista) pullovettä, kun taas hanavesi on aina "tap water" -- jos tarjoilija nikotteleekin, mutta olet juonut hotellin hanasta ihan hyvää vettä, niin antaa palaa vain. Yleensä ne haluavat vain asiakkaiden maksavan vedestään. Paikallinen ruoka tehdään joka tapauksessa hanaveteen, salaatit huuhdellaan sillä, työntekijät pesevät sillä käsiään -- kaikki bakteerit sieltä vedestä päätyvät elimistöön joka tapauksessa, tavalla tai toisella.   Käytän myös metroja ja julkista liikennettä suurinpiirtein kaikkialla, missä matkustan. Taksit ovat yleensä kalliita, mutta toki sellaiseen turvautuminen voi olla ihan hyvä idea pimeän tultua, tai jos ei oikeasti ole mitään hajua, missä se kohde sijaitsee. Paikallisen sim-kortin hankkiminen puhelimeen ja Google Mapsin ystävällinen avustus ei kyllä sekään ole huono idea.   Lentokoneista vielä, tai pikemminkin lentoasemista: ole ajoissa. Jos matkustat harvoin, etkä tiedä, miten toimia, tai vaihtoasema on outo: varaa aikaa. Asiat lutviutuvat, kun ei ole liian kiire. Muista syödä ja käydä vessassa kentällä, ota hammasharja mukaan ja pese hampaat. Homma toimii. Jos myöhästyy koneesta, sieltä useimmiten lähtee seuraava kone. Jos ei heti, niin jossain vaiheessa. 90% kanssamatkustajista stressaa, on paniikissa tai päättää lomansa olevan pilalla heti, kun lentoaseman kahvi maksaa yli 3 euroa kupilta tai kone on 20 minuuttia myöhässä. Ei tarvitse liittyä tähän joukkoon. Mieluummin vähän myöhässä kuin teknisen vian takia meren pohjassa.

[quote="Dyn post=31127"]Naistenlehdet ja 'Näin meikkaat matkalle'. Ei v***u meikata matkalle. Ketään ei kiinnosta. Tullivirkailijakin tunnistaa tärähtäneen naaman passista paremmin. Kosteusvoiteesta voi olla iloa, tai puhdistusliinoista, mutta 10h+ sillipurkissa ei tee hyvää ulkonäölle, eikä asiaa voi parantaa vippaskonsteilla.[/quote] Mulla on itse asiassa tähän liittyen häksi: ottaa kasvonaamion mukaan lennolle. Toki vain, jos tykkää kasvonaamioista. [img]/media/kunena/emoticons/rs_rolleyes.png[/img] Mutta ai että kun oli mukavan kosteutettu naama lentokoneesta noustessa normaaliin ihoautiomaahan verrattuna sen kerran kun näin tein, oli tosin ihan vain Euroopan sisäinen lento. 10+ tunnin lennolla tosiaan voipi olla että tarvitsisi aika monta kasvonaamiota ihon hyvänä pitämiseen...   Se häksi minkä alunperin tuli jakamaan oli: läpinäkyvät säilytyspurnukat. Olen siis luonnostani sekä sotkuinen että hajamielinen (luulen, että ensimmäinen on seurausta jälkimmäisestä...) joten etenkin pienestä sälästä mun on tosi vaikea muistaa, että missä sen paikka on tai minne olen sen laittanut. Joten kun esimerkiksi hiusjutut ovat kaikki läpinäkyvissä purnukoissa tai näkyvissä telineissä näen yhdellä silmäyksellä, missä tarvitsemani asia on, ja vastaavasti minne se kuuluu laittaa paikalleen, enkä jää vaeltelemaan ympäri kämppää miettien minne olen taas jättänyt asian. Toinen on vetolaatikko, jossa asiat on bokseissa mutta missään boksissa ei ole kantta, joten näen taas välittömästi, miten ja minne asiat on järjestetty.   Toinen häksi on pakkaamiseen: matkalaukkua tai reissureppua pakatessa erinäköiset pakkauspussukat ovat pop, saa kaiken mahtumaan paremmin kun tunkee ne ensin pikkupusseihin jotka sitten pinoaa päällekäin. Edelliseen kohtaan viitaten omalla kohdallani on aina parempi, jos ne ovat vähintään läpikuultavia, että muistan missä pussissa mikäkin asia sijaitsee eikä tarvitse avata kaikkia etsiessäni yhtä asiaa. :b