Mikä sinua potuttaa nyt?

Aloin erehdyksessä lueskelemaan vanhoja päiväkirjojani teinivuosilta, ja nyt on omituinen olo kuin toinen jalka olisi menneisyydessä ja toinen nykyhetkessä. Tuntuu myös siltä, että olisin ollut ikäistäni lapsellisempi - koin ilmeisesti ikätoverini myös jotenkin "aikuismaisiksi" - ja pahinta kaikesta, en ole kirjoittanut juuri mitään sellaisista asioista, jotka oikeasti haluaisin muistaa! Siellä on vain loputonta pohdintaa kirjoista, TV-sarjoista ja peleistä jotka mahdollisesti tulevat sille tai tälle konsolille tai ehkä eivät ja miten olisi mahdollista hankkia ne, mutta ei juuri mitään sellaista mitä toivoisi kirjoittaneensa ylös.

Erika Vikman avautuu ikäerostaan Dannyyn. Ehkä saatana miljoonatta kertaa.

IAAF ja IOC ovat muutaman päivän päästä päättämässä lopetetaanko 50 km kävely arvokisoista.   Tämä tuleva äänestys vaikuttaa elämääni merkittävästi, koska kyseessä on urani ja työni.   Toivoin kaikkia risinglaisia yleisurheilusta kiinnostuneita seuraamaan #fightfor50k

^ Oho. Millä perusteella sitä ollaan lopettamassa? Jääkö arvokisamatkaksi sitten jotain lyhyempää?

Arvokisoii matkaksi muuttuisi puolimaratooniksi.   Syynä tälle on koska naisille ei ole arvokisoissa matkana 50 km. (Tänä vuonna naiset saavat osallistua miesten matkalle)   Joo kuulostan pahalta mutta eikö tuo nyt riitä? Menee vuosi tai kaksi niin naisilla olisi oma matka. Miksei voi vain odottaa sitä vaan heti vaatimaan tasa-arvoa ajattelematta että tuo päätös vaikuttaa yli 100 mies HUIPPU-URHEILIJAN elämään radikaalisti.

Jos matkoja muutetaan näin radikaalisti, niin muutos pitää tehdä aikatauluin, jotka sallivat nykyisten aktiivien jatkaa huippu-urheiu-uransa loppuun entisin säännöin. Kestävyysurheilussa, jossa jotkut pysyvät huipulla hyvinkin kauan, siirtymäjakso voi olla pitkä, mutta lienee parempi ratkaisu kuin aiheuttaa kohtuutonta haittaa urheilijoille.   Nykysuuntaus tuntuu olevan muutoinkin kohti yhä nopeampaa kilpailutempoa, jolloin kaikki pitkäkestoiset lajit kuihtuvat vähitellen pois kisaohjelmista. Näinhän on käynyt maastohiihtossa. Tosin monet ovat yhä sitä mieltä, että pitkät matkat väliaikalähtöineen ovat kisojen suola. Ja nykyään,digitallennetekniikan kautena, ei kenekään edes tarvitsisi katsoa puuduttaviksi kokemiaan kisalähetyksiä: niitähän voi seurata tallenteena, jota voi kelata eteenpäin, miten katsoja haluaa.   Voi olla, että tämä pyrkimys nopeutettuun tempoon on ohimenevä ilmiö, mutta se ei lohduta heitä, jotka joutuvat asiasta kärsimään ja turhaa työtä tekemään.

Neuvottelin taas tässä päivänä menneenä muutamana kuvaussessiosta erään kamerakallen kanssa. Ensiksi luulin, että kyseessä on silkka testi - hänen tarkoituksenaan on kokeilla uutta välinettä - eikä minulta mallina vaadita muuta kuin paikalla olemista. Eilisehtoona myöhään sain sitten tietää, että jos jonkinlaisia toiveita hänellä oli olemukseni ja etenkin vaatetukseni suhteen. Pengoin runsasta rekvisiittakasastoani, ja löysin jotain. Ehkä kelpaa, ajattelin. Mutta tänään en ole havainnut elonmerkin elonmerkkiä tästä toimijasta. Uinaileeko hän yhä vai onko muuttanut mieltään? Näin käy minulle oikeastaan aika usein. Suututtaa, etten ole saanut pohdituksi itselleni soveliasta menettelytapaa: miten pitkään minun pitää odottaa kutsua, jos aikataulusta ei ole tarkoin sovittu etukäteen. Aina päätän, että seuraavan kerran pyydän vastaukseen "päivämäärään tämä-ja-tämä, kellonaikaan se-ja-se mennessä", mutta joka kerta innostun niin, että luotan tuntemattomankin yhteistyökumppanin muistiin/haluun ilmoitella ajoissa. Ja sitten kulutan kaunista päivää sisällä, enkä uskalla ilmottautua muihin, samanaikaisiin toimintoihin...:eek:

Juuri, kun olin vuodattanut edellisen viestin, kuvaaja viesti, ja saimme sovittua tapaamisen. Nyt minua potuttaa se, että kerrasta toiseen kieltäydyn uskomasta, että maltti toimii ja asioilla on taipumus järjestyä, ja haaskaan hyvää pottuuntumista sekä priimakiukkua ihan turhaan!

Nintendon toiminta ihmetyttää ja vähän tympäiseekin. Firma julkaisi viime vuonna uuden pienemmän version legendaarisesta NES-konsolistaan, jossa on 30 valmiiksi asennettua peliä Marioista Castlevanioihin. Kyseessä ei ole täysin sama laite kuin alkuperäinen, mutta kyllä tuolla nostalgiatunnelmiin olisi päässyt. Harmi vaan, että konsolia valmistettiin naurettavan pieni erä, josta ei Suomeen riittänyt kuin kourallinen. Miksi? Nintendolla olisi ollut hyvä tilaisuus tehdä kunnolla massia, kun peliharrastajat olisivat sankoin joukoin ostaneet palan nuoruuttaan. Niin minäkin olisin tehnyt, mutta ilmeisesti raha ei Nintendolle kelpaa.

Aikainen aamu herätys. Tässä ollut viikon etelässä leirillä ja reeniä ollut aikas paljon. Tänään olisin saanut nukkua lepo päivän kunniaksi pitkään.   No mimäpä herään 5.00 ja pyörinyt si sängys tovin. No ei täs kai muu auta kuin kah en keittoon

Viking Linen avoin verkko pätkii niin pahasti ja on niin hidas, mikäli yhteyttä saa lainkaan, että on pakko käyttää roamingia, jotta saa töitä tehtyä. :vampire:

Joskus valitin ettei kesällä voi pitää ikkunaa auki tupakansavun takia, mutta nyt jostain lattianraosta leijailee tupakansavua tasaisin väliajoin niin että koko kämppäni haisee tupakalta. Tietääkseni kotona tupakointi ei kuitenkaan ole kiellettyä jos ei vuokranantaja ole sitä kieltänyt, joten eipä tuolle kai voi tehdä muuta kuin odottaa että henkilö muuttaa pois, jos ei ehdi itse ensin... :sad:

Pikkujuttuja, mutta olen ilmeisesti onnistunut polttamaan itseni auringossa. Nyt vielä melkein talvi! Mutta naamaa kuumottaa koko ajan ja se myös punoittaa, eikä mikään tunnu auttavan. Kivalta ei tämä tunnu, ja näyttää vielä vähemmän kivalta. Onneksi sesonki on jo loppunut, joten asiakkaitakaan ei enää täälläpäin suomea näy, joten ne asiakkaat eivät pääse epäilemään, että olisin pienessä hiprakassa töissä.

Tuosta muistui mieleeni entisen pomoni kommentti, jonka mukaan töihin saa vapaasti tulla kevyessä tuiterissa, kunhan hommat vaan sujuvat. Tämän varsin leppoisan kaverin tuntien hän ei luultavasti edes vitsaillut. Hänen tilalleen myöhemmin tullut tiukkapipo ei taida jakaa tätä näkemystä.

Kävin eilen vapputansseissa - vain todetakseni, että hyvin usein jäin seisomaan huvenneeseen hakuriviin kuin mätä sappitatti kankaalle. Huomasin eilen erään valokuvaajan kahevan kuvattavia täksi ja/tai eiliseksi päiväksi. Ilmoittauduin täksi päiväksi. Ei pyydetty. Mur! Onneksi sentään aurinko paistaa, ja kenties uudet tanssit odottavat jossain päin kaupunkia...

Parin kuukauden ajan olo on ollut erittäin kuormittunut, ja tässä vaiheessa kaikki uudet vastoinkäymiset/tehtävät aiheuttavat lähinnä pohjattoman epätoivon tunteita. Tekisi mieli linnottautua jonnekin luolaan piiloon kaikelta. :skull:

Muuttaminen on perseestä. Katson vaan videoita enkä pakkaa, vaikka pitäisi. Lisäksi pitäisi tehdä koulutehtäviä kaiken tavaran karsimisen/pakkaamisen/poisheittämisen lisäksi. Yritän saada jotain myydyksi, mutta ei meinaa mennä kaupaksi, mikä ärsyttää. Kuitenkin perjantaina siirryn jo pois ja seuraavan kerran käyn täällä viikon parin päästä ja kuun viimeinen päivä tyhjäämässä loputkin. Nyt vain tuntuu siltä, että ottaisin vain välttämättömät mukaan ja jättäisin loput johonkin varastoon/veisin jonnekin kirpparille.   En tiedä.. tuntuu niin hankalalta, kun oon tässä kuitenkin asunut vuodesta 2008 lähtien. Potuttaa.. haluaisin vaan maata lattialla ja olla. Ääh.

Voimia muutton, Ansa - se on urakka kaikille, eiväthän ihmiset yleensä myötyriinsä muuttele. Kun ihminen oppii luopumaan kaikesta tarpeettomasta tavarasta, hän kiittää tätä oppia muuton ja ehkä siivouksenkin yhteydessä. Jos on mahdollista jättää osa tavaroista varastoon ja hakea sieltä vähitellen, niin niin kannattaa tehdä. Tulee myös harkinneeksi, mitä todella tarvitsee ja mistä voi huoleti luopua. Onneksi on kirpputorit yms. kierrätys. Niin, ja onnea uuteen kotiin!

Kun itse muutin vuoden alussa, en edes harkinnut turhien tavaroiden myymistä kirpparilla tai muuallakaan. Heitin vaan kaiken ylimääräisen kaman, eli muutaman jätesäkillisen, taloyhtiön roska-astiaan. Paras vaihtoehto olisi ollut polttaa koko maallinen omaisuus kokossa ja paistaa samalla makkaraa. Uudessa kämpässä olisi ollut hienoa ja helpointa aloittaa kirjaimellisesti tyhjästä.

Mä olen kans yleensä vain heittänyt pois, mitä ei saa kavereille eteenpäin. Tietysti kierrätykseen, jos sellainen optio löytyy tai kierrätyskeskus huolii, muussa tapauksessa vaan kaatikselle. Harva haluaa muiden vanhaa roinaa, ja kirpparit sun muut vaativat aikaa, mitä ei yleensä ole. Kirjoja yms. pientä saatan siivouspäivänä myydäkin, jos on hyvä sää.   FB-kirppareita voi yrittää, jos haluaa nopsaan myydä eikä ehdi panostaa varsinaiseen kirppariin.

[quote="Astorethein" post=52809]Paras vaihtoehto olisi ollut polttaa koko maallinen omaisuus kokossa ja paistaa samalla makkaraa. Uudessa kämpässä olisi ollut hienoa ja helpointa aloittaa kirjaimellisesti tyhjästä.[/quote]   Samat fiilikset. Vuosien varrella kertyneet roinat tuntuu lähinnä painolastilta ja kuitenkin poisheittäminen on yllättävän vaikeaa. Monesti olen leikilläni miettinyt että palaisipa poroksi kaikki. Mutta vain leikilläni. Ajatus hallitsemattomasti riehuvasta tulipalosta, joka vaarantaa lähellä olevien ihmisten hengen, on kauhea.

Spotify.   Mulla on ollut käytössä Spotifyn free versio, jonka suurin harmi tähän asti on ollut säännölliset mainoskatkot - mutta koska käytän palvelua yleisesti ottaen todella vähän, ehkä kerran pari kuussa, ei mainokset juurikaan häiritse. Mutta nyt uutena ominaisuutena on ilmeisesti tullut free-tilin käyttäjille uusi kiusanteko, Soittolistani ei katkea enää vain pelkkiin mainoksiin, vaan listallani olevine kappaleiden perusteella järjestelmä valkkailee minulle seuraavia "sopivia biisejä". Nyt joudun jatkuvasti painelemaan "seuraava" painiketta, kun Spotify kuvittelee minun haluavan kuunnella enemmänkin jotain Uniklubia tai Happoradiota sen perusteella, että listaltani löytyy yhdet kappaleet kyseisiltä artisteilta.   Tiedän kyllä jumaliste mitä haluan itse kuunnella, enkä todellakaan ala maksamaan kymppiä kuussa palvelusta, jota en välillä käytä viikkokausiin... Mutta kaipa Spotify haluaa vaan ajaa meidät ilmaiset roikkujat pois tilaa viemästä... :angry:

^ Tunnistan ilmiön, ja erityisen ärsyttävää tuo on puhelimessa, kun ilmaisversiolla ei voi skipata tyhmiä biisejä listalta. Miksiköhän minä olen niitä soittolistoja itselleni tehnyt, nih... Mullakin siis maksuversion hankinta mielessä, tosin ei vielä niin akuutisti että olisin ryhtynyt tekemään asialle jotain.

Tänään piti minun tulostamani kirjastossa huomenna alkavien uimahyppykisojemme ohjelma eli aikataulu, muistitikultani. Mutta kaupunginkirjasto olikin suljettu koulutuspäivien takia, ja viereisessä yliopistokirjastossa sovelletaan tulostamisiin ihan eri sääntöjä kuin kaupunginkirjastossa - vaikka paikat sijaitsevat samassa rakennuksessa. Minun piti ottaa tilapäistunnukset käyttöön, vain tulostaakseni yhden paperin! Kaikki olisi ollut sileää ja pehmeää, mikäli tunnukset olisivat toimineet. Mutta kerta kerralta kirjaston kone hylki saamiani tunnuksia, eikä virkailija onnistunut minua paremmin. Vika oli siis järjestelmässä! No, viestin valmentajallemme ja pyysin häntä varaaman yhden painetun aikataulun minua varten. Vastaus: niitä ei enää paineta... Eipä tietenkään, elämmehän komputeriaanista kautta. Minun onnistui toki siirtyä vuosikymmeniä taaksepäin ja kopioida aikataulu kuulakynin paperille :grin: Ehkä saan jopa selvää hierokl[map type=HYBRID zoom=2][/map]yyfeistäni. Aikaa kului, ja juuri tänään se olisi ollut arvokasta. Jokin herra inhalakeineen riehui taas...

Pääsin vilustumaan jossain vaiheessa, ja nyt ei oikein kykene kuin pötköttelemään sängyn pohjalla. :sad: