Turvallisuuspolitiikka

Muutan itäisen suurvallan parhaillaan käynnissä olevat toimet Ukrainassa ovat hyvä syy puhua hieman turvallisuuspolitiikkaa.   Suomen, kuten Ukrainankin, turvallisuusuhka numero yksi on tietenkin Venäjä, Venäjä, Venäjä. Nähtävästi de facto sodanjulistuksen antaminen on Putinille helppoa: Putin pyysi parlamentilta lupaa sotilaalliseen voimankäyttöön Ukrainassa, ja parlamentti antoi luvan aikailematta. Venäjän joukot ovat jo liikkeellä kun Euroopan maat vasta pohtivat päätöslauselmia. Tämä herättää tietekin mietteitä näin Venäjän naapurissa. Katsotaanpa Suomen tulevaisuuden turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja.   [b]1. Näillä jatketaan[/b] Suomi jatkaa EU:n jäsenenä ja haahuilee samalla Naton liepeillä, mutta legendaarista Nato-optiota ei koskaan käytetä. Suomi on kuitenkin Venäjästä riippuvainen etenkin [url=http://www.oil.fi/fi/tilastot-3-suomen-oljymarkkinat/32-raakaoljyn-ja-oljytuotteiden-tuonti]öljyn[/url] suhteen mutta myös vienti- ja matkailutulot ovat tärkeitä, mikä vähentää neuvotteluvaraa Venäjän suuntaan. Koska näillä näkymin EU:n yhteisestä puolustuksesta ei ole tulossa mitään (ja moni EU-maakin on riippuvainen venäläisestä energiasta), Suomi joutuisi tiukan paikan tullen pärjäämään omillaan, ja korkeiltakin tahoilta on kuulunut kannanottoja siihen suuntaan, että [url=http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/maavoimat--suomen-puolustaminen-ei-onnistu-omin-voimin/1866480]ennuste ei ole kovin hyvä[/url].   [b]Uhka:[/b] Hyvä tuuri saattaa loppua joskus [b]Mahdollisuus:[/b] Hyvä tuuri ei välttämättä lopu, ainakaan ihan heti, sillä akuuttia uhkaa ei ole näköpiirissä [b]Sisäpoliittinen realistisuus:[/b] Korkea, koska mitään ei tarvitse tehdä, mikä sopii kaikille puolueille.   [b]2. Natojäsenyys[/b] Natojäsenyydessä olisi Nato-hengailuun verrattuna se hyvä puoli, että Nato puolustaa jäsenmaitaan. Hengailijoille saatetaan tiukan paikan tullen antaa vain humanitaarista apua ja surunvalitteluja. Jäsenyys toki tarkoittaisi, että Suomi joutuu puolustamaan tarvittaessa muita jäsenmaita, esim. Viroa.   [b]Uhka:[/b] Venäjänsuhteet saattavat viilentyä [b]Mahdollisuus:[/b] Suomi saa paljon selkänojaa muista Nato-maista [b]Sisäpoliittinen realistisuus:[/b] Ei kehuttava, koska perussuomalaiset, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja osa demareista. Uskoakseni moni takki voisi kääntyä jos Venäjä koetaan akuutiksi uhaksi, mutta silloin saattaa olla myöhäistä lähettää jäsenhakemusta.   [b]3. Pohjoismainen puolustusliitto[/b] Tämä tarkoittaisi käytännössä liittoa Ruotsin kanssa, koska Norjalla ja Tanskalla on jo yksi puolustusliitto ja Islanti ei pysty puolustamaan muita maita, vaan päin vastoin tarvitsee puolustusapua. Ruotsin puolustuskyvyn väitetään romahtaneen mutta on sillä ainakin kalustoa huomattavasti Suomea enemmän.   [b]Uhka:[/b] Kiinnostaako Ruotsia tarpeeksi? [b]Mahdollisuus:[/b] Ruotsin ilma- ja merivoimista olisi kovasti apua, jos Suomella ei ole tulevaisuudessa varaa omiin [b]Sisäpoliittinen realistisuus:[/b] Kohtalainen, sillä kelpaa periaatteessa monillle tahoille pl. perussuomalaiset ja kokoomuksen jyrkin pro-USA-siipi, joka suostuu liittoutumaan vain USA:n tai ehkä Israelin kanssa. Jos Ruotsin kanssa liittoutuminen onnistutaan myymään yhteispohjoismaisuutena, mahdollisuudet paranevat, sillä eihän kukaan voi vastustaa yhteispohjoismaisuutta!   [b]4. Aito puolueettomuus ja uskottava puolustus[/b] Sveitsin linjassa on puolensa, tosin sen toteuttamista Suomessa vaikeuttaa se, että Suomi ei ole maantieteellisesti Sveitsi. Tämä tarkoittaisi kriisinhallintayhteistyön ja saunailtojen lopettamista Naton kanssa ja jyrkästi tulkittuna varmaan eroa EU:stakin. Täysin itsenäinen puolustus tulisi myös hyvin kalliiksi.   [b]Uhka:[/b] Tulee kalliiksi eikä välttämättä parempi kuin nykytilanne [b]Mahdollisuus:[/b] Jos Venäjä voisi olla varma siitä, että Suomi ei ole liittoutumassa länteen päin, Pietarin puolustuksessa voitaisiin vähän rentoutua [b]Sisäpoliittinen realistisuus:[/b] Matala, koska toisten (perussuomalaiset, keskusta, demarit) mielestä Suomella on jo uskottava itsenäinen puolustus, ja toisten (vihreät, vas) Suomella ei ole, eikä pidäkään olla, koska kansainvälinen yhteistyö.   [b]5. Aseistariisunta[/b] Tämä olisi halpa vaihtoehto. Huonona puolena mahdolliset seuraukset olisivat melkoista arpapeliä. Hyvin mahdollista olisi, että Venäjä lähettää joukkoja Suomeen vakauttamaan tilanteen ja suojelemaan venäläislapsia valkobandiittien fasismilta.   [b]Uhka:[/b] Venäjä miehittää Suomen [b]Mahdollisuus:[/b] Ruotsi miehittää Suomen [b]Sisäpoliittinen realistisuus:[/b] Lähellä nollaa   [b]6. Liittoutuminen Venäjän kanssa[/b] Jokerina pohjalla vaihtoehto, joka takaisi kenties kaikkein varmimmin, että Venäjä ei hyökkää Suomeen. Valitettavasti tämä myös takaisi kaikkein varmimmin, että Suomi liukuu kuin curlingkivi Venäjän valtapiiriin, jossa yleisesti ottaen ei ole kovin kivaa ja josta on vaikea päästä pois.   [b]Uhka:[/b] Suomen pari vuosikymmentä jatkunut kehitys kohti länsimaista demokratiaa kääntyy 180 astetta. [b]Mahdollisuus:[/b] Tätä on kokeiltu jo Neuvostoliiton kanssa (YYA) ja hyvällä tuurilla se saattaisi toimia uudelleen siedettävästi muutaman vuosikymmenen kunnes kenties hyvällä tuurilla systeemi vaihtuu itänaapurissa ja tilaisuus diilin irtisanomiseen aukeaa. [b]Sisäpoliittinen realistisuus:[/b] Matala, sillä tätä kannattaa lähinnä osa vasemmistosta (vanhasta muistista) ja perussuomalaisten äärioikea siipi (koska Venäjä ei ole monikulttuurinen eikä suvaitseva).   Yhteenvetona näistä mietteistä näkisin, että liittoutuminen Ruotsin kanssa olisi vaihtoehto, joka on paitsi varsin yksiselitteinen parannus nykytilanteeseen myös sisäpoliittisesti jotenkuten mahdollista. Avoimena kysymyksenä on, kiinnostaako se Ruotsia oikeasti. Ajatuksia?   Lopuksi toivon Ukrainan kriisiin rauhanomaista ratkaisua.

Varsin mielenkiintoista spekulaatiota. Itse en juuri nyt jaksa pohtia aihetta kovin syvällisesti, koska huomenna on aamuvuoro ja pitäisi mennä aikaisin nukkumaan. Suomen puolesta en pelkää, mutta kyllähän se vähän selkäkarvoja nostattaa, jos kauhuvisioita kehittelee riittävän pitkälle.

Pitäisi välittömästi alkaa neuvotteluihin Kalmarin Unionin herättämiseksi henkiin uudellaan liittovaltiohengessä. Hyväksyn vaikka kuningatar Viktorian valtionpääksi jos se siitä on kiinni. [spoiler]Pakkoruotsistakin olisi taas hyötyä[/spoiler]

Ukrainan kriisiä on tullut seurattua mielenkiinnolla, varsinkin nyt kun Venäjän mukaantulon jälkeen valtaistuinpeli nousi ihan uusiin sfääreihin. Nähtävästi oon aika tyhmä, koska puheenvuoron saaneet tutkijat ja poliitiikot ei pidä sodanjulistuksena sitä, että vieraan valtion itsemääräämisoikeutta loukataan tuhansilla sotilailla. Mitä suomalaiseen turvallisuuspolitiikkaan tulee, ni Ukraina käy nyt varsin hyvästä esimerkistä mitä voi käydä mikäli maassa on merkittävä venäläinen vähemmistö. Tältä kantilta kannattais musta vähän kriittisemmin tarkistella venäläisten tonttikauppoja Itä-Suomessa. Ihan vain varmuuden vuoksi, ettei tulevaisuudessa tule syntymään niin merkittävää vähemmistöä, että sen etuja (olevia tai olemattomia) oltaisiin valmiita puolustamaan agressiivisesti.

Tonttikauppoja pitäis kyllä aika merkittävästi enemmän, että saatais kolmasosa Suomen asukkaista joka kansalaisuudeltaan, etnisyydeltään tai äidinkieleltään venäläisiksi, mikä on Ukrainan tilanne...

Lisäksi Ukrainassa lähes kaikki taitavat osata venäjää, ja muistaakseni kieltä käytetään jopa enemmän kuin varsinaista virallista kieltä, ukrainaa. En nyt näin ollen ihan lähtisi vertailemaan Suomea ja Ukrainaa keskenään.   Varmaankin tuo Pohjoismainen puolustusliitto olisi paras vaihtoehto, jos johonkin on ryhdyttävä.

En ole seurannut mistä on kyse, mutta eikös tällä hetkellä ole miehitettynä vain Krimin alue? Eli tuo Venäjälle ihan lähiaikoinakin (90-luvulle asti) kuulunut alue, jonka väestöstä suurin osa (eli yli puolet) on etnisyydeltään venäläisiä.   Juu, ei oikein voi verrata Suomea ja Ukrainaa tässä tapauksessa, mutta osoittaa kyllä, että Venäjällä ei pelätä naapureiden miehittämistä jos saavat vain kerättyä tarpeeksi syitä ja on oikea kohde.

Itseä väkisinkin huolestuttaa, varsinkin kun ei tiedä mihin tilanne voi kärjistyä. Toivottavasti asiaan saadaan rauhanomainen ratkaisu mahdollisimman pian. Uutiskeskusteluja en viitsi edes lukea.   Turhauttaa koska maiden väliset konfliktit ja sodat ovat niin TURHIA ja VÄLTETTÄVISSÄ mutta silti ihminen on niin tyhmä yhä vaan. Mutta luulisi että nykyään suurimmalla osalla valtioista olisi intressejä välttää laajoja konflikteja...? Tilanne ja ilmapiiri ovat kuitenkin aivan erilaisia kuin vaikka 60-luvulla, puhumattakaan aiemmista vuosisadoista kun sotaan tuntui riittävän syyksi "Hmm... mentäiskö tonne valloittamaan kun siellä on sitä asiaa X? Nooo ei sittenkään, mennäänkin tuonne." Maailmankylässä on hyviä puolia.

Jännää, ite en pyrkiny vertailemaan Suomea Ukrainaan. Venäläisten tonttikaupat täällä oli tarkoitettu havainnollistavaks esimerkiks mut samalla vitsiksi, niitä kun on toisinaan vatvottu lehdissä kyllästymiseen asti.Ite pidän sitä yhtä realistisena kuin aloituspostin vaihtoehtoa Venäjän kanssa liittoutumisesta. Pointti oli lähinnä se, mitä kaikkea Venäjä on valmis tekemään venäläisten eteen valtionrajoista välittämättä. Nooh, viideltä aamulla pääsee sitäki sitte seuraamaan.

Jos Putin saa tuolla tavalla kaapattua Krimin venäjään niin se on verrastettavissa siihen mitä Hitler teki Itävallan sudeettialueiden kanssa.   Mutta toisaalta tämä saattaa olla lähtölaskenta Putinille. Nämä touhut herättävät monissa venäläisissäkin niin paljon närää..

Jos Karjala olisi luovutettu takaisin Suomelle 1990-luvun alussa ja meillä olisi nyt jotain rapiat 300 000 venäläistaustaista kansalaista nykyistä enemmän, saattaisin lievästi hyppiä seinille.. :roll: Mutta en koe, että Ukrainan tilanteesta olisi nykyisellään Suomelle mitään suoranaista uhkaa. Haittaa takuulla on, koska kauppa- ja muut suhteet Venäjään kärsivät sitä mukaan kun muiden "länsimaiden" ja Venäjän välit huononevat.   Olen seurannut Ukrainan tilannetta lähinnä iltapäivälehtien uutisista, joten ei todellakaan mitään suurta perehtymistä. En ole esim. päässyt selvyyteen, kuinka paljon tai millä tavoin Venäjällä alkujaan oli jonkinlainen oikeus pitää ja siirrellä joukkojaan Krimillä, sen perusteella mitä Ukraina ja Venäjä ovat aiemmin alueen käytöstä sopineet. Tai mitä se Venäjä edes tahtoo, tai on ilmoittanut tahtovansa, vai onko puhunut yhtään mitään. Ei sillä, ettäkö tuota viime päivien toimintaa voisi pitää minään muuna kuin uhkailuna ja painostuksena... Mutta toisaalta minulle tuli yllätyksenä, kuinka nopeasti ainakin median perusteella on päädyttiin jonkinlaiseen "paha Venäjä hyökkää, hyvien länsimaiden täytyy saada pöpipää Venäjä kuriin" -asetelmaan. Ja että nyt täytyy sitten odotella, hyökkääkö Venäjä.   En sano, etteikö Venäjä ihan hyvin voisi suunnitella aluevaltauksia tai ainakin pyrkii vaikuttamaan Ukrainan hallinnon kokoonpanoon. Mutta Ukrainan on jatkossakin oltava jonkinmoisissa asiointiväleissä naapurinsa Venäjän kanssa ja etenkin ukrainalaisten itsensä on tultava toimeen keskenään taustoistaan riippumatta, joten jonkinlainen yhteisymmärrys alueella täytyy saavuttaa. Yhteisen ymmärryksen löytyminen olisi tärkeää jo siksikin, että sen turvin Venäjällä olisi myös mahdollisuus ns. kunnialla perääntyä tilanteesta... Jollei sitten tavoitteena ole esim. saada Venäjän nykyhallintoa vallasta, vaikka sitten sitä ennen jotkut pääsisivät hengestään.   Pahoin pelkään, ettei esim. Yhdysvaltoja kiinnosta niinkään Ukrainan yhteiskuntarauha kuin jonkinlaisen arvovaltavoiton saaminen Venäjästä. Mielestäni EU:n olisi pitänyt tehdä selväksi, että EU (tai YK tai jokin neutraalimpi taho) yrittää saada ja pitää puheyhteyttä Venäjän kanssa (eikä antaa Yhdysvaltojen huseerata kuin Yhdysvallat ratkaisisi tilannetta ja EU-maat ovat enintään sen liittolaisia), koska kyllähän on tiedossa, kuinka kaikenlaiset Yhdysvalloilta tulevat vaatimukset ärsyttävät Venäjää.   Sunnuntaina näin televisiouutisia ja sekä Ylellä että MTV:llä oli joku sama asiantuntijahaastateltava, joka tuntui päivittelevän sitä, kuinka kamalan vanhanaikaista Venäjän toiminta on ja ihan irtautunutta nykymaailman politiikasta ja oikeastaan tuollaista ei nykyään ole olemassakaan... Minusta on harvinaisen huonot lähtökohdat päästä yhteisymmärrykseen, jos toisen osapuolen toiminta ilmoitetaan käsittämättömäksi. Mitä käsittämättömämmin joku toimii, sitä kovemmin täytyy pyrkiä käsittämään, vaikka sitten pitäisikin toisen toimia väärinä ja jopa pyrkisi estämään niitä.

Venäjällä on Ukrainan kanssa vuokrasopimus sotilastukikohdista, ja Venäjällä on oikeus pitää sotilaitaan niiden alueella. Sen sijaan Venäjällä ei ole oikeutta marssittaa sotilaitaan piirittämään Krimin hallintorakennuksia, Ukrainainan joukkojen kasarmia, lentokenttiä, satamia, jne... Onneksi nyt näyttää siltä, että Venäjä ei ole etenemässä muualle Ukrainaan, mutta Krimin suhteen Venäjä ei näytä antavan periksi.   "Paha Venäjä hyökkää" -asennoituminen johtuu siitä, että Venäjä sekaantui sotilaallisesti toisen valtion asioihin äärimmäisen läpinäkyvin tekosyin. Venäjän kansalaisiin tai edes venäjänkielisiin ukrainalaisiin ei ole kohdistunut mitään todellista uhkaa. En saa tästä väännettyä mitään Venäjälle myönteistä tulkintaa. Se, että USA on myös hyökännyt muiden maiden kimppuun ei ole mikään peruste Ukrainan itsemääräämisoikeutta vastaan.

Minua on häirinnyt tässä tapauksessa median toiminta.   No, siinä ei ole mitään ihmeellistä, että venäläinen media on muka löytänyt todisteita siitä, että mielenosoittajia ja poliiseja onkin ammuskellut nykyhallinto saadakseen vanhan pressan kaadettua, tai että yksi ja sama venäläinen mamma näkyy useammassa uutisjutussa valittamassa venäläisten kurjaa kohtelua.   Mutta se vähän epäilyttää, kun joku Merkel ja pari muuta asiantuntijaa muka ihan vahingossa livauttaa julkisesti, että Putin ei ole enää todellisuudessa kiinni.   Ota nyt tämän propagandan keskellä selvää mitä oikeasti tapahtuu ja mitä tavallinen venäläinen krimin asukas oikeasti ajattelee koko hommasta.

Kyllä Putin jonkun tekosyyn keksii Suomenkin valloittamiselle mikäli mielii. Ei hän mitään venäläisten oikeuksia ole ajamassa, vaan tuijottelee vaan omaa napaansa kuten ne kaikki muutkin. Venäjä on niin korruptoitunut maa, ettei sitä häneltä voi pelastaa, kuten Italia pelastettiin Berlusconilta.   Minusta pakotteet olisivat oikea ratkaisu. Putinin valta täytyy estää. Paha mies, eikä ensimmäinen laatuaan. Suomen kannalta olisi ollut parempi jos saksalaiset olisivat kukistaneet Neuvostoliiton toisen maailmansodan tiimellyksessä... paljon parempi.   Mutta toivotaan me vihreän maan asukkaat, että Obama tai joku muu tekee selvää Putinista, ja me saamme rauhassa jatkaa verorahojen maksamista omalle viattomalle ja hyveliäälle hallituksellemme, joka ajaa täällä vain meidän kansalaisten etua...

Olennaista: Putin on 62. Medvedev toki vasta 48. Lavrov 63. Ivanov 60.   2030-luvulla Venäjää johtavat ihan eri tyypit. Paljon tärkeämpää kuin se, mitä Putinin sekurokratia nyt tekee (okei, jos ne ei sytytä kolmatta maailmanpaloa) on se, mitä me viestimme nyt 20-30 -vuotiaille venäläisille, tuleville johtajille. Sukupolvenvaihdos on väistämättä tulossa, ja siinä Suomen ja suomalaisugrilaisten on kerrankin oltava voittajien puolella, mielellään jopa voittajientekijöitä.   2030-2050 -luvuilla mikään ei pakota Venäjää toistamaan Neuvostoliiton virheitä. Ellemme sitten sitä tee me länsimaalaiset, kohtelemalla tuon ajan johtajia neuvostoliittolaistraumat mielessämme.

Nöyristely ei ole auttanut ketään koskaan aikaisemminkaan.

[quote="Iivari" post=11931]Olennaista: Putin on 62. Medvedev toki vasta 48. Lavrov 63. Ivanov 60.   2030-luvulla Venäjää johtavat ihan eri tyypit. Paljon tärkeämpää kuin se, mitä Putinin sekurokratia nyt tekee (okei, jos ne ei sytytä kolmatta maailmanpaloa) on se, mitä me viestimme nyt 20-30 -vuotiaille venäläisille, tuleville johtajille. Sukupolvenvaihdos on väistämättä tulossa, ja siinä Suomen ja suomalaisugrilaisten on kerrankin oltava voittajien puolella, mielellään jopa voittajientekijöitä.   2030-2050 -luvuilla mikään ei pakota Venäjää toistamaan Neuvostoliiton virheitä. Ellemme sitten sitä tee me länsimaalaiset, kohtelemalla tuon ajan johtajia neuvostoliittolaistraumat mielessämme.[/quote]   Eli Ukrainan itsenäisyys ei ole kovinkaan tärkeää, vaan tärkeämpää on mitä viestimme 20-30 -vuotiaille venäläisille?   Mikähän länsimaiden toiminnassa nyt niin kovasti traumatisoi Venäjän tulevia johtajia? Vapaa tiedonvälitys, joka osoittaa, että Venäjän valtion propaganda on propagandaa? Tuen osoitus itsenäiselle valtiolle? Pitääkö tämä ymmärtää, että jos Putinin ei anneta kaapata mielin määrin rajanaapureidensa alueita itselleen, tulevat Venäjän johtajat traumatisoituvat ja alkavat kaapata rajanaapureidensa alueita itselleen?

Jänniä tulkintoja. Mistä ne tulivat?   "Obama tai joku muu tekee selvää Putinista"   "Obama tai joku muu pitää suomen kieltä yllä ja kehittää uudissanoja"   Onko niin, että Venäjän johtajista selvää tekemään tarvitaan amerikkalainen johtaja tai vaikka Sauli Niinistö? Eikö kumminkin pitäisi olla niin, että ensin 110 miljoonan venäläisen olisi nähtävä, että keisarilla ei ole vaatteita?   Minulle saa myös selittää, mikä huomiossani viittaa nöyristelyyn tai siihen, ettei minusta Ukrainan tai minkään muunkan valtiollisen tai kielellisen entiteetin rajojen loukkaaminen olisi ongelma?

Ehkä pitäisi miettiä miksi venäläisten (ihan venäjän asukkaiden) asenne on nyt se mikä on.   Yksi syy on tietenkin voimakas kansallistunto ja hellitty ajatus venäläisistä herrakansana joka ennen hallitsi laajaa imperiumia.   Toinen on jo kymmeniä vuosia jatkunut lännen pelko.   Tätä pelkoa on Venäjän oma propagandakoneisto pitänyt yllä, mutta sitä pitää yllä myös länsimaiden vihamieliseltä vaikuttava suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin. Esim. hysteerisen pelokas Nato-keskustelu aina kun idässä rykäistään, ei ole omiaan herättämään mielikuvaa siitä, että Suomi ei olisi uhka Venäjälle, ja että suomalaisten enemmistö tulisi toimeen venäläisten kanssa (toki venäläiset katsovat tuntevansa aina sen yhden mukavan suomalaisen, mutta kun on ne muut jotka loistavat iltapäivälehtien keskustelupalstoilla...).   Lyhytjänteisesti Venäjän nykyjohdolle on toki näytettävä missä rajat kulkevat (niitä ne nyt hakevatkin: kun reagointi Georgiaan oli mitätöntä, niin seuraavaksi kokeillaan mikä on reagointi Ukrainaan). Mutta pitkäjänteisesti pitäisi keskittyä viestittämään tavalliselle venäläiselle, että länsi ei ole uhka, jotta he eivät tulisi suosimaan aggressiivisia johtajia joiden he pelkäävät pahentavat suhteita ystävinä pidettyihin länsimaalaisiin, sen sijaan että he nyt toivovat aggressiivisten johtavien näyttävän että Venäjä ei asetu koppavien ja vihamielisten länsimaiden talutushihnaan.   Rinnastus tarhan pihan sosiaaliseen kanssakäymiseen ei mielestäni ole kaukaa haettu: kakarat voidaan pitää kurissa joko remmillä tai vuorovaikutustaitojen opiskelulla. Kumpi metodi tuottaa parempia aikuisia?   Tässä mielessä on todellakin yhdentekevää [i]Krimin alueen[/i] itsenäisyys (jota ne ovat kaivanneet koko Ukrainassa olon ajan) tai Venäjään kuuluminen (jonka krimin venäläiset ilmeisestikin kokevat hyvänä kakkosvaihtoehtona Ukrainaan kuulumisen sijasta) jos vaakakuppissa on Venäjän tulevan politiikan ja suhtautumisen jatkuminen entisenlaisena. Kaksi eri huolen aihetta, joista viimeksi mainittu on minunkin mielestäni se, johon pitäisi pistää enemmän paukkuja.

Rasimus sanoi aika hienosti sen mitä olisin ehkä sanonut, jos olisin sen osannut sanoiksi muotoilla. Totta kai Putin tekee väärin loukkaamalla kansainvälisiä sopimuksia ja onhan hän kieltämättä uhkaava henkilö puhuessaan Neuvostoliiton imperiumin palauttamisesta ja muusta, mutta ei länsikään ole aina mikään puhdas pulmunen. Tai varsinkaan USA.   Krimin alueen itsenäisyydestä en osaa sanoa mitään, mutta kyllähän siellä on venäläisenemmistö eivätkä he varmaankaan pistäisi kovasti pahakseen Venäjään liittymistä, mutta ihan periaatteesta ei ehkä pitäisi antaa alueen luiskahtaa Venäjän valtapiiriin tälläisessä tilanteessa.

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomessa+ei+ole+yht%C3%A4+ven%C3%A4l%C3%A4isv%C3%A4hemmist%C3%B6%C3%A4/a1394014103363   Ihan hyvä näkemys siitä miksi entistä Neuvostoliiton alusmaata ei voi verrata moderniin Suomeen. Muitakin syitä toki on.   Muok: Kuten se että Suomi on AAA-luoton maa. Tänne on paljon taloudellisia intressejä.

Krimin suhteen vedettiin nyt parissa viestissä mutkia suoraksi. Krimillä enemmistö puhuu äidinkielenään venäjää. Tästä ei voi päätellä, että enemmistö haluaisi liittyä Venäjään. Olen ymmärtänyt, että monet Ukrainan venäjänkieliset kokevat itsensä ukrainalaisiksi. Lisäksi vaikkapa Suomessakin on paljon venäläisiä, mutta tuskinpa suurin osa heistä haluaa kuitenkaan Suomen liittyvän Venäjään.

Se että Venäjä kokee lännen uhaksi on hankala tilanne koska länsi yhtä lailla pelkää Venäjää. Muutaman päivän takainen uutinen siitä että Venäjään ja Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden kansalaiset saavat hakea Venäjän kansalaisuutta oli vaikea nähdä muuna kuin vienona muistutuksena entisistä rajoista. Sehän EI tarkoita että Venäjä olisi heti vyörymässä rajojen yli, mutta voi tarkoittaa vihjausta siitä että sen intressit olisi hyvä ottaa huomioon. Sama meininki kuin mitä Suomessa on vuosikymmeniä ollut, siis. Asioita mutkistaa se ettei kaiken propagandan ja teatterin keskellä kukaan edelleenkään taida tietää missä mennään: eivät muiden maiden poliitikot eivätkä tavalliset kansalaiset, tietääköhän Putin itsekään?   Siksi maltillinen vuoropuhelu olisi erityisen tärkeää, vaikka se voi joskus olla vaikeaa kun arvomaailmat eivät aina kohtaa. Tämäkin taitaa olla Venäjällä muuttumassa, sillä ainakin Suomen Kuvalehdessä julkaistun artikkelin mukaan Putinin politiikka pitää suunnata äärikonservatiiveille, sillä suuri osa kaupungeissa asuvista ihmisistä ei enää jaa samoja mielipiteitä.   Sitä vain toivoisi että poliitikot osaisivat hoitaa homman ilman että kaikki menee hiekkalaatikkoleikeiksi. Vaikka sitähän se politiikka taitaa suurimmaksi osaksi olla. :smile:

[quote]Even if the protection of Volksgenossen were legally justified, it is simply not clear who these people might be. It is true that Ukrainians speak Russian, but that does not make them Russian, any more than my writing in English makes me English. The language issue can be confusing. Ukrainian citizens are usually bilingual, in Ukrainian and Russian. Russians, like the targets of their propaganda, are rarely bilingual. So it has been all too easy to equate the capacity to speak Russian with a Russian identity that is in need of protection from Russia. Some citizens of Ukraine of course do see themselves as Russians—about 17 percent of the population—but this does not mean that they are subject to discrimination or indeed that they identify with the Russian state. Even in Crimea, where the emotional connections to the Ukrainian state are weakest, only 1 percent of the population identifies Russia as its homeland.   In a number of recent protests, Russian-speaking Ukrainians and members of the Russian ethnic minority in eastern Ukraine have made clear they categorically reject any claim that they need Russian protection. One petition from Russian speakers and Russians in Ukraine asks Putin to leave Ukrainian citizens alone to solve their own problems. It has been signed by 140,000 people. This might seem remarkable, since everyone signing it knows that he or she will be in the bad graces of the Russian authorities if Russia completes its invasion. But it makes perfect sense. Russians in Ukraine enjoy basic political rights, whereas Russians in the Russian Federation do not.[/quote]   http://www.nybooks.com/blogs/nyrblog/2014/mar/07/crimea-putin-vs-reality/

[quote="Fiktiivi" post=12073]Krimillä enemmistö puhuu äidinkielenään venäjää. Tästä ei voi päätellä, että enemmistö haluaisi liittyä Venäjään.[/quote]   Ei tietenkään, eikä sitä olla mielestäni täällä väitettykään. Mutta autonomia tai suoranainen itsenäisyys on käsittääkseni ollut toivottava olotila.   Ei välttämättä selvälle enemmistölle, mutta suurelle osalle väestöä. Selvää enemmistöä ei politiikassa voi varmaan koskaan syntyä, mutta voi olla se merkittävä kovaääninen vähemmistö, joka muodostaa päätöksen toteuttavan massan kun se selkeä enemmistö ei välitä 50 vuotta vanhoista asioista kaljatuoppikeskusteluita enempää. (Noin lyhyellä historialla asialla on krimin venäläisille varmaan vähän enemmän painoa kuin esim. skottien vastaavalla itsenäisyyshörhöilyllä)   Tämän lisäksi osalle porukasta kuuluminen Venäjään on hyvä kakkosvaihtoehto jos ykkösvaihtoehtoa ei ole saatavissa.   Tokihan mielipiteiden jyrkkyydellä, jakautumisella, ja enemmistö/vähemmistöjaottelulla on ihan samat monimutkaiset taustansa ja syynsä kuin esim. perussuomalaisten vaalijytkyllä.   Katotaan nyt mitä itse kansa äänestää, ja tuleeko äänestyksestä rehellinen...   Itseasiassa, osa porukasta varmaan tajuaa politiikan realiteetit ja ajattelee, että Venäjän vaateiden kovaääninen tukeminen voi joko helpottaa elämää sitten kun Venäjä todella valloittaa Krimin alueen (demokraattinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta kun Venäjä nyt on...), tai sitten toimii vipuvartena itsenäisyyden / autonomian tavoittelussa. Tiedättehän, vähän kuin palkkaneuvottelut: jos halutaan 3% korotusta, pyydetään 6% korotusta, jolloin voidaan sitten neuvotella ja päätyä 4%:n kompromissiin.     [quote="Fiktiivi"]Lisäksi vaikkapa Suomessakin on paljon venäläisiä, mutta tuskinpa suurin osa heistä haluaa kuitenkaan Suomen liittyvän Venäjään[/quote]   Krimin venäläiset ovat "omalla esi-isiensä mailla". Heille vain ilmoitettiin 50-luvulla, että nyt kuulutte Ukrainan neuvostotasavaltaan. Suomen venäläiset taas ovat taustaltaan maahanmuuttajia vieraalle maalle. Vaikea kuvitellakaan heidän edes vitsinä kaipaavan Venäjän valtaa tänne. Ihan eri asia, ei voi verrata - kuten jo todettu moneen otteeseen.