Museot ja museokortti

Kävin maanantaina Gotlands Museumissa Visbyssa ja oli varmasti hienoimpia museoita mitä olen nähnyt vuosiin. Hauskan vanhanaikainen ja sokkeloinen rakennus täynnä aivan huikeita käsityötaidon mestarinäytteitä pronssiajalta noin 1800-luvulle. Sen uudempia esineitä en juurikaan nähnyt ja valtaosa aarteista taisi olla noin 700-1300 lukujen tienoilta jne. Erilaisia viikinkiaikaisia hopeakätköjäkin oli esillä varmasti jo satojen kilojen edestä. Vitriinien suurimmat rannerengaskasat olivat semmoista kokoluokkaa, että hyvä jos ämpäriin mahtuu ja näkyi siellä kaikenlaista muutakin kiinnostavaa rompetta, jotka olivat kuin suoraan metallinpaljastinharrastajien märistä unista. :tongue:   Kaltaiseni käsityöläinen ja viikinkifani saa semmoisesta sisällöstä ehkä hieman enemmän irti kuin joku tavallinen tallaaja, mutta jos pohjoismaiden ja hansaliiton historia kiinnostaa edes vähäisessä määrin, niin suosittelen ehdottomasti kyseistä museota. Rakennus sijaitsee Visbyn vanhimman osan keskellä, joka on muutenkin tosi kuvauksellisen näköistä seutua. Lähellä oli monia muitakin käymisen arvoisia paikkoja aina keskiaikaisista raunioista ja kirkoista tosi idyllisiin puutarhoihin.

Mun ja Iivarin museokortit tuli päivitettyä Turussa, tästä alkaa sitten uusi kotimaan museokierros taas. :smile:   Ensimmäisenä tuli käytyä Turun [url=https://www.turku.fi/apteekkimuseo]apteekkimuseossa[/url]. Pieni museo, jonka tiloissa itsessään ei ole koskaan toiminut apteekkia, mutta johon on siirreytty Turun vanhan apteekin huonekalut ja yritetty järjestää ne mahdollisimman autenttisesti. Samassa rakennuksessa on myös 1700-luvun tyylin paremman väen asunnon huoneita. Museosta sai ehdottomasti eniten irti sillä, että matkassa oli Rituri, joka kuitenkin on farmaseutti ja tietää sekä farmasian historiasta että nykykäytännöistä. Oli hauskaa ihmetellä pillerinpyörityslaitetta, jota en olisi ilman asiantuntevaa seuraa sellaiseksi edes tunnistanut. Koska paikalla oli aika vähän ihmisiä, myös museon henkilökunnalla oli jonkin verran aikaa rupatella, mutta muuten vähänlaisesti tekstejä ja tietoa sisältävä museo vaatisi opastuksen. Kiva pistäytymiskohde silti, museo on niin pieni että sen käy äkkiä läpi.   Toinen Turun kohteemme oli tällä kertaa [url=http://www.aboavetusarsnova.fi/fi]Aboa Vetus & Ars Nova[/url], joka on ehdottomasti yksi Suomen erikoislaatuisimpia museoita. Se on nimittäin rakennettu käytännössä arkeologisen kaivauksen keskelle, sillä museon kellarissa pääsee kulkemaan keskiaikaisen Turun kaduilla ja kellareissa. Nykytaiteen puoli nyt ei niin kiehtonut, mutta Aboa Vetus -puolella voi käydä uudelleen ja uudelleen. Museon kahvilassa on muuten myös viikonloppuisin erittäin hyvä brunssi, josta tosin emme tällä kertaa päässeet nauttimaan. Museo on rakennettu osittain erityisesti lapsia ajatellen, joten sopii myös perheiden kohteeksi.   Turusta palatessa pistäydyimme [url=http://www.fiskarsmuseum.fi/fi]Fiskarsin museossa[/url], joka esittelee Fiskarsin ruukin ja työläisyhteisön toimintaa, elämää ja arkea. Pari vuotta vanha museo sisältää paljon infoa ja kolmen pienehkön mutta tiiviin näyttelyn kiertämiseen menee hetki aikaa. Hyvä reissu silti, opin paljon uutta. Ja Fiskarsin tehtaanmyymälästä lähti kakkoslaatuinen paistinpannu puoleen hintaan kotiinviemisiksi. [url=http://www.fiskarsvillage.fi/]Fiskarsin[/url] alue on muutenkin kiva kesäkohde, siellä on paljon käsityöläisiä ja kauniita puistoja.

Käytiin [url=http://www.mfa.fi/]Arkkitehtuurimuseossa[/url] ja [url=http://www.designmuseum.fi/fi/]Designmuseossa[/url]. Arkkitehtuurimuseo ei ollut ihan minun museoni, vaikka hauskoja ja kivoja juttuja siellä olikin. Yläkerran pysyvän näyttelyn pienoismallit olivat hienoja ja kiinnostavia, mutta Suomen arkkitehtuurin historia 1900-luvulla ei minua jaksanut kiinnostaa. Alakerran "Suomen arkkitehtuuria. Kaksivuotiskatsaus 2016" selvitti meille muutaman meitä ihmetyttämään jääneen rakennuksen funktioita, joka oli ihan kiva, mutta ei siitä kovin paljoa hupia saanut.   Designmuseo olikin sitten paljon antoisampi. Olen aina pitänyt Eero Aarnion suunnittelemista tavaroista (pallotuoli, Dino, Poni) ja niiden muodoista, joten oli ihan kiva nähdä niitä tavaroita kootusti yhdessä paikassa. Toisessa näyttelyssä, Suomalainen muoto -kokoelmanäyttelyssä oli suomalaisia designtavaroita eri aikakausilta 1800-luvun lopulta lähtien. Joistain tavaroista tuli melko nostalginen olo. :)

Yritän tässä alkutalvesta taas availla museokierrostani, joka on kesän jälkeen ollut kerrassaan hyydyksissä. Torstaina kävin Ateneumissa katsomassa [url=http://www.ateneum.fi/nayttelyt/amedeo-modigliani/]Amedeo Modigliani[/url] -näyttelyn, taiteilija jonka aikakausi boheemi Pariisi ennen ensimmäistä maailmansotaa on kieltämättä kiehtova. Tämä kyseinen taiteilija sen sijaan... nojaa. Muotokuvia, vähän outoja mun makuun, ei yhtä kiehtovia kuin monet aikalaiset ja oikeastaan lähinnä tylsiä. Näyttelyn käveli läpi puoleen tuntiin ilman sen suurempia tunteita. Tulipahan nähtyä.

^ Hmm, me ollaan kanssa pohdittu tuota Ateneumin näyttelyä, joten ihan jees tietää että ei ole mitenkään kovin mieltä mullistava.   Käytiin joku aika sitten Luonnontieteellisessä museossa (joka on nykyään myös museokorttipaikka). Minulle uusin osia oli ilmastonmuutosnäyttely, jossa ei kyllä ollut sitten loppujen lopuksi minulle mitään uutta. Mutta ihan mielenkiinnosta käveli läpi.

Riippuu ihan kuinka suuri muotokuvafani on. Minä en ole. Niinku yhtään. :tongue:   Ateneumissa piipahtamisen hyvä puoli oli se, että näin avautuneen kolmannen kerroksen nyt ensimmäistä kertaa remontin jälkeen, ja hyvältähän se vaikutti. Näyttelytilaan oli jätetty jänniä kurkistusaukkoja alempiin kerroksiin, ja kerros on helppo kulkea läpi yhteen suuntaan ilman erillisiä "umpikujia".

[quote="Emelie" post=48967] Käytiin joku aika sitten Luonnontieteellisessä museossa (joka on nykyään myös museokorttipaikka). Minulle uusin osia oli ilmastonmuutosnäyttely, jossa ei kyllä ollut sitten loppujen lopuksi minulle mitään uutta. Mutta ihan mielenkiinnosta käveli läpi.[/quote]   Todella sääli, että Luonnontieteelliseen museoon ei näillä näkymin ole tulossa enää uusia näyttelyitä. Tai edes päivityksiä ilmastonmuutosnäyttelyyn tai mihinkään muuhunkaan, vaikka olisi tarvis... ainakaan ilman suunnattomia ongelmia. Ja Luomuksen kaltaiset paikat kun olisivat todella hyödyllisiä ajatellen tulevia tutkijoita ja tieteilijöitä, joita Suomi kuulemma niin kovasti kaipaa.

Kävin HAMissa ihmettelemässä [url=https://www.hamhelsinki.fi/exhibition/yayoi-kusama-in-infinity/]pilkkuja.[/url] Melkoinen migreenilähde, jos sellaisesta sattuu kärsimään, eli olisin ehkä skipannut osan installaatioista muutenkin kuin siksi, että niihin oli tuhottoman pitkät jonot. Designideoista ja monista luonnoksista tykkäsin, tällä kertaa sen sijaan installaatiot ja isommat työt löivät hiukan hutia. Mutta ilman muuta käymisen arvoinen museokorttikohde - ei ehkä lauantaipäivänä tosin, väki on löytänyt museot...

Jotenkin [url=http://yle.fi/uutiset/3-9327854]tämä Ylen juttu[/url] veti taas apeaksi. Lähinnä tuo "museoiden on pakko muuttua"-kohta. [i]"– Museoiden on pakko muuttua ja ne ovat tänä päivänä jotain ihan muuta kuin moni muistaa kouluajoilta, kun oli pakko mennä johonkin tylsään paikkaan, missä oli kivi tai kuollut eläin vitriinissä. Ulkomailla museot ovat paikkoja, joissa ihmiset viettävät vapaa-aikaa ja siellä on kauppoja ja kahviloita."[/i]   Milloin museoissa ei ole ollut kauppaa ja kahvilaa, vai puhutaanko tuossa nyt jostain ihan muusta?   Mutta tuollahan todetaankin, että [i]"– Näyttelytila on usein maksimoitu ja sitten on se pakollinen kahvila jossain nurkassa. Se ei ole tapa, jolla museo nykyään halutaan kokea."[/i]   No jaa, olen kai kummajainen kun pienenä "tylsä" eläinmuseo oli parasta ikinä, ja nykyäänkin minua kiinnostaa esineistö ja tieto esineistä. Uusi kaupunginmuseo on toki hieno ja viihtyisä, mutta sisällöltään loppujen lopuksi aika pieni, ja isossa tilassa on aika vähän katsottavaa. Ja nyt monet muutkin museot ovat menossa samaan ei-pysty-keskittymään-mihinkään-vähennetään-esineistöä-ihmisiä-ei-kiinnosta-museon-sisältö-mutta-ihmiset-pitäisi-saada-museoihin -suuntaan.   Jos jotakuta ei kiinnosta historia tai esineistö niin siinä ei auta mikään, ja tuntuu kurjalta ettei museo saisi monen mielestä olla "museo", tarkoittaen että sinne mennään katselemaan tylsiä esineitä ja oppimaan jotain tylsää. (Tässä on muuten vastalause luonnonhistoriallisten museoiden muuttamisesta leikkikentiksi: [url=https://aeon.co/ideas/give-natural-history-museums-back-to-the-grown-ups]Give natural history museums back to the grown-ups [/url] Vaikka olen sitä mieltä että lapset kuuluu huomioida niin en itse usko että moiset ötököidenliiskauspelit ovat luonnonhistoriallisissa museoissa tarpeellisia.) Toivottavasti vastaava peli ei ole se suunta, johon täälläkin haluttaisiin museoita kehittää.   No, olenkin wanha. :neutral: Olin jo lapsena wanha. "Pölyinen vanhanaikainen museo" täynnä kiviä tai omituisia esineitä olisi mielestäni äärimmäisen mielenkiintoinen, ja harmittaa että nykyään moisia pitäisi pääsääntöisesti mennä katsomaan ulkomaille. Ja harmittaa edelleen että vanha yliopistomuseo lopetettiin, se oli sellainen ihmekammari täynnä omituisia esineitä ja pääsi jopa esiteltäväksi [url=http://www.atlasobscura.com/places/helsinki-university-museum-aka-the-arppeanum]Atlas Obscuran sivuille[/url]. Sekä karttaan että [url=http://www.atlasobscura.com/articles/notes-from-the-field-the-arppeanum-2]toisen kerran jutuksi[/url]. Mutta se oli juuri sellainen tylsä pölyinen museo täynnä esineitä, eli sellainen joista halutaankin päästä eroon.   Mutta joo, saa ja varmaan hyväkin olla eri mieltä, ajat muuttuvat...

Mua hämmentää ehkä ihan yleisestikin maailmalla vastaan tuleva ajatus siitä, että kaiken pitäisi olla hauskaa. Eihän nyt minkään opettavaisen tarvitse tylsääkään olla, mutta missä välissä on kadotettu se keskivaihe? Opettavaista ja mielenkiintoista, ei hauskaa tai tylsää. En tiedä, minä en ainakaan mene museoihin sen takia, että kokisin hauskan hetken (jos tällaista kaipaan, menen sopivaan leffaan). Menen niihin, jotta näkisin jotain uutta, oppisin jotain uutta. /rant. Saattoi mennä aiheen ohi, mutta...   Toki kyllä huomaan, että omakin keskittymiskyky tai mielenkiinnon ylläpitoaika on lyhentynyt. Ymmärrän, että esim. jokainen ruukunkappale on tärkeä ja hieno omalla tavallaan, mutta pitääkö ne kaikki olla esillä? Sadan ruukunpalan jälkeen ne tulevat jo ulos korvista. Minä itse viihdyn ja minulle jää parhaimmat muistikuvat sellaisista museoista, joissa on tarpeeksi vähän katsottavaa, että sen jaksaa katsella ajatuksella läpi ja että museon tavaroissa olisi tarpeeksi variaatiota. Mutta ehkäpä minun museoissa käymistä helpottaisi se, että en aina kokisi, että minun pitäisi oppia jotain, muistaa asioita joita luen infolapuista. Koska en minä muista, unohdan ne melkein samantien kun olen lukenut.   Mutta siis se, että minun keskittymiskykyni ei kanna tuntia kauemmaksi, ei tarkoita sitä, että haluaisin museoiden muuttuvan mitenkään erikoisesti. Niissä pitää vaan olla variaatioita keskenään. Minusta olisi hieno ajatus, että samasta kaupungista löytyisi muutama museo, jossa on "pölyistä ja vanhanaikaista", ja samalla sitä toista ääripäätä eri "modernia, uutta ja muuttuvaa". Ja sitten variaatioita näiden välistä. Riippumatta siitä, mitä museot pitävät sisällään.

Mä arvostan museoissa hyvää näyttelyrakentamista, jossa on käytettyä jotain ideaa, ehkä tarinaa tai teemaa, johdattelemaan katsojaa. Helpompi seurata myös vähän vähemmällä energialla, ja oppimisesta tulee loogisempaa. Siinä olen samaa mieltä kuin Emelie, että ihan jokaista ruukunsirpaletta en jaksa katsoa - näyttely, jossa on lähinnä infodumppina tavaraa ja tekstejä, ei ole kovin informatiivinen pidemmän ajan päälle. Hyvänä esimerkkinä jäi ainakin mieleen Vapriikin pyhiinvaellusnäyttely, jossa oli yllättävänkin paljon tekstiä ja tavaraa, mutta jossa oli silti jokin [i]idea[/i] ja sitä jaksoi hyvin seurata. Tai Vapriikin terrakottasotilaat. Vapriikissa ylipäätään tunnutaan rakentavan hyvin näyttelyitä.   Joten joo, olen ehkä tässä asiassa puolitien kulkija. Ideaa pitää olla, ja näyttely pitää rakentaa hyvin. En kuitenkaan kaipaa mitään 3D-esityksiä museoon; nämä alkavat olla ainakin amerikkalaisten museoiden suurin synti mun silmissä, tosin onneksi niistä yleensä joutuu maksamaan erikseen - siis saa olla maksamatta, jos ei kiinnosta. En kuitenkaan jaksa enää käyttää koko päivää museossa, jollei sitten kyseessä ole lomapäivä ja museo, josta olen erityisesti kiinnostunut. Arvostan museokorttia erityisesti siitä, että voin käydä katsomassa museoita huone tai näyttely kerrallaan, ilman että täytyy kerätä infoa "koko rahan edestä" kerralla. Ulkomailla tulee aika usein juotua kahvit museossa, osittain siksi, että se on kätevintä, eikä tarvitse lähteä erikseen etsimään kahvilaa - ja monissa museoissa kahvilat ovat oikeasti laadukkaita, vaikkakin hiukan kalliita. Helsingissä voin mennä juomaan kahvini kotiinkin, joten en oikeasti kaipaa museoihin mitään hengailualuetta kaupungissa, jossa asun. Tarpeet ovat kuitenkin ihan erilaiset turistina, jolloin olen mm. hyödyntänyt antaumuksella museoiden ilmaisia wifi-verkkoja. :smile:

Juu, onhan se totta että yleensä ei ole eduksi, jos samaa esinettä on liikaa esillä. (Joskus tietysti on poikkeuksiakin joissa joukossa on voimaa: yliopistomuseon vauvapääkavalkadi oli hyvin tehokas sillä karmealla tavalla, mutta nyt esillä olevalla yksinäisellä päällä ei ole enää samaa tehoa. Esimerkkejä löytyy varmasti vähemmänkin makaabereista aiheista, tuskin kukaan niitä vauvapäitä lisäkseni kaipaa, mutta tuli vain mieleen. :lol:)   Eniten tässä jurppii se miten usein kuulee puheita, että museoissa pitäisi olla mahdollisuus hengailla, tavata ihmisiä ja saada elämyksiä, ja siinä seassa museon esineistö on melkein vähän negatiivinenkin asia, koska se tuo ikäviä mielleyhtymiä ja pitäisi korvata parhaan mukaan uudenaikaisemmilla jutuilla, vaikka niiden sisältö jäisi ohueksi. Onneksi luonnontieteellisiin museoihin tämä ei tunnu vielä pätevän, ja maailmallakin niissä on runsaasti esineistöä esillä, ötökkäpeleistä huolimatta. Toki eläinmuseossa varmasti karsittiin paljon esineitä uudistuksen yhteydessä, ja hyvästä syystä, mutta niitä on yhä ns. "liikaa", jos ajattelee että pitäisi nostaa esiin vain tärkeimmät esineet. Muoks: Ei päde myöskään lelumuseoihin, mistä sitten johtuneekaan, ehkä siitä että ne ovat usein yksityisessä omistuksessa?   Näin asiasta rasiaan mikä tuli museoiden uudistuksista mieleen, on ollut mielenkiintoista huomata, että joissakin oman arvonsa tuntevissa ns "hienoissa" museoissa maailmalla on edelleen käytössä vanhoja vitriinejä, varmaan ihan paikan ilmapiirin takia. Täällä sitä ei enää voisi kuvitella näkevänsä.

[quote=Dyn]Kävin HAMissa ihmettelemässä pilkkuja. Melkoinen migreenilähde, jos sellaisesta sattuu kärsimään, eli olisin ehkä skipannut osan installaatioista muutenkin kuin siksi, että niihin oli tuhottoman pitkät jonot. Designideoista ja monista luonnoksista tykkäsin, tällä kertaa sen sijaan installaatiot ja isommat työt löivät hiukan hutia.[/quote]   Me käytiin kanssa hämmästelemässä pilkkuja ja pisteitä HAMissa. Minua viehätti enemmän ne installaatiot kuin muut työt, vaikkakin ne aiheuttivat lievää pahoinvointia. Mutta haluttu efekti tapahtui: pilkkuhuoneessa tuli olo, että eksyy taideteokseen.   Ei tämä Yayoi Kusaman näyttely ollut ihan yhtä "vau" kuin Ai WeiWein näyttely, mutta kyllä sen nyt kulki läpi.

Tuli harrastettua vähän ulkomaanmatkailua töiden puolesta, ja aikaa riitti aika tarkalleen yhteen museoon - Washington D.C. on täynnä niitä! Enimmäkseen ilmaisia! Amerikan historiaa, avaruutta, alkuperäiskansoja, taidetta, vakoilua, tiedettä...!   Kohteeksi valikoitui seurueen melko yhtenäisellä päätöksellä [url=https://airandspace.si.edu/]Air and Space Museum,[/url] joka olikin kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen. Kuukiviä! Avaruusaluksia! Ainakin testikappaleita, noita tavaroita kun harvoin tuodaan takaisin maahan, jos ei ole ihan pakko. Avaruuspukuja! Kuupölyä! Kaikkea jännää! Kyllä, voin ilman muuta suositella, vaikka kovasti amerikkalaishenkiseen museoon mahtuikin 3D-teatteria ja muuta elämysasiaa, niin kyllä niitä raketteja, lentokoneita ja kuuautoja ja muita juttuja yhtään nörtimpi tyyppi pällisteli ihan ihmeekseen. Tekstiä oli liikaa, ei sitä ehtinyt eikä edes jaksanut lukea valtavassa museossa, mutta käydä kannatti.   Jos siis suuntaat jostain syystä tuohon maailmankolkkaan ja D.C. osuu syystä tai toisesta matkan varrelle, suosittelen paikallista museotarjontaa. Moni kiinnostava kohde jäi itseltäkin näkemättä, kun piti jotain töitäkin tehdä.

Museokortteilu jatkui tänään. Ateneum ja Kiasma ovat joinain arki-iltoina kivasti kahdeksaan asti auki, joten kävin tänään alkuillasta molemmissa. Ateneumissa katsoin uudistetun perusnäyttelyn [url=http://www.ateneum.fi/nayttelyt/suomen-taiteen-tarina/]Suomen taiteen tarina,[/url] mistä löytyi uudelleen järjestettynä oleelliset Ateneumin kokoelmien taulut. Oli Kalevala-huone ja maisemamaalaushuone teemapuolelta, eri vuosikymmeniä aikakausipuolelta. Paljon suomalaisia mestareita ja muutamia ulkomaalaisia nimiä piristykseksi. Ihan hauska virkistää muistiaan, vaikka suurin osa näistä onkin jo nähty - ja monet tutut taulut on ihan hauska nähdä aina uusiksi. Ei silti suuria ahaa-elämyksiä, vaikka näyttelystä jäikin sellainen leppoisa mieliala.   Kiasman [url=http://www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/mona-hatoum/]Mona Hatoum[/url] olikin sitten ihan eri päätä. Pelkistetyt, avoimeen tilaan suunnitellut ja muutamilla materiaaleilla toteutetut teokset sisältävät yllättävänkin paljon asiaa, ja fiilis osasta niistä on suorastaan groteski, jos ei jopa hiukan ahdistava. Hiuksista tehty palestiinalaishuivi? Muutaman muunkin ruumiinosan karvat? Rautahäkit ja -sängyt? Ajatuksia näyttelyssä kyllä herää, mutta Ateneumin leppoisan leijailun jälkeen tämä näyttely pudotti tehokkaasti maan pinnalle. Hiekkapiirturi oli hieno. Ihan käymisen arvoinen silti, mutta olisi vaatinut ehkä enemmän asiapitoista ponnistelua kuin mihin iltatuimaan enää kykenin. Jos pelkistetty tilataide ja suuri sanoma nappaavat, tämä on ilman muutama näkemisen arvoinen näyttely - uskoisin, että ainakin Emelie tykkää, wink wink. :wink:

[quote=Dyn]Jos pelkistetty tilataide ja suuri sanoma nappaavat, tämä on ilman muutama näkemisen arvoinen näyttely - uskoisin, että ainakin Emelie tykkää, wink wink. :wink:[/quote]   Haa! Täytyykin laittaa joululoman museokäyntilistalle siis. :D   Listalla onkin jo Kansallismuseon [i]Renessanssi. Nyt - Rafaelista Tizianiin[/i] -näyttely ja Amos Andersonin taidemuseon [i]Helsinki Noir[/i], joka jäi kesällä käymättä. Ja toki Tekniikan museo, jossa en ole vieläkään muistanut käydä, vaikka olen asunut melkein sen vieressä kolmatta vuotta.

[quote="Emelie" post=36674]Ajeltiin loppulomasta Aviapoliksen asemalle uudehkolla I-junalla kurkkamaan sen lähistöllä sijaitseva [b]Ilmailumuseo[/b]. Siellä oli hämmästyttävän paljon lentokoneita mahdutettu kahteen isoon halliin. En niistä niin paljoa välitä, mutta silti museo oli ihan hieno paikka katsoa läpi. -- Hiukan tuli seikkailunkin makua tähän museokäyntiin, kun itse museon löytäminen oli hankalaa. Aviapolis on niin uusi asema, että sen ympäristöä rakennetaan vielä, joka tarkoitti sitä, että mm. kartta alueelta oli epätarkka. Mekin lähdimme ensin ihan väärään suuntaan, kunnes jossain vaiheessa huomasimme, että nyt on jotain pielessä. Pienen kiertelyn jälkeen kuitenkin pääsimme perille. [/quote]   Me saatiin tänään viimein aikaiseksi lähteä lentokentälle muutenkin kuin matkanteon merkeissä. Ja täytyy sanoa, että autolla paikan löytäminen oli huomattavasti paljon helpompaa kuin miltä tämä teidän seikkailunne aiemmin kuulosti. Tosin osasin kai jossain määrin varautua ja katsoin ajoreitin Google Mapsista etukäteen... opasteet olivat kuitenkin autoilijalle selkeitä ja riittävän tiheässä.   Erikoisnäyttely oli kunnostuksen alla, joten näimme lähinnä ne lentokoneet. Ihan hienoja, erityisesti kun olen käynyt paikassa viimeksi nappulana ehkä 15 vuotta sitten, museoon liittyy jonkinlaista nostalgiaa. Parhaiten ensimmäiseltä reissultani muistama esine, eli vanha metallinpaljastin, oli ikävä kyllä otettu pois käytöstä tässä vuosien varrella, joten ei päässyt piipittelemään sitä enää. :grin:   Kiva museo kävellä läpi, tosin vähän jäi fiilis, että informaatio loppui jonnekin 70- tai 80-luvulle eikä sen jälkeen suomalaisessa ilmailuhistoriassa ole tapahtunut mitään. Olisi kiinnostanut nähdä edes pienen jutun verran jotain Finskin uusista konehankinnoista ja nykyisestä tilanteesta. Helsinki-Vantaan kartat ja pienoismallitkin tuntuivat olevan vuosikymmenien takaa... Kävin aiemmin joulukuussa D.C.:ssä Air and Space Museumissa, joten lentokoneita on nyt nähty oikein urakalla, tosin Ilmailumuseossa pääsi hiukan paremmin kurkkimaan niiden sisään ja yhden läpi kävelemäänkin kokonaan. Opasteet oli enimmäkseen kai suunnattu ilmailun harrastajille, ei niistä hirveästi tolkkua ottanut, mutta kyllähän tuo on omanlaisensa paikka käydä. Hiukan erilainen museo.

Mesenaattilaisena tuli käytyä Tampereella sijaitsevassa Suomen pelimuseossa jo joulukuussa. Muille se aukeaa vasta ensi vuonna.   Siellä tuli vietettyä jokunen tunti tutkiskellen ja pelaten erilaisia pelejä monelta eri vuosilta. Museon toteutus on aivan loistava ja tykästyin paikkaan niin paljon että siellä tulee käytyä jatkossakin. Enemmän aikaa tuli vietettyä massiivisen Nokialaisen kanssa, jolla pystyy pelaamaan matopeliä.   Suosittelen museossa käymistä kaikille! Ja samalla voi kiertää Vapriikin muut näyttelyt, jos jaksaa. :)

Museokortin hinta nousee 1.1.2017 alkaen 59 eurosta 64,90 euroon, joten jos olet ajatellut ostaa kortin itsellesi, niin tässä on vielä muutama päivä saada kortti halvemmalla. Kortin voi ostaa mistä tahansa mukana olevasta museosta tai verkkokaupasta. Olen itse ollut kyllä todella tyytyväinen tuotteeseen - ja olen varmasti jatkossakin, kunhan korttien hinnat eivät jatkuvasti nouse vitosella vuosi, sillä jossain vaiheessa ollaan kyllä jo jonkinlaisella kipurajalla. Toistaiseksi ei ole ollut mitään vaikeuksia saada kortin arvoa kulutettua (kun laskee museoiden pääsylippuina).

Museokortilla pääsee muuten myös Taidehalliin (Helsingissä), missä on vielä reilun viikon ajan tarjolla Paola Suhosen [url=http://taidehalli.fi/nayttelyt/paola-suhonen-love-on-the-road]Love on the road[/url] -näyttely. Suosittelen. Itse satuin osumaan paikalle avajaisviikonloppuna, kun taiteilija itse esittely näyttelyä ja olipa näyttelyn kohdekin paikalla performanssia pitämässä.

[quote=Dyn]Torstaina kävin Ateneumissa katsomassa Amedeo Modigliani -näyttelyn, taiteilija jonka aikakausi boheemi Pariisi ennen ensimmäistä maailmansotaa on kieltämättä kiehtova. Tämä kyseinen taiteilija sen sijaan... nojaa. Muotokuvia, vähän outoja mun makuun, ei yhtä kiehtovia kuin monet aikalaiset ja oikeastaan lähinnä tylsiä. [/quote]   Joo, käveltiin kanssa tämä läpi. Ei iskenyt, ei niistä maalauksista irronnut oikein mitään. Taitelija ja hänen läheisensä tuntuivat olevan dramaattisia ihmisiä, mutta se ei välittynyt minkäänlaisina tunteina teoksiin, ei ainakaan sellaisina, että minä olisin ne kokenut.     [quote=Dyn]Kiasman Mona Hatoum olikin sitten ihan eri päätä. Pelkistetyt, avoimeen tilaan suunnitellut ja muutamilla materiaaleilla toteutetut teokset sisältävät yllättävänkin paljon asiaa, ja fiilis osasta niistä on suorastaan groteski, jos ei jopa hiukan ahdistava. Hiuksista tehty palestiinalaishuivi? Muutaman muunkin ruumiinosan karvat? Rautahäkit ja -sängyt? Ajatuksia näyttelyssä kyllä herää, mutta Ateneumin leppoisan leijailun jälkeen tämä näyttely pudotti tehokkaasti maan pinnalle. Hiekkapiirturi oli hieno. Ihan käymisen arvoinen silti, mutta olisi vaatinut ehkä enemmän asiapitoista ponnistelua kuin mihin iltatuimaan enää kykenin. Jos pelkistetty tilataide ja suuri sanoma nappaavat, tämä on ilman muutama näkemisen arvoinen näyttely - uskoisin, että ainakin Emelie tykkää, wink wink. :wink:[/quote]   Jep, tästä näyttelystä mä tykkäsin! :D Teokset olivat massiivisia ja omassa yksinkertaisuudessaan myös hieman ahdistavia. Kolkkoja ja kylmiä, vaikka osassa olikin enemmän elämään, kuten se hiekkapiirturi tai ledi(?)maapallo. Huomasin, että analysoin teoksia niiden muodon ja materiaalin kautta, ehkä myös hiukan sen kautta mitä ne esittävät, en niinkään taiteilijan omasta kontekstista. Mutta minusta kiinnostava ja ennen kaikkea hieno näyttely.

Alkuvuodesta Helsingissä järjestettiin taas Lux-valofestivaali, ja me käytiin kävelemässä se läpi. Ei ihan osunut nappiin ajankohdanvalinta, päädyttiin talsimaan Helsingin keskustassa melkein 20 asteen pakkasessa. Koska minun kylmänsietonikykyni on matala, ei taideteosten hämmästelyyn riittänyt ihan täysin mielenkiinto. Parhaimpia olivat sellaiset teokset, jotka pystyi sisäistämään yhdellä vilkaisulla, videotaide-esityksiä ei kiinnostanut siinä säässä jäädä katselemaan. Tänä vuonna oli minusta hiukan heikompi Lux kuin aiemmin, taideteokset eivät olleet yhtä vaikuttavia visuaaliselta ilmeeltään.   Kansallismuseossa en ole vieläkään ehtinyt käymään, mutta tällä viikolla aukeaa [url=http://rupla.fi/]Ruplassa[/url] Juuso-karhun taidenäyttely (18.1. - 12.2.). :D Teoksiin on käytetty sormi- ja kasvovärien lisäksi mansikkaa, mustikkaa ja vadelmaa. Tämä täytyy käydä kurkkaamassa.

Kävin tänään yhden vanhan opiskelukaverin kanssa Luonnnontieteellisessä museossa. Lauantaina paikka oli aivan valtavan täynnä lapsiperheitä, en ajatellutkaan kohdetta niin suosituksi... Oma viimeisin muistikuvani paikasta oli sieltä lapsuudesta, ja olihan se silloin suurempi ja kaikin puolin hienompi, joten varmasti tuo on ihan toimiva kohde tuollaisille polvenmittaisille. Aikuista kävijää jaloissa pyörivät muksut sitten häiritsevät enempi tai vähempi.   Lopputuntuma näyttelystä oli "ihan jees". Sen verran olen luonnonhistoriallisia museoita maailmalla kolunnut, että kovin paljon mitään uutta ei tullut vastaan. Ehkä Suomen luontoa esittelevä osuus oli minulle kiinnostavin. Ihan hauskaa kuitenkin, että tämäkin on nyt museokorttikohde, niin saattoi käydä fiilistelemässä lapsuusmuistoja. Ylimmästä kerroksesta löytyi myös yli satavuotiaan rakennuksen historiaa esittelevä pieni näyttely, joka oli yllättävän kiinnostava.

Kävin nyt viimein Kiasmassa katsomassa Meeri Koutaniemen [url=http://www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/meeri-koutaniemi-arman-alizad/]Pahan jälkeen[/url] -valokuvat. Aihe tuntui turhan rankalta heti Mona Hatoumin perään, joten säästin näyttelyn omaan käyntikertaan, ja ihan hyvä niin - muuten olisi ollut turhan runsaasti pureskeltavaa kerralla. Molemmat näyttelyt sulkeutuvat 26.2. ja näitä voi ihan suositella kyllä molempia, joten jos puhuttelevampi taide kiinnostaa, kannattaa vielä käydä Kiasmassa!   Koutaniemen kuvat kattoivat kolme teemaa kolmessa eri huoneessa: naisiin kohdistuvat happoiskut, naisten ympärileikkaus ja maailman pakolaisuus. Ympärileikkauskuvista osa oli ollut Hesarissa jo nähtävillä, mutta ihan helppoa niitä ei kyllä ollut katsoa vieläkään. Molemmat muutkin aiheet olivat temaattisesti rankkoja, eikä Koutaniemen dramaattinen kuvaustyyli tee niistä juuri helpompia. Toisaalta tällaisia aiheita on minusta tärkeä käsitellä, ja pidin näyttelystä siinä mielessä paljon. Rujoissa kuvissa on myös paljon kauneutta rankoista aiheista huolimatta.

[quote=Emelie] Ruplassa Juuso-karhun taidenäyttely (18.1. - 12.2.). :D Teoksiin on käytetty sormi- ja kasvovärien lisäksi mansikkaa, mustikkaa ja vadelmaa.[/quote] Käytiin yksi päivä Ruplassa kahvilla ja katseltiin taulut läpi. Hauska idea, ja ihan hienoja kuviakin. Olisi tehnyt mieli ostaa omallekin seinälle joku niistä, mutta kaikki oli jo myyty.