Osattomien planeetta
Alkuteos ilmestynyt 1974. Suomentanut Kalevi Nyytäjä. Kansi: Heikki Kalliomaa. Sci-fi -sarja. Sidottu.
Hugo-palkinto 1975, Locus-palkinto 1975, Nebula-palkinto 1974. John W. Campbellin muistopalkinnon ehdokas 1975. Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50 -listalle 2000.
Uusi uljas romaani Maameren tarinoiden ja teoksen Pimeyden vasen käsi kuuluisalta tekijältä
Planeetta Urras on kaunis, rehevä ja ”kapitalistinen”. Sillä on paljas ja karu pieni kuu, Anarres, jolle Urraksen toisinajatteleva ”sosialistinen” vähemmistö asettui siirtolaiseksi pari sataa vuotta sitten. Siitä lähtien planeettojen välillä on ollut jatkuva kylmän sodan ilmapiiri. Tri Shevek, Anarreksen loistavin fyysikko, havaitsee että hänenkin tasa-arvoisessa yhteiskunnassaan on voimia, jotka jarruttavat hänen työtään. Saattaakseen tärkeän tutkimuksensa loppuun hän hyväksyy Urraksen arvossapidetyltä tieteelliseltä laitokselta saamansa kutsun.
Shevek lähtee uhkarohkealle matkalle voidakseen ”oppia, opettaa ja osallistua” ja repiäkseen samalla alas planeettoja erottavan vihamielisyyden muurin. – Urraksella Shevek kuulee ensimmäisen kerran linnun laulavan. Mutta toisenlaiset kokemukset, hämmentävät ja vaaralliset, panevat hänet vielä kerran tarkistamaan elämänfilosofiansa.
”Le Guinin filosofisin romaani. Osattomien planeetta on tutkielma ihmisluonteesta, ideologiasta ja muutoksen pysyvyydestä.” – New York Times
Ursula K. Le Guin
Ursula Kroeber Le Guin [gwin] (1929–2018) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat nuorten fantasiatrilogia Maameren tarinat (1968–72) ja tieteisromaani Pimeyden vasen käsi (1969). Le Guinin kirjoja on käännetty 40 kielelle. Hän on saanut urallaan viisi Hugo-palkintoa, kuusi Nebula-palkintoa ja ennätykselliset 19 Locus-palkintoa. Le Guin sai World Fantasy -elämäntyöpalkinnon 1995 ja Kongressin kirjaston palkinnon työstä yhdysvaltalaisen kulttuurin hyväksi 2000. Amerikan tieteis- ja fantasiakirjailijoiden yhdistys myönsi hänelle suurmestarin arvonimen vuonna 2003.
Ursula Kroeber syntyi Kalifornian Berkeleyssä. Hänen isänsä Alfred Kroeber oli antropologi ja äitinsä Theodore Kroeber kirjailija. Tämä tausta, etenkin antropologia, on vaikuttanut Le Guinin kirjalliseen tuotantoon. Ursulan lapsuudessa isä kertoi lapsille iltaisin Amerikan alkuperäisten asukkaiden ja muiden eri yhteisöjen tarinoita. Perheen talo oli täynnä kirjoja: antropologisia tutkimuksia, teoksia jotka esittelivät uusia maailmoja ja kertomuksia. Ursulan mielilukemistoa olivat kreikkalaiset jumaltarut ja pohjoismaiset saagat. Perheen kesäkodissa Kishamishissa pohjois-Kaliforniassa vietettiin hauskaa elämää: retkiä, uintia, unia tähtitaivaan alla.
Kirja-arvioita
Vaikka kirja on suomennettu jo vuonna 1979, luin sen vasta tänä vuonna. Suurin syy miksi en aiemmin kirjaan ole tarttunut, on se että kuvittelin sisällön olevan tylsää yhteiskunnallista paatosta. Onneksi olin väärässä, nimittäin tylsä se ei ollut missään vaiheessa vaan ihmeen mukaansatempaava aiheesta riippumatta. Yhdellä ahmaisulla kirja ei kuitenkaan tullut luettua, eikä mielestäni ole tarkoituskaan. Juoni, kerronta ja tarinan rakenne olivat erinomaisia. Kirjassa pohditaan juonen lomassa yhteiskunnallisia asioita ja Ursulalla onkin paljon sanottavaa mm. työn tekemisen motiiveista ja yksilön ahneudesta ”minäilystä”. Asioita ei alleviivata ja lukijaa ei aliarvioida (piirre josta pidän kaikissa Ursulan kirjoissa). Kirjassa sivutaan mm. samoja kannanottoja, mitä muissakin Ursulan kirjoissa käsitellään – tasa-arvo rotuun ja sukupuoleen katsomatta sekä ihmisen täytyy tuntea juurensa ja historiansa, ilman sitä ei voi rakentaa tulevaisuutta. Osattomien planeetta lukeutuu parhaimpiin lukemiini Le Guinin kirjoihin (ehkä se on jopa paras).
Osattomien planeetta on 70-luvun poliittista tilannetta sekä yksilöanarkismin ja utopiakirjallisuuden vanhaa perinnettä edustava poliittinen romaani. Luvut kuvaavat vuorotellen tapahtumia kahdella planeetalla tapahtumajärjestyksen sivuuttaen. Esimerkiksi Brian Aldissin kirjoittamassa tieteiskirjallisuuden historiassa Trillion Year Spree kirjan rakennetta havainnollistetaan kaaviolla. Rinnakkaisuus sarjallisuuden sijaan ilmentää Shevekin fysikaalista teoriaa, ja fysiikka lähenee hippityyliin mystiikkaa. Anarresin maailma on vallankumouksellisten aikoinaan perustama hajautetun yhteisötalouden ja hallituksettoman yhteiskuntajärjestelmän maailma. Urras on pääomatalouden maailma. Kirjassa Anarresista kertovat osuudet edustavat utopiakirjallisuutta. Kirjallisuudenlajille tyypillisesti nämä osuudet ovat mielenkiinnottomampia ja ihanteellisempia. Urrasin osuudet edustavat tieteiskirjallisuutta ja sen tyypillistä välinettä yhteiskunnalliseen kannanottoon kärjistämällä kirjoitusajankohdan yhteiskunnan tiettyjä piirteitä. Kirjailija hyödyntää etsintämatkan perinteistä rakennetta. Vastaavasti näiden osuuksien vaivana on taas osoittelevuus. Anarresilaisten asenne työhön kuvataan vieraantumattomaksi. Jokaiselta vaaditaan kykyjensä mukaan ja jokaiselle annetaan tarpeidensa mukaan, kuten kommunismin ohje on. Ongelmaksi kuvataan vallan tietty keskittyminen laskentakeskuksen asiantuntijoille. Anarresin yhteiskunnassa on hankkiuduttu eroon sekä prostituutiosta että avioliitosta, jotka ovat sama asia. Anarreksella kumppanuus kestää määrittelemättömän ajan, vanhemmat tekevät työtä ja tapaavat lapsia vain ajoittain, koska lastenhoitoa on saatavilla ympäri vuorokauden. Urraksen Vea on ”ruumiilla keinottelija”. Tyypillisinä anarreslaisten valintoina kuvataan yksikumppanisuus ja heteroseksuaalisuus. Voisi kuvitella, että vallan hajauttaminen ei onnistuisi tässäkään tapauksessa niin hyvin. Frederik Pohl kuvaa tiettävästi eräässä novellissaan yhteiskuntaa, jossa ihmisten kaikki aineelliset on tyydytetty, mutta jossa ihmisten seurasta tulee valuutta ja valtataistelujen lähde. Poliittiset tutkielmat ja romaanit pitäisi kirjoittaa erikseen, vaikka jälkimmäisen saisikin hyödynnettyä taitavasti ihanteiden esittelyn palveluksessa. Romaanin teksti on liian usein alisteista ajatuksille. Henkilöhahmoista tulee ajatusten tai yhteiskunnallisten käyttäytymistaipumusten yksiulotteisia edustajia. Shevek on ihanteellinen vallankumouksellinen, Sabul korruptoitunut akateemikko ja niin edelleen. Mutta utopiakirjallisuuden uudenaikaista muunnelmaahan tämä edustaakin, vaikka alaotsikko on jätetty suomennoksesta pois.