Talventakoja
Alkuteos ilmestynyt 2006. Suomentanut Mika Kivimäki. Kannen kuva: Paul Kidby. Sidottu.
Locus-palkinto (paras nuortenkirja) 2007. Mythopoeic-palkintoehdokas (nuortenkirjat) 2007.
Hengästyttävän hulvaton fantasiatarina Tiffany Särkysen seikkailuista noitakoulussa
Noitakoulutuksessa ahkeroiva Tiffany Särkynen pääsee katsomaan tanssiesitystä ja innostuu siitä niin, että liittyy tanssijoiden joukkoon. Siitä puolestaan seuraa, että Talventakoja ihastuu häneen silmittömästi. Pian ikkunoiden kuuraan on joka puolella raaputettu Tiffanyn nimi ja taivaalta satelevat lumihiutaleet ovat kaikki Tiffanyn muotoisia. Talventakoja on niin sinnikäs ihailija, että Tiffanya alkaa suorastaan hirvittää, varsinkin kun ihailusta seuraa talven pitkittyminen. Tiffany kutsuukin avukseen pikkumiehiä ja vanhan ystävänsä Rolandin, jotta ikuisen talven uhka saadaan väistymään ja tyttö pääsee jatkamaan noitakoulutustaan.
Talventakoja jatkaa Tiffany Särkysen vauhdikasta tarinaa, joka alkoi Pratchettin kirjoissa Vapaat pikkumiehet ja Tähtihattu.
Terry Pratchett
Terry Pratchett (1948–2015) oli Britannian suosituimpia kirjailijoita. Hänen humoristiset Kiekkomaailma-kirjansa ovat vuodesta 1983 alkaen tulleet tunnetuiksi ympäri maailman. Niiden lisäksi Pratchett julkaisi joukon lastenkirjoja. Pratchett loi omaperäisen kirjallisuudenlajin, jossa aineksina ovat seikkailutarina, parodinen huumori, fantasia sekä elämän ja todellisuuden ilmiöiden pohdinta. Terry Pratchettin teoksia on myyty 85 miljoonaa kappaletta. 2000-luvulla hän oli Britannian toiseksi luetuin kirjailija. Vuonna 1998 Terry Pratchett palkittiin Brittiläisen imperiumin ritarikunnan jäsenyydellä palveluksistaan maansa kirjallisuudelle. Pratchett sai elämäntyöstään World Fantasy -palkinnon vuonna 2010.
Kiekkomaailma (nuortenkirjat)
Ensimmäinen Kiekkomaailma-nuortenkirja Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät on yksittäinen teos. Loput kertovat Tiffany Särkysen seikkailuista.
Sarja sisältää 6 pääteosta ja yhteensä teoksia 6 kpl.
Pääsarja Kiekkomaailma
Kirja-arvioita
Hauskin kirjasarja ikinä, kannattaa lukea.
Talventakoja ei tuottanut pettymystä kahteen edelliseen Tiffany kirjaan verrattuna. Se ehkä oli jopa hieman parempi. Juoni oli mielenkiintoinen ja viimeinkin päästiin tutustumaan hieman paremmin Rolandiin, jonka kanssa Tiffany on kirjeenvaihdossa ja josta vanhemmat noidat ovat hyvin kiinnostuneita. Talventakoja oli hyytävä, mutta kiinnostava hahmo. Pidin myös siitä kuinka suureen osaan vanhemmat noidat muori Säävirkku ja Nanny Auvomieli oli nostettu. Ja nauraahan tämän kirjan kanssa sai paljon. Mielenkiinnolla odotan, että pääsen lukemaan viimeisimmän Tiffanysta kertovan kirjan Keskiyö ylläni.
Sarjan ensimmäisen kirjan ehdoton hyvä puoli oli se, kuinka se oli irrotettu kiekkomaailmasta lähes loppuun asti. Kuolema ei esiintynyt, muita vakiohahmoja tuli vasta aivan viimeisillä sivuilla - mikä olikin hieman turhaa ja ylimääräistä. Toisessa ja kolmannessa osassa tätä puolta ei ole näkynyt, vaan kirjoihin on laitettu paljonkin ennestään tuttuja hahmoja ja ilmiöitä, mikä on sinänsä harmi, mutta kolmannessa osassa jo siedettävää. Kolmas osa on huomattavasti edeltäjäänsä parempi jatko-osa, tavallaan se on suuressa määrin älykkäämpi teos, ja juonta on oikeasti kiva seurata. Lastenkirjaksi sitä en kyllä enää katsoisi, siinä missä ekan osan hyvin saattoikin lapselle antaa. Vaikka mitään järkyttävyyksiä ei juuri ole, niin sen lisäksi, että kirjan satunnainen sankari hakkaa tikku-ukkoja miekalla palasiksi, on seksi otettu kirjassa liiankin moneen kertaan puheenaiheeksi ärsyttävällä tavalla, josta kuultaa läpi kysymys, miksi seksistä ei voisi puhua lasten/nuortenkirjoissa. Kyllähän siitä voi, mutta tarvitseeko se ottaa sen seitsemän kertaa esille erikseen? Tämä jakaa varmasti mielipiteitä, oma mielipiteeni on, että kirja olisi pärjännyt ilmankin kyseistä piirrettä. Muuten kirja on kaikilla tavoin suositeltava, lukijaa pidetään taitavalla tavalla jännityksessä loppuun asti, ja Pikkumiesten seikkailuja on hauska seurata.
Koska luin romaanin alkukielellä, käytän tässä arviossa englanninkielisiä termejä. Wintersmith on kolmas Tiffany Achingin seikkailuista kertova nuorten Kiekkomaailma-kirja. Pidin paljon kahdesta edellisestä, mutta tämä oli vielä parempi. Jotenkin kirja tuntui kunnianhimoisemmalta, tällä kertaa mm. seurattiin toista juonilinjaa, joka kertoi paronin pojan Rolandin tekemisistä. Wintersmith on Discworld-nuortenkirjaksi kohtalaisen pitkä: 400 sivua kovakantisena. Jo A Hat Full of Skyssa (=Tähtihattu) Granny Weatherwax oli tärkeässä osassa, mutta nyt myös Nanny Ogg pääsi isoon rooliin. Vaikka Tiffany-romaanit ovatkin hyviä korvikkeita, toivon yhä, että Pratchett jatkaisi varsinaisten noitakirjojen kirjoittamista. Viimeisin on vuonna 1998 ilmestynyt Carpe Jugulum. Minusta Wintersmith oli oikeastaan parempi kuin uusimmat aikuisten Discworld-romaanit Thud! ja Making Money.
Tiffany Särkynen on vuorilla oppimassa noidaksi, sotkeutuessaan vuodenaikojen kiertokulkuun. Tiffany joutuu astumaan Kesänaisen kenkiin, pakoilemaan ensi kertaa olemassa olonsa aikana rakastunutta Talventakojaa ja auttamaan onnetonta Annagrammaa noituuden tiellä. 'Talventakojassa' oli vähemmän naurua ja parodiaa kuin aiemmissa osissa. Sen sijaan se oli synkempi, traagisempi ja koskettavampi. Tosin Neiti Kuusinen ja Ärsy, Juuttuneiden Laatikoiden Jumalatar, olivat hauskoja hahmoja, mutta sivuosassa. Nag Mac Feeglet pyörivät tietysti yhä mukava, yhtä naurattavina kuin aina. Kenties mielenkiintoisin ilmiö oli Hortto-juusto, elävä Lancren Sininen. Talventakoja oli kirjan koskettavin ja mielenkiintoisin henkilö. Kuolematon ja jumalallinen talven henkilöytymä, jonka ihmiset ovat luoneet mielikuvituksellaan. Talventakoja alkaa ajatella ja rakastuu Tiffanyyn. Koska Tiffany on ihminen, myös Talventakoja on ihminen. Talventakojan kautta Pratchett käsittelee mestarillisesti ihmisyyttä ja ihmisenä olemista. Talventakoja on traaginen hahmo, joka jää mieleen varmasti loppuelämäksi. Talventakoja muuttuu lopulta lähes ihmiseksi ja kauhistuttavaksi loogisuudessaan. 'Talventakoja' oli kenties jopa vielä parempi kuin aiemmat osat 'Tähtihattu' ja 'Vapaat pikkumiehet'. Kirja on koskettava ja koukuttava ja tempasi ainakin minut heti mukaansa. Kirja on synkempi kuin aiemmin mutta loistavan filosofinen. Nautin jokaisesta sivusta koko kirjassa. Suosittelen 'Talventakojaa' jokaiselle aiemmat Tiffanyt-lukeneille. Arvosana: 9+.
Kirja jatkaa noitaoppilas Tiffany Särkysen tarinaa. Tässä osassa Tiffany joutuu tahtomattaan mukaan vuodenaikojen vaihtumiseen liittyvään rituaaliin ja saa talventakojan, talven hengen, sinnikkääksi ihailijakseen. Niin sinnikkääksi, että jumala koittaa jopa ryhtyä ihmiseksi... Kirjassa seikkailevat edelleen loistavat Feeglet, siniset pikkumiehet, ja enemmän tai vähemmän hassahtaneet noidat. Henkilöhahmot ovat mainioita ja nauroin ääneen heidän edesottamuksilleen. Kirjan juoni oli hieman hajanainen ja ehkäpä liian kevyt minun makuuni. En muista tarkalleen edellisten osien juonia, mutta ainakin minulle jäi mielikuva että ne olivat rahtusen parempia. Yksi häiritsevimmistä seikoista kirjassa olivat ehkä nimet. Särkynen, Säävirkku, Auvomieli ja sen sellaiset vielä käyvät, mutta jotenkin sen kaltaiset nimet kuin ’Possunpersilja’ latistivat tunnelmaa. Nuortenkirjaksi oivallinen, hahmot nautittavia ja värikkäitä.