Ilki ihana

Ehdottomasti hyvä kirja. Tarinaan jäi kyllä nopeasti koukkuun!

Luin kirjan ensimmäisen kerran ala-asteella. Nyt päätin lukea sen uudelleen tajutessani, etten muistanut siitä mitään.

Ilki ihana on koukuttava niin tarinaltaan, hahmoiltaan ja mieleenpainuvalta kirjoitusasultaan. Ala-asteikäisenä en varmaankaan päässyt kirjaan sisälle, mutta nyt kaikki oli kuin elokuvaa.

Hieno kirja sujuvalla, mieleenpainuvalla kuvailulla ja mielenkiintoisella juonella. Ilki ihanassa on jotain elokuvallista. Suositteluni! :)

Aluksi kirja vaikutti melko laimealta, mutta se parani nopeasti loppua kohden ja lopulta rakastin koko kirjaa. Se oli koukuttava ja kiinnostava ja kirjoitustyyli oli hyvin paljon mieleeni.

Ihana kirja, koukuttava.. jäin koukkuun kirjaan heti kun aloitin lukemaan.

Kirja on hankalasti sisään päästävä.Kirjan sisään päästyään kirja on hyvin tumma aiheinen minun meilestä.
Kirja kertoo surullista tarinaa ja näin joka hetken kuin surullisena elokuvana.

Itse olin heti kun kuulin Keenan nimen että "Tappakaa Keena!!" Olisin halunnut, että Sehtisä olisi tullut uusi kuningas.

Kyllä karvat nousi pystyyn kun lukee tämän kirjan.
Suosittelen ehdottamasti pitkään lukeneille.

En päässyt kirjaan missään vaiheessa kunnolla mukaan ja se oli jotenkin... tyhjä, outo? en tiedä. Kirja oli kuitenki pieni pettymys, mutta aijon toisen osankin luultavasti lukea.

Aluksi mulla ei ollut mitään kummempia odotuksia tästä. Kaveri mulle tätä hehkutti, joten mä päätin sen sitten lukea. Ja hupsista, yhtäkkiä mä olin aivan tarinan pyörteissä! Hieman erilaisempi kirja, ja hahmojen suhteita oli kiva seurailla. Loppu oli kuitenkin pienoinen pettymys, mutta silti jatko-osakin tuli luettua.

Marr on onnistunut samaan henkilöhahmojen suhteet mielenkiintoiseen solmuun mikä teki kirjan lukemisesta mielenkiintoisen kokemuksen. Olin kuitenkin todella pettynyt loppuun, sillä suhdesolmun sai nykäistya auki yhdellä nopealla nykäyksellä ja kaikki mitä kirjassa oli tapahtunut oli enemmän tai vähemmän yhtä tyhjän kanssa.

Iki ihana oli mielestäni aivan mahtava kirja, ja mielestäni se oli monta kertaa parempi kuin sala kavala. Saatuani kirjan luettua, minun oli pakko lukea se uudestaan. Toivon että sarjaan tulisi vielä kolmaskin kirja, joka kertoisi lisää Aislinnista, Sethistä ja Keenanista, ja siitä, miten Aislinn sopeutuu elämään keijuhovissa.

Pidin kirjassa eniten ehkä Keenanin juonitteluista ja Aislinnin yrityksistä torjua Keenan. Sekin oli hyvä, että keijut olivat paljon erilaisia kuin muissa fantasiakirjoissa.

Kirjassa olisi voinut kertoa enemmän Aislinnin äidistä. Jäi mietityttään myös se, kuka Aislinnin isä on.

Kannattaa lukea, jos pitää fantasia- ja rakkausromaaneista.

Mä tykkään!
Heti alusta lähtien oleilin Team Keenanissa- jos sitä nyt sillä nimellä voi kutsua. Seth ällötti jotenkin, mutta Keenan oli jotenkin ihanan juonitteleva ja omistuksenhaluinen.
Donia oli myös yllättävän tärkeä hahmo ja pidän hänestä tosi paljon vielä kolmannen lukukerran jälkeenkin.
Loppu oli ehkä vähän lattea, mutta epilogi pelasti tilanteen.

Prologi ei voisi ensimmäisellä lukukerralla sekavampi ollakaan. En tajunnut siitä mitään ekalla kertaa.. olikohan se sen ideakin?

Periaatteessa pidin kirjasta. Hahmot olivat mielenkiintoisia ja juoni sinäänsä aika hyvä. Olihan teksti minusta vähän sisällöltään lapsekasta. En oikeen tiedä oliko Keenan sellainen unelma tyyppi, mikä yleensä löytyy kaikista nuorten kirjoista. Mutta Sethistä pidin kuitenkin vain osittain. Aluksi vähän enemmän kuin lopussa. Jotenkin Seth jäi vähän mitäänsanomattomaksi. Ja sitten kirjan päätähti, Aislinn. Taas minua hivenen ärsyttää kirjan ennalta arvattavuus ja se että niin mahdottomaksi kuvailtu tilanne Aislinnin kannalta ratkeaa yhtäkkiä ihan kuin itsestään ja PAM kaikki on taas hyvin. Mutta olihan se ihan ok, lukemisen arvionen kirja...

Kirja oli ihan okei, ja olen kuitenkin tyytyväinen, että luin sen. Aluksi luulin tykkääväni Sethistä, mutta loppujen lopuksi hän oli mielestäni jotenkin ällöttävä. Aislinnistakaan en oikein pitänyt. Kirja jäi jotenkin ärsyttämään, mutta aion kuitenkin varmaan lukea jatko-osan.

kirja oli minusta ihana...ennen kuin luin sen toisen kerran. muistikuvani hahmoista ja juonesta oli paljon värikkäämpi joten se toinen lukukerta tiputti kirjan pisteitä. juoni oli ihan hyvä mutta henkilöt olivat aika elottomia. keijut sen sijaan oli uskomattomia. juuri niinkuin etukannen arvosteluissa sanottiin: todella moderni keijukaissatu. nämä keijut eivät asu sienten alla ja kulje kukan lehdistä tehdyissä vaatteissa. vaan ovat pikemminkin uusi rotu, joka juhlii yökerhoissa ja kantaa mukanaan kännykkää. TUORE JA AINUTLAATUINEN!
kirja oli mukava mutta kehottaisin kaikkia lukemaan kirjan vain kerran.

Aluksi lukeminen olin vähän tahmeaa, mutta kun kirjaan pääsi sisään, oli se ihan mielenkiintoista luettavaa. Keijukirjoja en aiemmin olekaan lukenut, joten siksi tämä herätti mielenkiinnon. Aislinn näkee keijuja ja pelkää niitä. Sitten yksi niistä alkaa seurata tyttöä turhankin tiiviisti. Keenan on hämmästyttävän rasittava hahmo, joka saa aikaan kylmiä väreitä ja kiukkua. Kuten tällaiset kirjat yleensäkin, tarina kertoo teini-ikäisestä tytöstä. Hiukan "teinimenoakin" siis luvassa, mutta ei pahassa mielessä. Aislinnista ja Sethistä oli mielenkiintoista lukea. Vaikka tämä kirja nyt olikin ihan viihdyttävää ajanvietettä, jonka aikana mielialat vaihtuivat laidasta laitaan, oli kirja silti hiukan tylsähkö. Kyllä tämän sen kerran ehkä pari lukee.