Sovinnontekijän kynsi
Alkuteos ilmestynyt 1981. Suomentanut Tero Valkonen. Kannen suunnittelu: Tuomo Parikka.
1. painos 2013. Sidottu.
2. painos 2014. Nidottu.
Nebula-palkinto 1981, Locus-palkinto (paras fantasiaromaani) 1982. World Fantasy -palkintoehdokas 1982, Hugo-palkintoehdokas 1982, Mythopoeic-palkintoehdokas 1982. Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50 -listalle 2000 (koko sarja).
Severian, kiduttajien killan oppipoika, karkotettiin killasta hänen osoitettuaan myötätuntoa uhrilleen. Nyt hän jatkaa miekkansa Terminus Estin turvin matkaansa kohti kaukaista Traakiaa, missä hänen on määrä työskennellä pyövelinä. Matkalla hän joutuu harjoittamaan ammattiaan ja kohtaa niin ihmisapinoita, ritareita, ystäviä kuin vihollisiakin. Kuolevan auringon alla unenomainen kauneus yhdistyy vaikuttaviin painajaisnäkyihin ja Severianin mukanaan kantama harvinaislaatuinen jalokivi kykenee loistamaan kuin ennustettu uusi aurinko.
Sovinnontekijän kynsi on Gene Wolfen Uuden auringon kirja -sarjan toinen osa. Sarjan ensimmäinen osa Kiduttajan varjo voitti Suomessa Tähtivaeltaja-palkinnon. Uuden auringon kirjaa pidetään tieteiskirjallisuuden mestariteoksena ja allegorian, satiirin ja mytologian aarreaittana.
”Yksi kaikkien aikojen hienoimmista tieteisfantasioista.” – George R. R. Martin
”Erinomainen... 1900-luvun amerikkalaisen kirjallisuuden merkkiteos.” – New York Times Book Review
”Yksi kaikkien aikojen hienoimmista romaaneista." – Kim Stanley Robinson
Gene Wolfe
Gene Wolfe (1931–2019) oli yhdysvaltalainen tieteis- ja fantasiakirjailija. Ennen kirjailijanuraansa Wolfe työskenteli insinöörinä. Hänen esikoisromaaninsa julkaistiin 1970. Wolfen tunnetuimpia teoksia on neliosainen Uuden auringon kirja (1980–83). Teoskokonaisuus toi Wolfelle World Fantasy-, British Science Fiction- ja Nebula-palkinnot sekä John W. Campbellin muistopalkinnon.
Wolfea pidettiin yleisesti yhtenä aikansa parhaista tieteiskirjailijoista. Michael Swanwickin mukaan aikakauden kirjailijoista ”yksikään ei pääse edes lähelle Wolfen proosan nerokkuutta, ajatuksen kirkkautta ja merkityksen syvyyttä.” Kaikkiaan Wolfe sai urallaan kuusi Locus-palkintoa, kaksi Nebula-palkintoa ja neljä World Fantasy -palkintoa. Lisäksi Wolfelle myönnettiin World Fantasy -elämäntyöpalkinto 1996, hänet valittiin Science Fiction Hall of Fame -kunniagalleriaan 2007 ja hän sai Science Fiction and Fantasy Writers of American suurmestaripalkinnon 2012.
Uuden auringon kirja
Uuden auringon kirja ei ole ainoastaan tieteiskirjallisuuden vaan maailmankirjallisuuden klassikko. Moninkertaisesti palkittu neljän kirjan sarja kertoo Severianin matkan oppipojasta suureksi ja mahtavaksi hallitsijaksi.
Sarja sisältää 4 pääteosta ja yhteensä teoksia 4 kpl.
Kirja-arvioita
Ajattelin, että muistan hyvin n. 1,5 vuotta sitten lukemani Kiduttajan varjon sisällön, joten aloin lukea Sovinnontekijän kynttä ilman kertausta. Ensimmäisen luvun jälkeen tulin siihen tulokseen, että luen sittenkin Kiduttajan varjon uudelleen ja se kannatti – olin kuitenkin unohtanut siitä aika paljon yksityiskohtia. Sovinnontekijän kynsi jatkuu suoraan siitä mihin Kiduttajan varjo jäi. Koska luin nyt kummatkin osat peräkkäin, ei voinut olla huomaamatta kerronnan tai suomennosten eroa. Kiduttajan varjon suomennoksen kieli ja luettavuus oli jotain todella hienoa kummallakin lukukerralla. Sovinnontekijän kynsi tai sen suomennos taas ei lähtenyt niin sujuvasti rullaamaan, mutta ilmaisuun kuitenkin tottui tarinan edetessä. Pidän tarinan kerronnan tekniikasta todellakin – selittämätön saa selityksensä myöhemmin. Sillä välin kun asia selviää voi itse miettiä, mitä kyseisellä asialla tarkoitetaan. Kiduttajan varjosta kaivertamaan jääneistä omituisuuksista sai selityksensä Sovinnontekijän kynnessä kokonaan tai osittain, mutta jokunen asia jäi minulle vielä kysymysmerkiksi. Sovinnontekijän kynnessä uusia kysymyksiä ilmaantui enemmän kuin niitä selvisi ja tarina alkaa käydä enemmän ja enemmän kummalliseksi. Luotan kuitenkin siihen, että tulevissa osissa asiat selviävät.Sovinnontekijän kynnessä oli pari jaksoa, joiden aikana ajatukset harhailivat ja en jaksanut keskittyä. Toinen oli ruskeasta kirjasta luettu tarina ja toinen oli näytelmä. Toivottavasti ne eivät olleet liiaksi keskeisessä osassa tarinan jatkon kannalta.