Kurganin varjot
Kansi: Juri Patrikainen. Sidottu, kansipaperi.
Ihmiskunnan tuho uhkaa Mustallamerellä. Onko mitään enää tehtävissä?
Miten mystiset hautakukkulat ja indoeurooppalaisten kansojen alkukoti liittyvät Mustassameressä piilevään ekokatastrofiin? Ja miksi oikeiden ratkaisujen tekeminen on niin vaikeaa, joskus mahdotonta?
Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa jännärissä arkeologi Alex Tšerkassov selvittää muinaisten hautakukkuloiden, kurganien, arvoituksia ja etsii kolmetuhatta vuotta sitten eläneen soturiprinsessan aarretta. Samaan aikaan Mustanmeren kalastajat tekevät järkyttäviä havaintoja, joita Alexin vaimo Irina lähtee tutkimaan. Pian havaitaan, että Mustanmeren syvänteissä on käynnissä jotakin äärimmäisen vaarallista.
Isomäki yhdistää karmivassa dystopiassaan todelliset ekologiset uhkakuvat pitkälle historiaan ulottuvaan spekulaatioon tuhon perimmäisistä syistä.
Arvosteluotteita:
”Fukushiman ja Filippiinien supertaifuuni Haiyanin jälkeen Risto Isomäen uutta romaania lukee melkein pelonsekaisin tuntein. Jos Isomäki kirjoittaisi suurella maailmankielellä, häntä nimitettäisiin Nostradamukseksi – tosin Isomäen romaaniennustukset ovat edeltäjänsä runoelmiin verrattuna kammottavampia. Niillä kun on vähintään spekulatiivinen tieteellinen pohja.” – Helsingin Sanomat
”Uutuusteos Kurganin varjot luottaa vahvan tarinan voimaan ja onnistuu. Vanhoista myyteistä sekä historiallisista ja biologisista tosiasioista Isomäki rakentaa pelottavan tulevaisuudenkuvan.” – Kansan Uutiset
”Aihevalinnoissaan Isomäki noudattelee kovan scifin parhaita perinteitä. Romaanit käsittelevät oikeasti tärkeitä kysymyksiä.” – Aamulehti
Risto Isomäki
Risto Isomäki (s. 1961) on kirjailija ja tiedetoimittaja. Myös Isomäen kaunokirjallisia teoksia voi luonnehtia jollain tasolla sekä tiede- että tieteiskirjallisuudeksi. Niissä yhdistyvät tutkimukseen perustuvat tosiasiat science fictionin tulevaisuusnäkyihin. Ekologisen aiheiston käsittelijänä Isomäki on suomalaisen kirjallisuuden tunnetuimpia nimiä.
Isomäen esikoisteos Kristalliruusu (1991) oli luonnontieteelliseen science fictioniin painottunut seitsemän tieteisnovellin kokoelma. Teoksellaan Isomäki sai Atorox-palkinnon vuonna 1991 parhaasta kotimaisesta science fiction -novellista (”Puu”). Isomäki sai myös European Science Fiction Associationin Most Promising Science Fiction Writer -palkinnon 1994.
Kirja-arvioita
Tartuin tähän kirjaan, koska pidin Sarasvatin Hiekkaa -teoksesta, vaikka Isomäen muu tuotanto ei olekaan vakuuttanut. Valitettavasti kirja oli pettymys. Isomäki on osoittanut olevansa kaavamainen kirjoittaja, sillä kaikki häneltä lukemani kirjat etenevät samalla tavalla. Henkilöhahmot ovat yksipuolisia ja välillä jopa epäuskottavia. On kuin heillä ei ole muuta tarkoitusta kuin toimia kirjan tapahtumien todistajina. Siinä missä Sarasvatin Hiekkaa oli kiinnostava skenaario ja onnistunut ekotrilleri, Kurganin varjot on vain huonosti verhottua vihreää ideologiaa.