Adeno oli mielestäni vähän hassu kirja. Se oli sinänsä mukavasti kirjoitettu ja miellyttävä lukea, mutta tarina ontui. Tuntui suorastaan siltä, että draaman kaari puuttui. Tätä vaikutelmaa korostaa etenkin se, että kirja loppuu kuin veitsellä leikaten. En toki ole sitä mieltä, että lukijalle pitäisi selittää kaikki juurta jaksain, mutta jonkinlainen harkitumpi lopetus olisi ollut mielestäni tarpeen. Pelit eivät olleet missään vaiheessa erityisen hyvin sidoksissa juoneen ja terveysfasismia olisi suonut pohdittavan syvällisemmin. Teemojen työstäminen jäi ikään kuin puolitiehen.
