Harry Potter ja puoliverinen prinssi

Jännittävä ja hyvä! Alku ja keskiosa olivat mielestäni parhaita, toisin kuin aiemmin olen pitänyt enemmän ehkä kirjojen lopuista. On niin vaikea sanoa mikä on lempi kirja Pottereista, sillä jokainen kirja on omalla tavallaan jännittävä ja mukaansatempaava!

Pelko... Se kuvaa tätä kirjaa hyvin. Koko maailma on pelon kourissa. Valonpilkahduksia tuo humoristiset kolmiodraamat.

Harry Potter ja Puoliverinen Prinssi oli ehdottomasti tähänastisista Harry Pottereista paras. Uusia ovia avattiin, hahmoista paljastui salaisia puolia, juoni eteni nopeasti, iloa ja surua riitti, enkä pystynyt laskemaan kirjaa käsistäni. Rowling on kehittynyt valtavasti kirjailijana. Teksti on sujuvampaa ja kiinnostavaa. Eikä kirja ole enää yksitoistavuotiaiden lasten leikkiä, vaan vaarallista ja jännittävää. Tämä oli ensimmäinen Harry Potter missä oli kunnolla tunnetta mukana. Nauroin monesti kirjaa lukiessani, itkin ja jännitin. Rowling teki minulle palveluksen kun paljasti salaisuuksia ja vastasi kysymyksiini kirjassa. Odotan ehdottomasti, että saan viimeisen osan käsiini ja voin upota sisälle sen salaisuuksiin. Suosittelen!

Harryn tarina jatkuu taas. Kirjassa rikottiin mukavasti henkilöiden mustavalkoisuutta, selitettiin edellisien kirjojen tapahtumia ja paljastettiin mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Harry alkaa kasvaa kohti aikuisuutta, mikä tekee kirjoistakin paremmin myös vanhemmille lukijoille sopivia. Hauska, surullinen, jännittävä. Kirjan kanssa tulee koettua koko tunneskaala. Suosittelen lämpimästi.

Mukaansatempaava tarina Harrysta velhomaailmasta ja sen vaaroista. suosittelen

Taso laski hiukan, sillä jännitystä oli vähemmän ja teiniongelmia enemmän. Kirjan parhaimpia puolia oli se, että se syventää inhoamaani Draco Malfoyta. Kalkarosta aloin vihaamaan entistä enemmän(kunnes viimeisen kirjan loppu muutti kaiken) Laadukas osa kaiken kaikkiaan.

Pettymys oli kun Dumbeldore kuoli mutta kaikkien on kuoltava aikanaan :(! Ihmetyttää kun sarja on mennyt niin nopeasti, ja että Harry ei olekkaan enää mikään 11.vuotias pikkupoika! Vaan nyt Harry on kasvanut sairaasti ja on jo 16! Se ihmetytti että Dracokin on vain pelokas teinipoika! SUOSITTELEN <3

Kirjassa lisääntyy jännitys hahmojen ikääntyessä! :) Tämähän alkaa olla jo aikuisen luettavaa settiä. Mutta se että Albus kuolee, oli pettymys :D mutta kaikki kuolee aikanaan... Kalkaros oli jänä vaihtoehto tähän, ja Dracokin on vain pelokas teini..

Paras Potter! En voi sanoa muuta, kuin lue! Tämä on mielestäni todella hyvä kirja. En ymmärrä miten J.K Rowling voi olla näin luova? Lue, ja ylläty!

Harry Potter on sarja joka ei petä lukijaansa. Kuudes osa on fantastinen, eikä silti edes suosikkini sarjassa. Puoliverinen prinssi on synkempi kuin edeltäjänsä ja menneisyyden palaset alkavat aueta pala palalta. Myös romantiikkaa tulee mukaan edellisiin kirjoihin verratttuna paljon, mikä on ehdottomasti hyvä asia. Harry ja kumppanit ovat jälleen kasvaneet eikä elämä Tylypahkassa tule ainakaan yksinkertaisemmaksi. Kirjan kanssa itkee ja nauraa, jälleen kerran upeaa työtä Jo Rowlingilta!

Sarjan paras kirja Viisasten kiven jälkeen.

Olen lumoutunut tästä kirjasta! Olen lukenut sitä iltamyöhään asti kunnes silmäni lurpsahtavat kiinni

Toisinaan kirja oli hyvä, mutta toisinaan taas en millään meinannut jaksaa sitä edes lukea. Olin odottanut kuudennelta osalta paljon enemmän, mutta sitten sainkin todeta kirjan olevan melko tylsä. Toki innokkaana Harry Potter –fanina en voisi ikinä sanoa kirjan olevan huono, ei suinkaan! Juoni oli omalla tavallaan kiinnostava ja omaperäinen, joskin alusta saakka ennalta –arvattava. Joka tapauksessa luin sen, mutta jäin odottelemaan seuraavaa osaa pienoinen epäluulo mielessäni.

Luin Harry Potter And The Half-Blood Princen uudestaan koska en muistanut siitä juuri mitään. Lukukokemuksena yllätti positiivisesti; vaikka muistin jotenkin juonen pääpiirteet niin oli paljon niin sanotusti uusia asioita. Jehudielin kanssa olen samaa mieltä siitä, että ei olisi malttanut jättää koskaan kesken vaikken kovin suuri potter-fani edes ole. Tarina lähti käyntiin tasaisella otteella, tosin suunnilleen joka kertahan Harry on poistunut Dursleyiltä vähän eri tavalla. Tällä kertaa tutustuttiin heti alussa Slughorniin joka yllätti Harryn ja kumppanit olemalla uusi liemiprofessori. Harryn kiihkeä Malfoy-vakoilu pisti kyllä vähän ärsyttämään kun se ei tuntunut kovinkaan kiinnostavalta. Vaihtelua edellisiin osiin toi se, että Hogwarts eli Tylypahkakaan ei olekaan enää niin turvallinen kuin ennen. Eikä ole Viistokujakaan. Vaaran tuntu tuli tässä osassa lukijalle hyvin tutuksi. Huomaa myös, että Harry on haluttu pitää normaalina teinipoikana eikä minään yli-inhimillisenä "Chosen One:inä", vaikka häntä siksi nimitetäänkin. Mielenkiintoisinta niin minusta kuin varmasti monesta muustakin olivat tutustumiset Voldemortin nuoruuteen ja selitysten hakeminen hänen käytökselleen. Se taisi muutenkin olla tämän kirjan varsinainen tarkoitus. Suosikkihahmokseni nousi, yllätys kyllä, Severus Snape. Harryn viha häntä kohtaan on lähes käsin kosketeltavaa, tietäisipä tuo vain totuuden Snapestä. Yksi asia kuitenkin jäi mietityttämään, eli kuinka Harry voi tietää miten tuhota Horcruxit koska muistaakseni Dumbledore ei hänelle kertonut sitä tai sitten minulta vain meni jotain ohi... Kokonaisuudessaan tämä oli hyvinkin viihdyttävä Potter-osa, nousi yhdeksi sarjan suosikeistani. Antamani neljä tähteä pysyvät.

Annan viisi tähteä, koska puolikkaita tähtiä ei voi antaa. Muuten antaisin ehkä neljä ja puoli tähteä. Puoliverinen prinssi on niitä kirjoja, joita luetaan puolille öin, vaikka seuraavana päivänä olisi kouluaamu. Minulla meni useampi kuin yksi ilta pitkäksi näiden niteiden kanssa. Pitkissä romaanisarjoissa on sellainen etu, että niissä hekilöhahmoista voi rakentaa niin moniulotteisia, että he lopulta tuntuvat aidoilta. Potterien henkilöt ovat inhimillisiä, toiset ovat hupiveikoja, toiset vakavia... Pottereista löytyy jokaiselle joku hahmo, johon voi samaistua, vaikka esimerkiksi Dumbledore tai Neville. Erityisesti pidin siitä, että Harrykin sai lopulta vähän paremmin menneen suhteen. Tyttö sopii hänelle kuin nenä päähän. No, ei tämäkään suhde mennyt läpi ilman kuoppia, mutta eipähän mennyt samalla lailla pipariksi kuin Chon kanssa.

Tämä potter on Kuoleman varjelusten kanssa jaetulla ykkössijalla kaikissa pottereissa. PArempaa aiempiin kirjoihin on se, että sen tunnelma on synkempi kuin aiemmissa. Parasta kirjassa on kohtaukset kun selvitetään volde.... eikun siis tiedät-kai-kenen menneisyyttä ja motiiveja. Hauskoja, vanhempaankin väkeen kolahtavia kohtauksia on välillä joka parantaa vain lukukokemusta. Hyvä kirja annoin 5 tähteä koska puolikkaita tähtiä ei voi antaa; olisin luultavasti antanut 4½ tähteä.

Surullinen, koskettava, jännittävä, humoristinen. Jokaisen potter fanin on vaikea lukea tämä itkemättä, saatikka nauramatta. Yksi parhaista Potter kirjoista. Edelleen mukaansa tempaava, kuten edeltäjänsäkkin. Kohtaukset on hyvin kuvattu ja hahmoista paljastuu yhä enemmän uusia asioita.

Harry Potter sarja on aika vaihteleva osasta tykkään osat ovat surkeita. Tässä oli hyvä juoni ja mukaansa tempaava tarina.