Huhuh, tämä kirja olikin melkoinen tiiliskivi, yli 800 sivua, mutta niin sitä vaan parissa päivässä tämäkin herkku on kahlattu läpi. Feyren, Rhysandin ja heidän ystäviensä kotia ja onnea varjostaa edelleen uhka. Pahamaineinen kuningas uhkaa haltioiden sekä ihmisten maita ja on aika koettaa yhdistää voimat eri valtakuntien välillä ja suojella omaansa. Helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan. Vaikka kirjassa on sivuja vaikka muille jakaa niin voin taata, että tylsiä hetkiä ei kyllä kirjassa juuri ollut. Kun yhdestä tapahtumasta päästiin, oli jo seuraava tuloillaan. Vaikka ensimmäinen kirja ei vakuuttanut niin pikkuhiljaa alan lämmetä enemmän ja enemmän tälle sarjalle.
Kirjasarja kätkee sisäänsä paljon herkullisia henkiöhahmoja sekä mahtavaa huumoria. Rhysta tuli suosikkini toisessa kirjassa, mutta kuten jossain arvostelussa mainitsinkin, pahoista pojista tulee vähän tylsiä rakastuessaan. Onneksi Rhyssa on hitusen vielä pahan pojan elkeitä, sen tämä kirja kyllä todisti. Romantiikkaa halajavalle tämä jää varmaan hitusen valjuksi vaikka kuumat kohtaukset ovatkin melko hyvää luettavaa, kuitenkin sitäkin enemmän tässä keskityttiin lähestyvään uhkaan ja siihen miten voittaa alati lähenevä pahuus. Kirja oli oikeastaan yhtä tunteiden vuoristorataa ja vaikka kirjat eivät yleensä varsinaisia reaktioita välttämättä aiheuta niin huomasin tämän kirjan loppupuolella tirauttavani jokusen kyyneleen. Tällaisena romantiikan suurena fanina tässä ei sitä ehkä ollut niin paljon kuin voisi haluta, mutta tämä tarina piti kyllä otteessaan alusta saakka aina viimeisille sivuille. Ei tätä meinannut malttaa laskea käsistään. Hassua miten joistakin hahmoista tulee itselle tärkeitä ja haluaisi vaan tietää mitä heille seuraavana tapahtuu. Ei huolta, seuraava kirja on jo pöydällä odottamassa. Ei Maasia turhaan ole kehuttu, vaikka kirjoille ei ensimetreillä lämpenisikään niin kyllä näihin huomaa koukuttuneensa jollain tasolla mitä enemmän lukee. Hyvää fantasiaa, hurjasti tapahtumia ja mahtavia henkilöhahmoja, mitäpä sitä muuta kaipaisikaan?
