Elämä on ihanaa, koska...

Huomenna alkaa isoskoulutus :smile:

Lauantai vierähti sukujuhlissa. En ollut etukäteen erityisen innoissani, isän puolen suku on aivan lähisukua lukuun ottamatta minulle aika etäistä, mitä nyt ollaan viimeksi seitsemän vuotta sitten nähty. En tosiaankaan muista kuka isän serkuista oli kenenkin mummoni kuudesta veljestä lapsi.   Mutta loppujen lopuksi oli erittäin hauskaa. Joku siinä on, että vaikkei ole kun kerran tai pari jonkun kättä puristanut, niin sukulaisuus lähentää. Ollaan samalla puolella, me vastaan muut. Lisäksi kuulin valtavan mielenkiintoisia ja surullisiakin juttuja sukuni vaiheista, kenen tädin poika olikaan lähetetty Siperiaan eikä ollut sieltä palannut. Pitäisi haastatella asioista hyvin perillä olevaa tätiä jotta saisin tietää kaikki kiemurat.   Elämä on siis ihanaa, koska minulla on ihana perhe ja ihana suku. :heart:

Viikonloppuna vietettiin kavereiden kesken minun ja yhden kaverin synttäreitä. Kuunneltiin nostalgista 90-luvun musiikkia ja muisteloitiin(mm. peruskoulun epäkohtia ja lapsuudenajan musiikkielämyksiä). Käytin tilaisuutta hyväksi ja pyysin ihmisiä kirjoittamaan eeppiseen Habbo Hotelli-ystäväkirjaani, kotona oli hauskaa lukea vastauksia. :smile:

Olin viikonlopun Oulussa tutustumassa nettikaveriin näin ruudun ulkopuolelta. Aivan upeaa. Oikeassakin elämässä voi jutella syvällisiä ja nyt voi jo sanoa tuntevansa oikeasti oikeasti oikeasti.   Ja koulu saa jälleen itkemään onnesta. Äikänaineesta tuli (taas) kymppi ja kehuja, eikä mun tarvi tehdä läksyjä huomiselle, joten aikaa jää replojen opetteluun.

Lähden tänään isoäitini ja veljeni kanssa isoäitini tarjoamalle viiden päivän matkalle Prahaan. ^^ On mahtavaa, että hän jaksaa vielä panostaa meihin lapsenlapsiin ja vielä vanhemmalakin iällä jaksaa matkustella ja ottaa ilon irti elämästä. Olen useamman kerrankin matkustanut kahdestaan hänen kanssaan eri kaupunkeihin, joten nyt onkin mukavaa saada veljeni mukaan kokemusta jakamaan. :)

Tapasin entisen naapurini sukulaisen, joka asuu naapurustossani. Näen häntä silloin tällöin ja joskus myös kyseistä ex-naapuriani, joka paljon oleilee tämän sukulaisensa luona. Olen turissut kumpaisenkin kanssa aika paljon mutta ex-naapurini on pysytellyt vaitonaisena tekemisistään enkä minä tohsi udella. Tänään tapaamani sukulainen kertoi yllätyksen: entinen naapurini oli onnistunut suorittamaan loppuun yliopistotutkintonsa, jota en tiennyt hänen edes aloittaneen! Sanallakaan ei tuo nyt jo aikuinen nainen vihjaissut edes opiskelevansa enää - saati suorittavansa tutkintoaan loppuun! Sukulainen sanoi vaienneensa asiasta aikuisopiskelijan omasta toivomuksesta. Niin, ja työpaikkakin oli jo löytynyt, mikä ei ole selviö nyky-Suomessa. Että tällaista! Mitä kaikkea ihanaa me emme tiedäkään lähimmäisistämme!

Kävin toissapäivänä vaeltelemassa sellaisella alueella missä en ollut ennen käynyt, vaikka onkin ihan tuossa muutaman kilometrin päässä. Olin kartasta katsonut että siellä on jonkinmoinen soramonttu (korukiviä siis olin etsiskelemässä). Korukiviä ei sieltä juurikaan löytynyt, mutta paljastui että se oli vanha soranottopaikka. Graniittikalliota oli räjäytetty ihan kunnolla koska montulla oli kokoa vähintään 500 x 200m ja toisella pitkällä seinällä oli upea 10m korkea pystysuora kallio. Näin lakeudella asuvana aakeaan laakeaan kyllästyneenä tuo sykähdytti. Ensi kerralla pitää ottaa kamera mukaan.

Bastillen musiikki. :heart: Ostin maanantaina levyn ja olen kuunnellut aina kun sopiva hetki vain tulee. Minulla on aina kuunnellessani kummallinen olo, ihan kuin olisin samaan aikaan jossain muualla ja olisin yhtä aikaa iloinen ja surullinen. Reilun viikon mittainen tutustuminen on käynyt nopeasti, kuuntelen ensimmäiset biisit keskiviikkona, loppuviikolla en kuuntele enää mitään muuta, maanantaina ostan levyn ja varsinkaan sen jälkeen en ole kuunnellut mitään muuta. Enkä edes ole vielä kyllästynyt, mikä on kohdallani epätavallista.

Lukiossa ketään ei ristiinnaulita pipon käytöstä. Pysyy korvat lämpiminä. :cheesy:

Vapaa päivä. Aamiainen telkkarin ääressä Buffyn 2. kauden alkupään jaksojen parissa; Spike tuli juuri kaupunkiin Dru'n kanssa. :heart: . Kohta ulkoilemaan aka käymään postissa ja ruokakaupassa. Rauhallinen aamu!

Onnistuin pitämään lupaukseni! Lupasin Iivarille, kun edellisestä foorumiversiosta siirryttiin tähän nykyiseen, aikovani olla aktiivi ja olen nyt saavuttanut aktiiviudelleni asettaman rajan täyttänyt. Eli puhun 500 viestin rajasta. Niin, Iivari, pidän sanani. Aina, kun se on inhimillisesti mahdollista.

Sain syötyä myöhäisen aamupalan juuri, ja valmistaudun aamulenkille. Pyörällä joko 20 kilsan tai 60 kilsan lenkki. Pitää miettiä tarkkaan, koska juuri olin ylikunnossa triathloniin treenauksen takia.

Matikan kokeesta 10! 10! Ilmeeni oli varmasti melkoinen näky kun sain paperin käsiini :lol: Ah, ehkä tämä pitkä matikka alkaa nyt luistaa. Lisäksi koeviikko on nyt viimein purkissa. Ei yhtään koetta johon pitäisi valmistautua, eikä edes läksyjä. Mitä luksusta. :smile: Tänään aion vain kuunnella musiikkia ja lukea kirjallisuutta.

Päivän ainoa luento takana ja senkin aiheena oli Galaksit, joka on niin mielenkiintoinen aihe kuin voi olla :cheesy: hyvää vastapainoa kaikille matikan luennoille joissa ainoa odotuksen aihe on pois pääsy.   Lisäksi sain ekaan kertaan tällä viikolla nukkua riittävän pitkät yöunet, mikä sekin piristää päivää kummasti.

Pääsin just koulusta pois eikä läksyjäkään tullut paljon :cool:

Syksyn aika on lumoavan kaunis! :cheesy: Syksy on mielestäni paras vuoden aika, koska mukavan aurinkoisina päivinä voi lähteä nauttimaan kirpakasta syysilmasta ulos ja sateisina päivinä voi nauttia kirjoista hyvällä omatunnolla sisällä kuuman kaakaon kanssa!

Opiskeluni eivät ehkä edisty, mutta tunnen kyllä nyt edistyväni kaikenlaisessa yhdistystoiminnassa. Sen lisäksi, että pikkuhiljaa uskaltaudun sukeltamaan meidän spefiyhdistyksemme juttuihin (on jo aikakin, kun kerran olen puheenjohtaja :P) niin olen tullut lupautuneeksi myös tiedekuntamme uuden speksin aputuottajaksi. Tänään ylitin pahemmanlaatuisen soittamiskammoni soittamalla erääseen pikkuteatteriin, josko sieltä löytyisi speksillemme esiintymistilaa. Vaikka jäikin epävarmaksi, onko sitä tilaa vai ei, niin fiilis on silti win win \o/ Seuraavaksi suuntana on baari, jossa pidetään ylimääräistä pohdintamiittinkiä spefiyhdistyksemme hallituksen kesken. Tälle päivää olen kerennyt käydä jo töissäkin, joten tunnen itseni varsin aikaansaavaksi nyt.   Itsevarmuus lisääntyy erittäin hitaasti mutta silti varmasti, ja se on hienoa huomata. Koko ajan uskaltaa mennä enemmän ja enemmän juttuihin mukaan. Vähänkö olen ylpeä itsestäni. :cheesy: Sitten jos vielä saisi ne opiskelut ujutettua johonkin väliin...

Tulin juuri kampaajalta ja tukka leiskuu taas ihanasti syysauringossa! :cheesy:

Tunnin päästä lähden kummitädille kylään pitkästä aikaa. Vaikka hän asuukin vain tunnin matkan päässä, niin silti tulee valitettavasti liian harvoin käytyä kyläilemässä, pääosin opintokiireiden takia.   Saas kanssa nähdä onko serkku lapsineen myös kylässä (usein osutaan samaan aikaan, sattumaako?). Aiemmin en ole oikein lapsista perustanut, mutta nämä vekarat ovat kyllä taitavasti voittaneet meikäläisen puolelleen :smile:

[quote="Rinja" post=20668] Tänään ylitin pahemmanlaatuisen soittamiskammoni soittamalla erääseen pikkuteatteriin, josko sieltä löytyisi speksillemme esiintymistilaa. Vaikka jäikin epävarmaksi, onko sitä tilaa vai ei, niin fiilis on silti win win \o/ Itsevarmuus lisääntyy erittäin hitaasti mutta silti varmasti, ja se on hienoa huomata. Koko ajan uskaltaa mennä enemmän ja enemmän juttuihin mukaan. Vähänkö olen ylpeä itsestäni. :cheesy: Sitten jos vielä saisi ne opiskelut ujutettua johonkin väliin...[/quote]   Thumbs up!

2600 metriä Cooperissa eli sadan metrin parannus, kuten yleensä. Sen jälkeen kunnon jälkipelit kaverin kanssa, jonka melkein sain juoksussa kiinni. Sitten kauppaan ostamaan suklaata ja pari lakua matkaevääksi. Kotona vielä kokista ja jäätelöä. Täydellistä. Ja huomenna tulee Olipa kerran, joka on noussut kolmannen kauden ekoissa jaksoissa aivan uusiin sfääreihin. Ainoa viikonloppua varjostava asia on huoneen siivous. Ja koeviikkoon pitää valmistautua.

Viikonloppu! Koeviikko ohi eli ei kouluhommia :heart: Kokeetkin menivät suorastaan loistavasti joten saan hyvällä omallatunnolla lahnailla koko viikonlopun. Lisäksi heittelimme tänään rakkaan ystävän kanssa ideoita hänen teatteridiplomiinsa, saimme jonkinlaista rungontynkää valmiiksi, söimme suklaata ja hekottelimme. Oli kivaa. :heart:

Uusi mikkisetti eli sain jatkettua vbloggaustani youtubessa. :grin:

Ihmiset.   Edit: ja nyt tämä on lapsellinen mutta ;_; Elämä on ihanaa koska tänään eli 27.9. minun aktiivisuuspistemääräni on tasan 2008, mikä oli se vuosi kun rekisteröidyin Risingiin, tutustuin tätä kautta hyvin tärkeiksi elämässäni muodostuneisiin ihmisiin ja heidän kauttaan taas muihin ihmisiin. Oli siis hyvin käänteentekevä vuosi se. Ja nyt en halua kirjoittaa uutta viestiä tai aktiivisuuspistemäärä nousee, joten ymppäsin tämän tähän. Paistattelen tässä pistemäärässä vielä hetken. ♥

[quote="Ageha" post=20820]Ihmiset.[/quote]   Joo, tämä on minunkin elämässä kitaransoittamisen lisäksi se syy nousta aamulla sängystä. Muuten tämä kaikki onkin aika paskaa.