Syy foorumilla käymiseen

Koska olen miettinyt viime aikoina omaa syytänyt miksi käyn Risingissa ja miksi ylipäänsä ollenkaan harrastan nettikirjoitteua niin esitän saman kysymysen teille muille Risinglaisille: miksi rekitsteröidyitte foorumille? Mikä on se syy miksi kirjoitatte tänne?   Mulla on oikeastaan kaksi syytä asiaan. Ensimmäinen on se, että minulla on aina ollut suuri halu oppia uusia asioita, ajatuksia, näkökantoja ja maailmankatsomuksia. En siis halua jämähtää omassa elämässäni paikoilleen ja siinä mielessä Risingshadowin kaltaiset foorumit ovat erittäin hyödyllisiä tässä asiassa. Täällä voi vapaasti lukemalla muiden kirjoituksia oppia hyvin paljon kaikkea uutta ja avartavaa ja se johtuu pitkälti siitä, että täällä on erittäin korkea taso keskusteluissa ja varsin päteviä käyttäjiä muutenkin.   Ja, toinen syy miksi käyn täällä ja mihin olen ehkä hieman pettynyt, on se, että olisin kaivannut myös jonkinlaista ystäväyyttä ja tukea saman asian harrastelijoiden piiristä. Mutta harmikseni, mun oma kokemus on se, että minua ei hyväksytä täällä Risingissa. Ja, oli se mun omassa päässä tai ei, niin se tuntuu aika kurjalle, koska uudet ystävyydet olisivat aina tervetulleita.   Elikkäs saisko näistä aiheista keskustelua?

[quote="Kultasuu" post=28682]miksi rekitsteröidyitte foorumille? Mikä on se syy miksi kirjoitatte tänne?[/quote]   Koska elämänpiiriini ei kuulu tungokseksi asti fantasiaa/scifiä harrastavia. Olen sellainen kaveripiirini outolintu, joten on tervetullutta vaihtelua kuulua osaksi yhteisöä, jossa se fantasian ja scifin diggailu onkin normi eikä poikkeus. :)     [quote]Täällä voi vapaasti lukemalla muiden kirjoituksia oppia hyvin paljon kaikkea uutta ja avartavaa ja se johtuu pitkälti siitä, että täällä on erittäin korkea taso keskusteluissa ja varsin päteviä käyttäjiä muutenkin.[/quote]   Samaa mieltä. Olen aina pitänyt spefi-ihmisiä jotenkin tavallista fiksumpina.     [quote]Mutta harmikseni, mun oma kokemus on se, että minua ei hyväksytä täällä Risingissa.[/quote]   Itse olen kirjoitellut täällä vasta niin vähän aikaa, että en oikein osaa ottaa kantaa tuohon hyväksymisasiaan. Ainoastaan haluan muistuttaa ja lohduttaa, että usein asiat (varsinkin negatiiviset) saavat oman pään sisällä kohtuuttoman suuret mittasuhteet kuin mitä tilanne todellisuudessa on. Positiivisia ajatuksia sinne suuntaan! :heart: Ja toivottavasti sitä toivomaasi keskustelua syntyy.

Mun syy on ehdottomasti se, että saan tutustua muihin saman kiinostuksenaiheen omaaviin ihmisiin. Täällä voi kirjoitella vapaasti ja lukea muiden kirjoituksia, viestejä ja tarinoita. Ja täällä tosiaankin voi oppia paljon uutta.   Mustakin tuntuu välillä että en aivan "kuulu joukkoon" nuoren ikäni takia, mutta yritän kuitenkin olla avoin ja positiivinen. Täällähän on kuitenkin samanlaisia ihmisiä kuin minä.

itse kirjauduin tänne silloin joskus 2000-luvun alussa koska lukioni nörttiporukka yritti etsiä jonkinlaista kontaktipintaa etelä-pohjanmaan ulkopuolelle.. pyöriskelin täällä hetken kunnes sivusto pääsi unohtumaan (käyttäjätunnusta myöten)   Toisen Tulemisen koin vuosikymmen myöhemmin kun kämppikset kyllästyivät nurkassa nyhjöttävään ja neurooseja puhkuvaan olemukseeni ja ilmoittivat että jos ei löydy talon ulkopuolelta elämää niin "hukkaavat" prosessorini koneesta..   ajatuksesta kauhistuneena ajattelin tutkailla löytyisikö täältä saman henkistä porukka, ja uskaltauduinpa muutamaan mafiaankin kunnes jokin Milenkassa alkoi häiritä liikaa.. Samanhenkistä porukkaa löytyi ja keskustelut ovat toimineen hienosti niin omien ajatusten pallottelukenttänä, vertaistukiryhmänä kuin muiden näkökantojen opettajinakin. Täälä pystyy olemaan enemmän oma itsensä kuin esim. töissä tai muualla "ihmisen maailmassa".   omalla kohdalla tuntuu että porukka on hyvin kannustavaa ja ymmärtäväistä vaikka itsellä olisi One-of-Those-days.. milenkan ulkopuolella järjestettäviin mafioihin ja tapaamisiin (esim. Ropecon-miitti) tulee ihan mielellään jos ei aikataulu pure nilkkaan...   ja mitä kaveruuteen tulee niin ainakin itse olen niitä täältä löytänyt, irkistä ja miiteistä (silloin harvoin kun uskaltaudun koneen äärestä ulos maailmaan)   right. tulipas siinä taasen varsin epäwargastmaisen positiivinen postaus.. pitää ruveta pitämään silmällä näitä.. etteivät tuu tavaksi :cheesy:

Tykkään puhua kirjoista ja kirjoittamisesta.

Olen pyörinyt täällä jo jonkun aikaa, vaikken aina kovinkaan aktiivisesti. Nykyään tulee vain käytyä lukemassa tiettyjä ketjuja ja välillä saatan jotain kommentoidakin.   Harvemmin enää tarinoita/runoja täällä julkaisen, kun en niitä hirveästi ehdi kirjoittaakaan. Ideoita kyllä olisi, mutta suurin osa muotoutuu tavalla tai toisella erilaisiksi roolipelimahdollisuuksiksi, joita sitten sysään kavereilleni pelaamisen merkeissä.   Kirjaston puolella käyn harvakseltaan, mutta ainakin etusivu on ensimmäinen, joka tulee avatessani risingin. Näenpähän heti, onko uusin julkaisu mitenkään itselleni mieleinen.

Meitsi käy koska tunnen jotakin samanmielisyyttä (?) foorumin käyttäjien kanssa niin että viestejä on kiva lukea ja kokee että yleensä kirjoittelee ketjuihin vähän samalta pohjalta. Näin silti, vaikka luen nykyään sangen vähän. Mielenkiinto alan uutisiin säilyy. Oon tutustunut henkilökohtaisesti moniin "vanhoihin aktiiveihin" ja nykyfoorumin mittapuulla olen itsekin sellainen. :tongue:   Muoks?   Että jos kokee, että foorumi ei ole oma paikka, yleinen ilmapiiri on vain yksi mahdollinen syy. Kaikkein todennäköisintä on jotkin pienehköt, kahdenväliset ristiriidat, jotka ehkä voisi selvittää puhumalla. Kuten itsekään et kirjoittaisi viestejä saadaksesi toisille pahaa mieltä (toivottavasti) niin ei muutkaan, jotka jaksavat tulla paikalle uudelleen.

Minä päädyin Risingshadowiin, kuten monet muutkin, eli kirjatietokannan kautta. Olin yläasteella ja juuri löytänyt tosi hienon fanatasiakirjasarjan (Ajan pyörä… :smile: ) ja halusin siitä lisätietoa. Jonkin aikaa selailin vain kirjoja, mutta jotenkin eksyin foorumille ja hetken mielijohteesta rekisteröidyin, en oikeastaan osaa sanoa miksi.     [quote="Saki" post=28690] Mustakin tuntuu välillä että en aivan "kuulu joukkoon" nuoren ikäni takia, mutta yritän kuitenkin olla avoin ja positiivinen. Täällähän on kuitenkin samanlaisia ihmisiä kuin minä.[/quote]   Minullakin oli alussa vähän samanlaisia tuntemuksia, mutta ne menivät sitten ohi. Aluksi en kirjoittanut paljoakaan viestejä, vaan lähinnä seurailin muiden keskustelua. Olen ehkä muutenkin vähän hitaasti lämpenevä, enkä ole heti mukana kaikessa.   Olen aina pitänyt siitä, että täällä on käydään hyvää ja asiallista keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Muistan vuosien varrelta vain yhden trollin, joka sekin oli tietääkseni saanut lähtöpassit parilta muultakin foorumilta. Välillä kyllä huomaa, että ihmisillä tunteet kuumenevat, mutta keskustelu ei mene loanheitoksi ja eivätköhän kaikki kärhämät ole selvinneet.   Tykkään keskustella ihmisten kanssa ja kuulla asioihin erilaisia mielipiteitä. Suurin osa kavereistani ei pahemmin lue, mutta ei se mitään, sillä täällä on aina keskusteluseuraa kirjoihin liittyen. Ylipäänsä, kuten muutama muukin on sanonut, tuntuu, että täällä on saman henkisiä ihmisiä kuin minä itse. Osa voi olla tuttuja jo pidemmältä ajalta, mutta yhtäkaikki uudemmatkin käyttäjät tuntuvat jotenkin ”tutuilta”, mikä saa ainakin minut tuntemaan oloni kodikkaaksi Risingilla.

En muista, miksi likipitäen tasan 10 vuotta sitten Risingille rekkauduin. Jotain fantasiakirjaa olin googlaillut kuten niin moni muukin, joten sitä kautta koko sivuston ainakin löysin. Rekkautumisesta meni joitakin kuukausia, ennen kuin aloin varsinaisesti käydä täällä; silloin syynä oli se, että kirjoitin 14-vuotiaan innolla omaa jatkotarinaa ja halusin jonkun lukevan sitä.   Siinä sopivasti koitti pitkä, tylsä kesä, enkä tehnyt muuta kuin vahtasin vuorokauden ympäri Risingia ja erityisesti silloista Tarinatuokiota. Tutustuin moniin silloisiin aktiiveihin heidän tarinoitaan kommentoimalla ja yksäreitä lähettämällä ja kutsumalla heitä mesekavereiksi. Varmaan se kesä ja ne ihmiset liimasivat minut Risingiin.   Nyt suurin osa sen ajan ihmisistä on jo aikaa sitten kadonnut jonnekin (tai kyllä heitä täällä käväisee, mutta tuppaavat katoamaan sitten taas) eikä Tarinatuokiotakaan enää ole olemassa samassa mielessä kuin silloin. Minun piti siis tämän topicin nähtyäni oikeasti pysähtyä ajattelemaan, miksi täällä nykyisin käyn.   Vastaus on nähdäkseni se, että olen vain kasvanut Risingiin kiinni. Tämä on minun kotisivuni, joka pysyy vaikka Internet muuttuu. Risingissa on oikeastaan paljon samaa kuin siinä spefiyhdistyksessä, jonka hengailuilloissa ja muissa jutuissa nykyisellään olen päässyt käymään: Täällä on samanhenkisiä ihmisiä, jotka ovat tulleet tutuiksi keskusteluiden kautta, ja kuvioon kuuluu se että vanhoja kaikkoaa ja uusia tulee mukaan. Keskustelu on tosi fiksua ja käsittelee aihepiirejä laidasta laitaan, eikä hauskanpitoa ja aiheiden ulkopuolistakaan höpöttelyä ole ihan unohdettu. Lisäksi tietysti aihepiirit ovat painottuneet suuntaan, joka kiinnostaa minua erityisesti, eli spefiin ja kirjoihin ja kirjoittamiseen.   Erona niihin spefiyhdistyksen hengailuiltoihin on oikeastaan se, että täältä saa paremmin tietoa kirjoista (ts. jos minun täytyy siellä yhdistyksen hengailuillassa saada tietää jotain spefikirjasta x, minä tietysti kaivan välittömästi Risingin esille), sekä tietenkin se, että tänne voi tulla mihin aikaan vuorokaudesta vain ja naputella vastauksensa ihan kaikessa rauhassa mihin tahansa aiheeseen. Olen ollut perinteisesti vähäkaverinen ja välillä niin pahoin sosiaalisilta taidoiltani taantunutkin, ettei keskusteleminen ja ylipäätään kanssakäynti kasvokkain ole aina onnistunut; erityisesti ryhmäkeskustelutilanteet ovat minulle yhä haastavia, koska odotan ja odotan suunvuoron saamista ja sitten ollaankin hypätty jo ihan eri aiheeseen. Sen sijaan Risingilla kaikki keskustelunaiheet odottavat kiltisti vastaustani ja minulla on kaikki maailman aika asetella sanani miten haluan. Kuulostaa melkoiselta unelmalta minusta :tongue:   Se on tosin totta, että Rising on minulle käytännössä varsin erilainen paikka kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Silloin oli paljon enemmän offtopicia, paljon enemmän tosi välitöntä ja reaaliaikaista kommentointia. Ainakin nuorena Tuokion sisäpiiriläisenä kasvoin siinä ilmapiirissä tosi nopeasti kirjoittajana, kommentoijana ja ihmisenäkin. Olen kuitenkin onnekseni myöhempinäkin vuosina kasvanut Risingin mukana: rauhallisempi Rising sopii minulle hyvin, sillä nykyisin tämän paikan ei enää tarvitse korvata kaikkia keskusteluntarpeitani ja siis käytännössä toimia myös livekeskustelun korvikkeena ja jopa mallina, eikä minun tarvitse hakea täältä myöskään hyväksyntää samalla tavoin kuin silloin nuorena. En siis järin katkerasti kaipaa takaisin vanhoja aikoja, vaan Rising on minulle ihan hyvä tällaisenakin :)   (Myönnettäköön tosin, että hain täältä hyväksyntää todella pitkään, kuten olen tainnut jo kertoillakin pariin otteeseen. Oikeastaan vasta modeksi pääseminen oli minulle merkki siitä, etten ole kaikkien mielestä pelkkä spämmääjä ja muutenkin ärsyttävä huutelija, jota ei huomata muussa kuin ikävässä mielessä. Silloin tuli siis sellainen fiilis, että huh, nyt voin viimein lopettaa tämän jatkuvan pätemisen. Hah, se taitaa näkyä pudonneina viestimäärinä :D Mutta se lienee totta yleisemminkin, että tällaisessa foorumipohjaisessa keskustelussa ei yleensä saa jatkuvaa feedbackia juttujensa kiinnostavuudesta ja "sopivuudesta" ja siksi sitä voi alkaa epäillä. Senkin vuoksi kannattaa muistaa, ettei foorumikeskustelu korvaa muunlaista keskustelua ja kanssakäymistä.)

Todella mielenkiintoinen ketju, on hauska lukea ihmisten ajatuksia :cheesy:   Syy miksi rekisteröidyin oli, että etsin fiksua foorumia, jossa voisin kirjoitella samanhenkisten ihmisten kanssa. Se mikä sai jäämään olivat käyttäjät. Täällä tosiaan tuntuu olevan samanhenkistä porukkaa (mistä monet täällä mainitsivatkin jo) ja jotenkin keskivertofoorumia tasokkaampaa sakkia. Tarkoitan siis sitä, että keskustelut ovat oman kokemukseni mukaan asiallisia ja trollit puuttuvat. Ja ehkä tärkeimpänä on, että täältä tuntuu aina löytyvän joku juttukaveri aiheesta riippumatta :smile:   Rising on vähän kuin jatkettu kaveripiiri, tykkään lukea teidän kaikkien kuulumisia. Päivä ilman Risingia tuntuukin jotenkin tyhjältä ja yleensä ensimmäinen sivusto koneen käynnistyksen jälkeen on juurikin tämä. Vasta sen jälkeen luetaan päivän uutiset ym. :tongue:   Kiitokset siis tasapuolisesti kaikille, itselleni sopivampaa foorumia en ole löytänyt ja siksi olenkin täällä.   Niin ja onhan se kirjahyllykin ihan kiva :wink:

Tämä on järkevin ja toimivin niistä skifi-, fantasia- yms. kirjoitelmasivustoista, joissa käyn edes joskus. Kynnys kirjoittaa tänne on matala, ja juuri sellaisia paikkoja tarvitaan. Ainuttakaan ilkeää palautetta en ole täältä saanut, toisin kuin joiltain muilta sivustoilta. (Kysyvää retoriikkaa: tartteeks sitä änkee virtuaali-itseään loukkoihin, joihin ei selvästi ole tervetullut?)   Tottumuksen voimaakaan ei pidä väheksyä. Kun täällä kerran tottuu vierailemaan, niin tänne on helppo pistäytyä, kirjoittaa miete, pari ja jopa purkaa sydäntään. Täältä saa myös vaivattaa tietoa eri kirjoituskilpailuista, joihin minä, kiivas kisahaukka, lirautan jätöks...lähetän tuotokset.   Niin, ja tämä sivusto toimii ainakin toistaiseksi siedettävän välttävästi myös lähes B.Gatesin lapsuudenaikaisin, XP-järjestelmäisin konein :lol: , jonka olen onnistunut hankkimaan.

Minullekin syy tulla Risingille oli kiinnostava aihepiiri ja se että foorumi on niin täyspäinen. Monella muulla foorumilla keskustelusta kuin keskustelusta tulee heti riita ja ihmisiä aletaan helposti kiusata ja savustaa ulos, mutta Rising on onnistunut pysymään asiallisena. Trollit eivät jotenkin vain saa täältä jalansijaa. Tietysti sitä toivoisi että varsinaisia keskusteluja olisi enemmän, mutta foorumi toimii hyvin näinkin, ja aina välillä tulee ketjuja joissa puhutaan sitten enemmän.   En ole koskaan kuulunut oikein minnekään joten en ole varsinaiseti yrittänyt sitä täälläkään, kunhan lurkin ympäriinsä ja saan tietoa uusista kirjoista. :smile: En edes tiedä ovatko omat viestini mitenkään järkeviä tai tarpeellisia, mutta toivon että ne ovat ainakin asiallisia. Olen aktiivisesti vähentänyt nettikirjoittamista sillä olen huomannut ettei siitä tule kovin hyvää vastakaikua, en tosin tiedä onko vika enemmän minussa vai internetissä (vai molemmissa :cool:) Mutta se on nettikirjoittelussa aina riski. Ei voi koskaan tietää välittääkö lopullinen teksti sen viestin mitä tarkoitti. Erimielisyyksiä tulee aina pakostikin, mutta foorumin tasosta kertoo se miten ne ratkaistaan. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla kaikesta aina samaa mieltä. En ole kuitenkaan koskaan huomannut Risingilla yhtäkään riitaa, tosin en ole kovin aktiivinen kävijäkään.   Valitettavasti en ole juuri päässyt osallistumaan varsinaisiin kirjakeskusteluihin, sillä en ole viime vuosina ehtinyt lukea samalla tavalla kuin joskus aiemmin.

Kirjahyllyhän se tänne veti alunperin ja tällä hetkellä kirjoituspiiri tietysti. Onhan se aika mahtavaa saada palautetta monelta erilaiselta ihmiseltä omista teksteistään. Ja palaute on tosi kehittävää, tämmöiselle aikuisellekin ihmiselle, varsinkin kun edelliset palautteet on tulleet lähinnä lukioaikaisilta opettajilta punakynän muodossa ;) Ja oma tytärkin on tänne rantautunut ihan omia aikojaan, en edes tiennyt että se on täällä ennenkuin se kysyi mun nikkiä :D

Rinjan viesti oli aika lähelle osuva kuvaus munkin Rising-suhteesta: jollain tavalla tänne on tullut kasvettua kiinni, ja vaikka elämäntilanteet, live-kaveripiirit ja jopa jossain määrin Risingin käyttäjät ovat vaihtuneet, silti täällä tulee hengattua. Mulle erityisen tärkeä muutaman viime vuoden aikana on ollut Risingin mafia Helsingissä, jonne tulee lähdettyä, vaikka muuten ei missään ulkona jaksaisi käydäkään. Samoin peli-illat ja leffamiitit ovat olleet kivaa piristystä ja sellaista fiilistä, että on kavereita, joiden kanssa puuhata muutakin kuin vain jutella netissä. Ehkä tässä auttaa se, että niin moni "oman ikäluokkani" risinglaisista on muuttanut opiskelujen myötä Helsinkiin ja sittemmin jymähtänyt tänne. :smile:   Olen rekisteröitynyt sivustolle vuonna 2003 ja ollut mode vuodesta 2005, joten muistoni ei-ylläpitäjä-ajalta ovat kyllä vähän jo vanhoja. Kaipa se status on tuonut jonkinlaista vastuuta sivustosta, joten tätä on tullut luettua silloinkin, kun muuten innostus hengata netissä on ollut vähäisempää. Ylläpitokin aktivoituu aina vähän väliä, kun taas välillä on suvantokausia, ja viime aikaiset uudistukset ovat kyllä kivasti aktivoineet myös ideoimaan enemmän sivuston sisältöä. Risingissa on se hyvä puoli, että se pysyy ja on odottamassa, vaikka itse ei aina jaksaisikaan. Sitten taas kun jaksaa, kaikkea puuhaa löytyy.   Risingista tulee tietysti puhuttua aika paljon kotona, ja pidämme Iivarin kanssa toisemme ajan tasalla, vaikka toinen ei just jaksaisikaan olla itse aktiivinen sivustolla. :tongue:

Komppaan Rinjaa ja Dynia, vaikken itse koskaan mikään Rising-aktiivi olekaan ollut. Eksyin vuonna 2003 tänne ja jäin, kaveripiiristä foorumille liittyneet ovat vähintään pari uudistusta sitten tippuneet kyydistä. Jossain lukion alkuvaiheilla oli ehkä pieni suvantovaihe, mutta niin sitä vaan jaksaa lähes päivittäin tulla tänne kurkkimaan, mitä täällä tapahtuu, vaikka fantasian lukeminen onkin jäänyt viime vuosina tosi vähäiseksi. (Toisaalta tiedän sitten täällä hillumisen vuoksi yleensä kaikki ajankohtaiset spefi-asiat, ja pystyn sitten aina kavereille pätemään. Vaikkei niitä niin kiinnostaisikaan. :smile: )   Olen tosin sellaista hiljaista stalkkaaja-tyyppiä, joka lähinnä lukee, mistä muut keskustelevat ja seuraa itse foorumin tapahtumia juurikaan kommentoimatta. :D

[quote=Skie]Olen tosin sellaista hiljaista stalkkaaja-tyyppiä, joka lähinnä lukee, mistä muut keskustelevat ja seuraa itse foorumin tapahtumia juurikaan kommentoimatta.[/quote]   En tiedä voiko tällä viestimäärällä sanoa samaa, mutta siinä vaiheessa kun Hiistu meni musta ohi, tunsin itseni vanhaksi ja väsähtäneeksi. :roll:

[quote="Skie" post=28734]Olen tosin sellaista hiljaista stalkkaaja-tyyppiä, joka lähinnä lukee, mistä muut keskustelevat ja seuraa itse foorumin tapahtumia juurikaan kommentoimatta. :D[/quote]Samoin täällä. Toisin oli tosin silloin, kun tänne liityin eli vuonna 2004.   Eksyin tänne varmaan muiden tapaan kirjaston kautta. Olin ehkä jokseenkin yksinäinen nuori, sillä vaikka minulla olikin jokunen kaveri, koin olevani vähän erilainen eikä meillä ollut juurikaan yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Riisiin tuppauduin purkamaan filosofista, pohdiskelevaa mieltäni ja etsimään kaltaistani seuraa. Ensimmäisen muutaman vuoden aikana taisin kirjoittaa monta sataa viestiä, mitä ei nyt taas tästä nykyisestä kirjoitustahdista uskoisi. Nykyään Skien tapaan lähinnä seuraan keskusteluja sivusta. Osin innon ja sanomisen puutteesta, osin itsekritiikistä ja hyvin suurelta osin laiskuudesta muotoilla lauseita (yhdistettynä edelliseen kohtaan). Mafioissa ja miiteissä käyn edelleen kuitenkin aktiivisesti. Foorumin kautta olen viimeisen 10 vuoden aikana löytänyt lähimmät ystävät ja tämä on kai osittain minullekin vähän niin kuin toinen koti (tms. yläasteella ainakin olin henkisesti enemmän täällä kuin kotona).   Hmm, joo. Ja Kultasuun mainitsemat tunteet siitä, ettei hyväksytä seuraan, lienevät aika yleisiä. Muistan itsekin joskus harmistuneena seuranneeni muiden Tarinatuokiolaisten menoa, ja että joku joskus vastasi pahasti johonkin ehkä vähän harkitsemattomaan kommenttiini. Luonnollisesti siis niin, että ainoastaan minä tulkitsin sen negatiiviseksi. Muut luultavasti ymmärsivät sen ainoastaan ystävälliseksi maan pinnalle palauttamiseksi. ^^

Päädyin tänne, ei mitenkään yllättäen, tietokannan kautta. Ajan mittaan olen huomannut löytäneeni täältä päivittäisen kodin itselleni, :cheesy: , on sangen rikastuttavaa kuulua näin mahtavaan porukkaan!

Risingistahan tulee kohta sukupolvien kohtauspaikka!

Minäkin komppaan, Skien tapaan, Rinjaa ja Dyniä. :)   Minä alunperin kirjauduin sivustolle joskus 2002-2003 paikkeilla. Tarkkaa aikaa en muista, mutta sen muistan, että olin kuitenkin seilannut sivustolla hyvän aikaa ennen kuin Dyn ilmestyi tänne. En tiedä miksi muistan tämän yksityiskohdan. :lol: Akiivisen kauden jälkeen tuli pitkä suvantovaihe kunnes sitten taas 2012 aktivoiduin uudelleen.   Olen myös kasvanut kiinni Risingiin, sivustolla käymisestä on tullut osa päivittäistä tekemistä. Ehkä eniten tässä paikassa viehättää se, että se tarjoaa [i]jotain muuta[/i] päivään töiden ja muun elämän ohella. Vaikka sivusto sinänsä liippaa läheltä vapaa-ajan harrastustani (lukemista), se on silti jotain muuta. Modeksi nouseminen on liimannut minua vielä enemmän kiinni Risingiin, se on hauska välillä tuntua kuuluvansa jonnekin ihan aidosti.

Oma Rising-taipaleeni alkoi noin kymmenen vuotta sitten, jolloin kirjoittelin foorumille hyvinkin aktiivisesti. Niihin aikoihin luovat harrastukseni olivat vielä voimissaan ja tarinapuolelle tulikin läheteltyä runoja ja novelleja varsin tiuhaan. Galleriassa oli myös näytillä piirustuksiani ja maalauksiani, mutta tuo kaikki on jo kaukaista menneisyyttä. Sen lisäksi, että en piirrä enkä kirjoita nykyään juuri lainkaan, on myös kirjojen lukeminen jäänyt vähemmälle. Voisi sanoa, että olen liikkunut melko kauas sivuston fokuksesta, vaikka fantasia, scifi ja muu sellainen yhä kiinnostaakin.   Seuraan kyllä keskusteluja lähes päivittäin, mutta kynnys osallistua niihin on jostain syystä noussut aika korkeaksi. Voi johtua siitäkin, että Rising ei ole minulle enää pääasiallinen paikka ajatusten vaihtoon, vaan lähinnä yksi lurkkausfoorumi muiden joukossa. Moden viitta on kuitenkin edelleen harteillani, joten yritän siinä ohessa suorittaa myös valvontatehtäviä.

Fantasian fanitus, lukuinnostus esim. Muoksin jos tulee muuta mieleen.   Olen periaatteessa paluumuuttaja, joten tuntui hyvältä jatkaa täällä käyntiä. :) (Anteeksi kirppuviesti)

Kirjoitus, ja koska meillä on niin mahtavan hyber uber, super hyvä kirjoituspiiri, johon haluamme koko ajan vain lisää väkeä (olemme kyltymättömiä). Käyn täällä myös , koska kirjoituspiirissä saa todella hyvää palautetta.

Moni uudemmista käyttäjistä ei ehkä tunne minua, ja tiedä tai ainakaan tajua sitä, kuinka Risingshadow oli joskus minulle sosiaalisen elämäni kulmakivi. Rising ei koskaan ollut sen keskus eikä ainoa sosiaalisuuteni aspekti; rekisteröitymistäni seuraavat vuodet 2001-2003 sotkamolainen harrastajateatteriseura oli minulle keskeisempi, lukioikäisenä 2003-2006 ilmaisutaidonlukioseura intensiivisempi ja yliopistoelämän aikana 2006-> opiskelijapiirit näkyvämpiä. Olennaista Risingshadow'ssa sosiaalisena ympäristönä on ollut se, että se on ollut koko ajan olemassa. Viisitoista vuotta. Yksitoista niistä yhtenä ylläpitäjistä.   Risingin ja sen foorumin merkitys on muuttunut vuosien varrella. Välillä on ollut aikoja, jolloin olen lähinnä käväissyt täällä tekemässä vähimmäisvelvollisuuteni, välillä taas olen päätynyt tekemään tunteja viikossa ja kymmeniä kuukaudessa joitain juttuja Risingin eteen.   Nyt huomaan suhteeni Risingiin jälleen muuttuneen. Minulla on Facebookissa yli 2000 kaveria, joista vain vajaata sataa en ole koskaan tavannut livenä. Kuljen live-elämän yhteiskunnassa pääasiassa sellaisia reittejä ja sellaisissa seuroissa, joissa minut tunnetaan tai vähintäänkin tiedetään. Haluankin tehdä niin. Haluan vaikuttaa yhteiskunnassa ja haluan olla näkyvä ihminen.   Mutta samalla, kun Risingilla ovat käyttäjäpolvet ja aktiivit vaihtuneet (vaikka onneksi koko ajan jotkut ovat myös pysyneet), samalla Risingista ja nimenomaan tästä meidän foorumistamme on tullut minulle eri tavalla merkityksellinen. Pakopaikka, piilopaikka, sellainen kulmaus netissä, jossa saa olla niin näkymätön kuin ylläpitäjänä vain voi olla. Tänne uskallan kirjoittaa vapaammin ja sattuvammin omista asioistani. Vaikka nettipersoonani on julkinen ja vaikka tiedän, että kuka tahansa Risingin viestejä lukeva saa helposti selville kuka olen niin reaalielämässä kuin muuallakin netissä (se on itse asiassa tarkoitukseni), minun luottamukseni siihen, että kaikki te viestini lukevat ihmiset tekisitte sen, on rauhallisen vähäinen. Se on tavallaan ihanan lohduttavaa.   Olla anonyymi vaikka on täysin identifioitavissa. Siltä minusta tuntuu täällä tällä hetkellä. Se on kotisivustossani (joksi tätä kutsun, ja jonka Darkki on hyväksynyt ^^) jotenkin ihana leppoisa tunne.   Syy foorumilla käymiseeni tätä nykyä on siis se, että te olette täällä mutta ette pahemmin välitä siitä olenko minä. Niin hassua kuin se onkin.

Kyllä tuo kirjoituspiiri pysäytti, oon etsinyt viimeiset pari vuotta paikkaa, jossa kirjoittaa. Pakko mikä pakko. Siis kirjoittaminen.