Mustesydän

Tämä nuoruuteni suosikkikirjoihin kuuluva teos on rakkaudenosoitus kirjoille ja lukemiselle. Funken kauniit kuvitukset ja nuortenkirjaan hyvin sopiva tyyli antaa Mustesydämelle ja koko sen aloittamalle trilogialle hyvät lähtökohdat. Hahmoista suurin osa on melko tyypiteltyjä ja yllätyksettömiä, mutta muutama oikein viihdyttävä ja oikeasti kiinnostavakin hahmo mahtuu mukaan. Plussana suloinen taikaeläin Gwin. Harmillisesti teos ei kuitenkaan seikkailun näkökulmasta pääse koskaan vauhtiin: suurin osa tapahtumista on yhtä ees taas veulaamista, kun samat kuviot toistuvat hieman eri tavoin kerta toisensa jälkeen. Dialogikin tökkii ollessaan noin 30%:sesti pelkkää pahisten uhkailua. Lukija odottaa juonen "oikeasti" käynnistyvän hetkenä minä hyvänsä, mutta niin ei käy. Jatko-osat ehkä muuttavat asian, mutta sitä ei voi tämän teoksen ansioksi laskea. Paikoin välkähtelevä taianomaisuus ja seikkailun tuntu tasoittavat muuten melko yksitoikkoista sisältöä, mutta harmillisesti nekin ovat vain viitteitä toisiin kirjoihin.

Suosittelen kirjaa niille, jotka haluavat vertaistukea lukemisen hurmaan, jotka rakastavat pörröisiä taikaeläimiä tai joita kiehtoo ajatus fiktiivisten hahmojen seikkailusta eri tarinamaailmojen välillä.

Ihana kirja.

Minulla oli suuret odotukset tästä kirjasta, koska se oli saanut niin hyvät arvostelut täällä Risingissä ja koska ystäväni oli kehunut sitä. Kirja ylitti odotukseni, sillä en kuvitellut, että se olisi näin hyvä.

Mustesydämen alku nappaa kiinni lukijan mielestä ja pitää hänet sisällään viimeiselle sivulle asti. Juoni ei tökkinyt missään vaiheessa ja idea oli upea. Hahmot olivat hyvin suunniteltuja ja persoonallisia.

Kirjassa minua viehätti eniten sen satumaisuus. Tälläinen
ihanan "lapsekas" kirja, jonka jälkeen jää hyvä mieli.
En kuitenkaan tarkoita, että kirja olisi lapsellinen.
Mielestäni oli mukava lukea vaihteeksi hieman erilainen ja ihastuttava kirja. Cornelialla on ihana ja kaunis kirjoitustyyli. Tykkäsin myös jokaisen luvun alusssa olevista tekstin pätkistä, jotka oli otettu milloin mistäkin klassikkokirjasta.
Tämä on juuri sellainen kirja, jota muistelee lämpimällä sydämellä vielä vuosienkin päästä.

Täytyy vielä kerran sanoa, että ihana kirja!
Odotan innolla jatko-osan lukemista.

Kauan, kauan sitten pieni susi löysi erään mielenkiintoiselta kuulostavan elokuvan. Koska susi oli henkeen ja vereen ensin-kirja-sitten-leffa-kansalainen, se etsi myös kauniin, punakantisen kirjan hyllystä. Sudelta kului kaksi päivää viidensadan sivun lukemiseen ja nuori susi uppoutui maailmaan niin syvälle kuin vain pääsi. Se rakastui kieleen ja tarinaan, hahmoihin ja kaikkeen. Sen pituinen se.

Mustesydämestä tulee aina niin... nostalginen olo. "Aina." Okei, nyt tämän ensimmäisen kerran, kun luin uusiksi. Mutta ideana. Paluu lapsuuteen... Ah voih. Ihanaa.

Kieli on vain Funkea. Olen onnekas, kun luin tämän pienenä, kai jotain kymmenen tai yhdentoista vanhana. Uutena kokemuksena tämän ikäiselle... Ei ehkä olisi ollut niin hurmaava. Teksti ei kerro, se pysähtyy runoilemaan ja kuvailemaan. Toki voi käyttää sanaa "jaaritella", vaikka en itse miellä tyyliä siksi. Hitusen pidemmät lauseet, väliin kappale kuvailua... Minulle toimii.

Olisi tämän voinut tiivistää pariin kolmeensataan sivuun. Mutta miksi olisi pitänyt? Kirja on rauhallinen. Välillä jännittävä (tuolle pikkusudelle), mutta silloinkin... Kylmänrauhallinen.

Jokainen hahmo on tarkkaan luotu. Ehkä Capricorn ja Basta kumpainenkin hiukan karrikoituja, mutta mukavia silti. Tomusormi nyt on aivan ihana. Ja Gwin. Farid on suloinen, oli suloisempi kun olin itse lapsi. Meggieen samaistuin todella tuolloin kymmenenweenä, nyt hahmo tuntui vain hiukan lapselliselta. (Kuten minäkin olin viitisen vuotta sitten.) Ja Mo... Voi Mo. Puhdasta kultaa. Niin hyveelliset henkilöt ovat toisinaan hiukan tylsiä, mutta sula rakkaus lämmittää minun sydäntäni. Aaaaaaaaws.

Johan tässä alettiin nyyhkimään.

Miljöö on aito. Kaikki ikivanhat kirkot ja linnat ja kiväärit ja vankityrmät istuvat niin nätisti keskelle parkkipaikkoja ja puhelimia. Ristiriitaista. Ja aitoa. Ajattelin pariin otteeseen kieroutunutta keskiaikaista teemapuistoa.

Ja idea, josta arvosteluissa lähinnä on puhuttu. Tämän kirjan luettuaan sitä jo enemmän toivoo tarinoiden pysyvän omien kansiensa sisällä. Vaikka... Olisihan tuo aika mielenkiintoista.

Löysin tämän erittäin kuluneena pokkarina kuukautta kahta aiemmin vitosella. Elämäni paras ostos.