Kirkkaan selkeää
Kansi: Markko Taina. Sidottu, kansipaperi.
Tähtivaeltaja-palkinto parhaasta vuonna 2010 julkaistusta tieteiskirjasta.
Kun Tiksu P ajautuu velkakierteeseen, hän päättää ottaa riskin ja suostuu muodonmuutokseen tosi-tv:ssä. Leikeltynä ja monta numeroa pienempänä Tiksu maksaa velkansa, saa paremman turvallisuustatuksen ja voi jälleen miettiä tulevaisuuttaan.
Päädyttyään yllättäen vanhan kuumailmapallon omistajaksi hän liittyy säätutkijoiden matkaan selvittämään, kuinka ilmastonmuutosta manipuloidaan. Tutkimukset kuitenkin lopetetaan, joten Tiksu eroaa värikkäästä seurueesta ja jatkaa palloineen matkaansa työttömäksi jääneen orjan, Janin, kanssa. He ajautuvat siruttomien jäljittäjiksi Etelä-Eurooppaan, paahtavan auringon, kuumuuden ja kulkutautien kiusaamiksi. Matkan varrella he kohtaavat siruttomia, toisia jäljittäjiä ja muita ihmisiä, joilla on omat erikoiset tapansa pysytellä hengissä.
Kirkkaan selkeää on havahduttava dystopia uhkakuvista, jotka odottavat meitä. Se tutkii ihmisen sopeutumiskyvyn rajoja tilanteessa, jossa yhteiskunnan kontrolli on tiukempi kuin koskaan, vaikka yksilö on yksinäisempi kun milloinkaan ennen. Se on vaellusromaani läpi autioituvan Euroopan, jossa ei tarvita enää fyysisiä kohtaamisia, riittää kun heilauttaa virtuaalihanskaa.
”Kirjassa kuvailu on toteavaa eikä kompastele rönsyävään adjektiivijuurakkoon. Kieli on kuin hyvät kengät, joita kävellessä ei edes huomaa. Juoni kulkee vaivatta, ja jokainen lause on punnittu ja omalla paikallaan. Sanoista rakentuu selkeä, tuhatpalainen palapeli: romaani, jota on ilo lukea.’’ – Sannukka Pekkala, Lukufiilis 2010/4
”Verrosen tulevaisuudenkuva kiehtoo väistämättömyydellään ja järjestelmällisyydellään.’’ – Mari Viertola, Turun sanomat 20.10.2010
”Verrosen visio ei tietenkään ole uusi, mutta hänen esitystapansa on kyynisyydessään ja ulkopuolisuudessaan vakuuttava. Muutokset tapahtuvat kuin itsestään, eikä niitä voi vastustaa. Viime kädessä juuri ketään ei edes kiinnosta, että luonto katoaa. Hyväosaisten kansalaisten sokea itseriittoisuus luo pohjan vapauksien rajoittamiselle, turvafirmojen valtuuksien laajenemiselle ja jyrkälle luokkajaolle, jonka pohjimmaiseksi jääneiltä viedään kaikki ihmisoikeudet.’’ – Elli Leppä, Tähtivaeltaja 4/2010
”Yhteiskunnan ulkopuolelle pudonnut päähenkilö todistaa luokkajaon kasvua ja luonnon tuhoutumista kouraisevassa lähitulevaisuusvisiossa’’ – Tähtivaeltaja-palkintoraati
Maarit Verronen
Maarit Verronen on syntynyt Kalajoella vuonna 1965. Hän valmistui ylioppilaaksi 1984 Kalajoen lukiosta ja filosofian lisensiaatiksi 1991 Oulun yliopistosta pääineena tähtitiede. Verronen työskenteli opetus- ja tutkimustehtävissä Oulun yliopistossa vuosina 1987–93. Vuodesta 1994 lähtien hän on työskennellyt päätoimisesti kirjailijana. Maarit Verronen asuu Helsingissä.
Verronen aloitti tieteisnovelleilla 1980-luvulla. Esikoisteos Älä maksa lautturille (1992) sai Kalevi Jäntin palkinnon. Hän sai nuoren taiteen Suomi-palkinnon 1994, Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinnon 1996 novellikokoelmasta Kulkureita ja unohtajia sekä Nuori Aleksis -palkinnon teoksesta Keihäslintu (2004). Kirkkaan selkeää (2010) sai Tähtivaeltaja-palkinnon. Vuonna 2018 Verronen sai kirjallisuuden valtionpalkinnon.
Muita teoksia kirjailijalta Maarit Verronen
Kirja-arvioita
Kirkkaan selkeää on monella tapaa samanlainen dystopia kuin Verrosen aiempi Karsintavaihe. Kerronta on totista, jotenkin väritöntä ja toteavaa. Kerrontatavan vuoksi tekstiä on raskaanpuoleista lukea eikä lukukokemus ole viihdyttävä. Kirjan tuoma sanoma on toki tärkeä. Myös sisällössä on yhteneväisyyttä Karsintavaiheen kanssa. Ihmiset on sirutettu ja yhteiskuntakelpoisuus ilmaistaan värikoodein. Työllistyminen on vaikeaa ja työstä maksetaan minimaalinen korvaus. Luonnosta ei välitetä, raha ratkaisee. Kirkkaan selkeässä eletään monilta osin keinotekoisessa maailmassa, missä säätä ja luonnon normaali toimintoja manipuloidaan. Seurauksena on ilmastonmuutos ongelmineen. Mm. auringon haitallinen säteily on voimakasta, joka tuo monia ongelmia elämään ja luontoon. Muita esiin tulleita yhteiskunnallisia epäkohtia on mm. vaikeasti hoidettavat tartuntataudit, stimulanttien liika käyttö sekä reaalielämän korvaaminen simulaatioilla.