Valittu
Alkuteos ilmestynyt 2008. Suomentanut Inka Parpola. Sidottu.
Nyt koetellaan vampyyritulokas Zoey Redbirdin luonteenlujuutta
Zoeyn paras ystävä Stevie Rae on muuttunut irvokkaaksi zombiksi, ja hänet täytyy pelastaa luisumasta lopullisesti pimeyden voimien valtaan.
Zoey ei tiedä, mitä tehdä. Salaisuutta ei voi kertoa muille Yön talon asukkaille. Juuri nyt etuoikeutettu asema jumalatar Nyksin valittuna tuntuu taakalta. Yksinäisimmällä hetkellä Zoey vaistoaa voivansa luottaa ihmiseen, johon viimeksi olisi kuvitellut.
Äiti ja tytär Castin menestyssarjassa Yön talo ovat aiemmin ilmestyneet Merkitty ja Petetty.
"Ihquja vampyyreja!" – Helsingin Sanomat
P. C. Cast
Phyllis Christine Cast (s. 1960) on yhdysvaltalainen romantiikka- ja fantasiakirjailija. Hän on syntynyt Watsekassa Illinoisin osavaltiossa. Cast asuu Tulsassa Oklahomassa, jossa hän on työskennellyt äidinkielenopettajana.
P. C. Cast tunnetaan erityisesti yhdessä tyttärensä Kristin Castin kanssa kirjoittamastaan Yön talo -sarjasta. He alkoivat kirjoittaa sarjaa vuonna 2005 ja sarjan ensimmäinen teos Merkitty ilmestyi vuonna 2007. Castien kirjat menestyivät Stephenie Meyerin teosten nostettua vampyyriaiheiset kirjat suosioon. Castin mukaan hän alkoi kirjoittaa sarjaa hänen agenttinsa ehdotettua aihetta. Teokset sijoittuvat vaihtoehtoiseen versioon Tulsasta, jossa asuu sekä ihmisiä että vampyyreja. P. C. Castin kirjoja on myyty yli 20 miljoonaa kappaletta.
Kirja-arvioita
Yritin lukea tätä, kun aiemmat osat oli ihan suhteellisen kivoja luettavia. Kuitenkin jo heti alussa rupesi tökkimään päähenkilön suhtautuminen omiin ystäviinsä. Siis se kiittämättömyyden määrä ja ilkeät kommentit sulkuihin merkittyinä oli ihan liikaa. Huvittavaa, miten päähenkilöstä aiemmissa osissa tehtiin niin kilttiä ja hyväsydämistä, mutta kuitenkin se menee ja vehtaa "poikaystäviensä" selkien takana ja halveksuu ystäviään. Loppu tähän kirjaan tämän sarjan lukeminen. Harmi kyllä, koska tykkäsin kirjojen ympäristöstä ja ideasta.
Selvästi väliosan tuntua. Kahdessa aiemmassa osassa sentään oli selvä alku, keskikohta ja lopetus. Tämä kirja alkoi aikalailla tyhjästä ja samoin loppui tyhjään. Selvästi tässä vain pedattiin seuraavaa osaa. Ainoa hyvä asia oli se, että Zoey sai vihdoin ja viimein hoidettua poikaystävähuolensa loppuun. Ei ainakaan sitä tarvitse kärsiä seuraavassa osassa (toivon mukaan). Selvästi huonompi kuin kaksi edellistä kirjaa. Silti seuraava osa on pakko lukea, kun jäi niin kesken. Piru vie.
Kyllä ehdottomasti huonoin kirja tässä sarjassa! Mutta pakko on silti lainata muutkin osat! Sen verran koukuttava kirja
Tähän astisista kirjoista huonoin. Mutta tuli silti luettua yhdessä päivässä. Kooukuttava sarja!
Ehdottomasti huonoin kirja tähän mennessä
Kirja oli kyllä hyvä, mutta se ei yltänyt edellisten osien tasolle.
Kirjan teema vähän kuin katosi, kun suunnileen koko kirjassa Zoey mietti seurustelua ja poikia. Ehdottomasti sarjan huonoin. Hyvin tärkeä käänne(Stevie Raen muuttuminen) jäi taka-alalle. Olisin halunnut lukea siitä enemmän. En usko, että jokainen Zoeyn ikäinen nuori pelaa noin monen kanssa, joten se ei tuntunut realistiselta. Hiukan yliampuvaa...
Vähän tökki juoni koko kirjan ajan ja tuntui katkeilevan kun nuita miehiä vain vatvottiin.Pitää ehkä antaa suomentajalle pieni miinus (en ole siis lukenut kirjaa englanniksi mutta tuntuisi että murteita on jätetty pois) Hauska tässä kirjassa oli kun mietti Zoeyn kolmea "poika/miesystävää". Siinä oli kolme hyvää mies vaihtoehtoa; "seksilelu", "unelmavävy" ja "täydellinen-mutta-renttu"... Mutta olisi silti voinut johonkin muuhun välissä mennä kuin puolet kirjasta mietittiin mitä tehdä miehillä. Ei siis mikaan huippu hyvä mutta on sitä huonompiakin tullut vastaan.
Muihin kirjoihin verrattuna todellisen ärsyttävä kirja. Siis en melkein meinannut jaksaa edes lukea tota Zoeyn touhua. Siis kokoajan sanoo ettei oo "Afroditen kaltainen", mutta peuhaa silti kolmen kanssa, ja ärsyttää toi että kaikki oli ristitty poikaystäviksi, sillä eihän ne kaikki ollu! Onneksi juoni liikkui, mutta Zoeylla ei näköjään ole mitään itsekuria! Kaikki hälle huomiota antavat pojat, tänne vaan! Voi V****! No onneksi seuraava kirja oli jo parempi.
Kahteen edelliseen osaan verrattuna SURKEA! Zoeyn h#####leminen kolmen 'poikaystävän' välillä oli ihan kukkua. Ja mikä poikaystävä Loren Blake muka oli, Zoey vain nuohosi hänen kanssaan pimeissä nurkissa (oli pakko lainata yhden toisen arvostelijan kommenttia). Pääjuonessa taivaan kiitos sentään päästin eteenpäin, eikä takerruttu liiaksi poikaystäväsotkuun. Sitä oli tässä kirjassa aivan liikaa.
Sarjan rasittavin kirja. Ainakaan itseen ei kolahtanut "teinimäiset" suomennokset ja hyppiminen kolmen pojan välillä, jotka kaikki tuntuivat olevan kirjailijan mukaan "poikaystäviä". Petyin hiukan tähän kirjaan, vaikka loppua kohden parani huomattavasti. Ei sarjan paras kirja, mutta ihan kelvollinen.