Pahan veren valtakunta
Alkuteos ilmestynyt 2007. Suomentanut Sari Kumpulainen. Sidottu.
Sookie Stackhouse vampyyrien valtapelien syövereissä
Vampyyrien huippukokoukseen Illinoisissa kokoontuu epäkuolleita voimahahmoja ympäri Yhdysvaltoja, ja ilmapiiri on vähintäänkin kireä. Hurrikaani Katrina on heikentänyt Louisianan vampyyrikuningatar Sophie-Anne Leclerqin asemia, ja nyt häntä syytetään miehensä, Arkansasin kuninkaan, murhasta. Sookie yksin tietää, että vampyyrikuningatar on syytön.
Sophie-Anne värvää Sookien mukaansa huippukokoukseen, sillä telepatiaan kykenevälle liittolaiselle on toden totta käyttöä vampyyrien poliittisen valtapelin syövereissä. Kun kieroilut äityvät järjettömiksi murhateoiksi ja vampyyrivastainen Auringon seurakunta lietsoo levottomuuksia, Sookien täytyy tehdä kohtalokas päätös: millä puolella hän itse on? Pähkäiltävää riittää myös romantiikkarintamalla: suhde ihmistiikeri Quinnin kanssa syvenee, mutta olosuhteiden pakosta Sookien on jälleen nautittava vampyyri Ericin verta, mikä viimeistään sitoo hänet mieheen iäksi.
Amerikkalainen Charlaine Harris yhdistää Sookie Stackhouse -kirjoissaan populaarikulttuuria ja vanhoja eurooppalaisia myyttejä ainutlaatuisen koukuttavalla tavalla. Harris on nykyään maailman luetuimpia kirjailijoita. HBO:n menestyksekäs True Blood -tv-sarja perustuu Sookie Stackhouse -romaaneihin.
Charlaine Harris
Charlaine Harris (s. 1951) syntyi ja kasvoi Mississippijoen suistossa. Hän alkoi kirjoittaa vakavasti opiskellessaan Memphisissä, aluksi näytelmiä ja myöhemmin kirjoja.
Harrisin Sookie Stackhouse -sarjan päähenkilö on louisianalaisessa baarissa työskentelevä, telepaattisilla kyvyillä varustettu tarjoilija. Stackhouse kiinnostuu salaperäisestä miehestä. Romanssin tiellä on vain yksi mutta: mies on vampyyri. Sarjan maailmassa vampyyrit ovat muutamaa vuotta aikaisemmin tehneet olemassaolonsa tunnetuksi ihmisille, ja sarjassa kuvataan vampyyrien ja ihmisten yhteiseloa.
Sookie Stackhouse
"Amerikkalaisen Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -romaanit ovat ilmiö vailla vertaistaan. Pienen piirin suosikista on vajaassa kymmenessä vuodessa tullut maailman luetuimpia kirjasarjoja. HBO:n menestyksekäs True Blood -tv-sarja perustuu Sookie Stackhouse -romaaneihin."
Sarjaan kuuluvaa novellikokoelmaa A Touch of Dead (2009) ei suomennettu.
Sarja sisältää 13 pääteosta ja yhteensä teoksia 13 kpl.
Kirja-arvioita
Sarja alkaa saada poliittisempia piirteitä tämän kirjan myötä, mistä en pitänyt. Vallanhimoon keskittyminen vie sivutilaa yliluonnollisten suhteiden kuvaamiselta, mitä olin toivonut tältä kirjalta.
En vain saa tarpeekseni näistä kirjoista! Erityisesti Ericin lisääntynyt esiintyminen kirjoissa innostaa lukemaan lisää. On miltei pelottavaa, kuinka nämä kirjat koukuttavat.
Kun on lempi- ja inhokkihenkilöistä ollut puhetta, niin päätinpä kertoa oman mielipiteeni tästä asiasta. Mielestäni vampyyrit voisivat painua takaisin arkkuihinsa ja jättää Sookien rauhaan. Sookien olisi parasta valita Quinn, eikä sen jälkeen enää edes miettiä muita! Ja sitten itse kirjasta.... Minusta kirja oli ihan hyvä, paikoittain se oli huono, välillä jopa ärsyttävä, mutta useat hyvät kohdat paransivat kirjaa selkeästi. Myös se, että Sookiella ja Ericillä on nykyään veriside, harmittaa minua aivan valtavasti! Tämä kirja ei aivan vastannut odotuksiani, mutta mm. Quinn hahmona, nosti sen tasoa ;)
Charlaine Harris, kaikkien pervojen äiti, jatkaa yhä jännittävämmäksi käyvää kirjasarjaansa nyt entistä kiivaammilla juonenkäänteillä. Pahan Veren Valtakunta vastaa odotuksiin, mutta ei suoranaisesti ylitä niitä. Tosin, omat odotukseni koskivat lähinnä Sookie Stackhousen ja viikinkivampyyri Eric Northmanin suhteen syvenemistä. Vaikka Sookie saakin jälleen maistiasia tämän kuuman sheriffin verestä, on Sookie yhä (valitettavan) kiintynyt ihmistiikeri John Quinniin. Credittiä kirja saa siitä, ettei Sookie (kerrankin) maireile (tai edes marise) exstään Bill Comptonista (joka minun puolestani on valmis haudattavaksi yhdessä Quinnin kanssa). Pahan Veren Valtakunta sekoittaa lukijansa mielipiteet ja tekee hänen ajatuksistaan sekavaa puuroa, kun vampyyrit, ihmiset ja muodonmuuttajat juonivat omiaan ja toisiaan vastaan... Kenen puolella sinä olitkaan? Kun sukellat tämän kirjan syövereihin, et enää ole varma... Minulla YKSI on ja pysyy: Niin kauan kuin Eric pyörii kuvioissa (mitä tiiviimmin ja kiimaisemmin, sen parempi), on yksi asia satavarma... Kaksimielisten kuningaskunta saa kukoistaa!
Tv-sarjaa seuranneena herää kyllä kysymys, että kuinka monta kautta aikovat kirjojen pohjalta tehdä ja mikä niissä on oikeastaan ideana sitten? Tämä kirja pyöri oikeastaan Sophie-Annen kriisin ympärillä, mutta kyseinen vampyyrikunigatarhan on jo sarjassa kuollut. Yleensä näissä kirjoissa tapahtuu sellaista hiljaista kipuamista ylös päin, mutta tämä teos jämähti kyllä juuriinsa. Hurjia tapahtumia ja draamaa oli tuttuun Harrisin tyyliin ja jotkut tapahtumat saivat pyörittelemään päätään huvittuneena ja epäuskoisena. En voi kuin ihailla Anna Paquinin työtä Sookiena, koska kirjoista todella välittyy kuinka idiootti ja jäässä Sookie välillä on ja Paquin kyllä osaa näytellä sellaista. Tarina oli kelvollinen, mutta omat huomioni kiinnittyivät lähinnä hahmoihin. Quinn on tällä hetkellä ehdoton suosikki kun taas Eric ottaa tajuttomasti hermoon. Ehkä eläydyin kirjoihin liikaa ehkä en, mutta meinasin saada pari raivonpuuskaa tätä lukiessa. Mainio kirja ja aion jatko-osatkin lukea pelkästä mielenkiinnosta vaikka en pidäkään siitä mitä tuleman pitää.