Taivaallisen tulen kaupunki
Alkuteos ilmestynyt 2014. Suomentanut Terhi Leskinen.
1. laitos 2014. Kannen kuva: Cliff Nielsen. Sidottu.
2. laitos 2015. Seven. Kannen kuva: Cliff Nielsen. Nidottu.
3. laitos 2024. Kannen suunnittelu: Perttu Lämsä. Nidottu.
Goodreads Choice Award (paras nuorten fantasia- tai sf-kirja) 2014.
Clary Fray joutuu taistelemaan vaarallisinta vihollistaan – omaa veljeään – vastaan.
Claryn kostonhimoinen veli Sebastian muuttaa varjometsäsäajiä epäinhimillisiksi teurastajiksi, jotka eivät anna armoa edes rakkaimmilleen. Sebastian on tekemässä totta Claryn pahimmasta painajaisesta, hänen on suostuttava veljensä pimeisiin suunnitelmiin tai annettava kaikkien läheistensä lisäksi koko maailman tuhoutua. Mutta voiko Clary hyväksyä kohtalon, jota parempi olisi kuolla?
Ylistetty, hauska, tummasävyinen, seksikäs – tulikuuman menestyssarjan kauan odotettu päätösosa!
Cassandra Clare
Cassandra Clare (kirjailijanimi, s. 1973) on newyorkilainen kirjailija. Varjojen kaupungit -esikoissarjan kirjoittamiseen hän sai innoitusta Manhattanin kaupunkimaisemasta.
Claren kirjoja on myyty maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonaa kappaletta.
Varjojen kaupungit
Varjojen kaupungit sisältää 6 kirjaa, sekä 2 sarjaa täydentävää teosta — sarja on kokonaan valmis.
Pääsarja Varjometsästäjien maailma
Kirja-arvioita
Itse pidin koko kirja sarjasta että tästä viimeisestä kirjasta :) Minulle ainakin jäi ku lopetin lukemisen sellainen haikee fiilis et nytkö jo se loppu :( Juonet oli mukavia ja mukaansa tempaavia :) Suosittelen !!
En vaan voi uskoa, että tää oli viimeinen osa :( Tätä sarjaa tulee ikävä.
Tämä oli minusta ehdottomasti paras kolmesta viimeisimmästä, joskaan kahdelle ensimmäiselle ei pärjää. Hyvä päätösosa ja sopii kokonaisuuteen. Vaikka Jacesta en ole koskaan oikein pitänyt, hän ei ollut tässä kirjassa ehkä ihan niin ärsyttävä kuin aiemmissa. Simon on aina kuulunut lempihahmoihini, samoin kuin Luke ja Magnus. Sebastian ei ole lempipahikseni, mutta ihan hyvä aina hetkittäin. Jollain asteella toivon että näitä kirjoitettaisiin lisää, mutta en kuitenkaan. En halunnut sarjan ikinä loppuvan, koska tämä oli yksi parhaimmista sarjoista mitä olen koskaan lukenut.
Kylläpäs minulla kestikin tämän kirjan lukeminen. Ehkä koulu oli myös osasyynä, mutta toisaalta taas en saanut oikein otetta tähän kirjaan sitä aloitellessani. Kun luin sarjan ensimmäisen kirjan niin rakastuin tähän maailmaan ihan täysin ja tämä lukeutui parhaisiin sarjoihin joita olen lukenut. Edelleen kirjasarja on lähellä sydäntä ja jokainen sen ihana hahmo, mutta ei tullut tämän kirjan kohdalla ihan samanlaista fanityttömäistä innostusta kuin ensimmäisten osien kohdalla. Minua ehkä myös vähän tympäsi Sebastian-kuvio jolle ei tuntunut tulevan loppua ja lisäksi jotenkin Claryn ja Jacen välinen romanssi tuntui vähän kasaan kuivuneelta siinä missä joskus se sai minunkin sydämeni läpättämään. Ehkä liian pitkälle venytetty "eiii, ei saa koskea"- suhde vei veronsa. Pienistä pitkäveteisyyksistä huolimatta tämä oli mielenkiintoinen kirja ja todella hyvä päätös hienolle sarjalle. Rakastan onnellisia loppuja ja tästä löytyi ainakin sitä. En kiellä tirauttaneeni muutamaa kyyneltä kirjan loppupuolella. Kyllä näitä hahmoja ikävä tulee, ei voi mitään. Onneks minulla on kaikki kuusi kirjaa hyllyssä odottelemassa uutta lukukertaa!
Aivan ihana päätösosa! Kirja ei ole aivan yhtä hyvä, kuin ensimmäiset osat, mutta silti sen luki kovinkin mielellään. Ensin en pitänyt siitä, että kirja alkaa jonkun toisen (Emma Blackthorn) kuvakulmasta, mutta keskivaiheilla kirjaa se oli itse asiassa ihan mukavaa, että kirja alkoi niin.
Todella hyvä päätös sarjalle, voin sanoa. Pidin kirjasta erittäin paljon, sillä juoni pysyi kasassa eikä ollut täysin ennalta-arvattava. Ja jännitystä ja romantiikkaa riitti! Kaikkiin Claren päätöksiin en olluttäysin tyytyväinen, mutta mikään ei ole täydellistä... Emma oli uutena hahmona mielenkiintoinen, ja lukisin hänestä ja Julesista mielelläni lisää...nMikäli nytnvaan saisin heistä kertovan jatkosarjan käsiini. (Ja oppisin englantia niin hyvin että voisin sen lukea) Kaiken kaikkiaan Taivaallisen tulen kaupunki oli huomattavasti edellistä osaa parempi, ja sen seurassa saa viettää aikaa sekä itkien (ilosta JA surusta) että nauraen!
Ihana kirja! <3 Muutamien hahmojen kohtalo jäi vähän epäselväksi mutta silti IHANA! Todella hyvä lopetus todella hyvälle kirjasarjalle.
Pidän kirjasa tosi paljon. Emma ja Blacthronit ja muut uudet hahmot oli kiva +. Emman kohtalo jäi epäselväksi. Hieman ärsyttää että Seba kuoli kun hänestä juuri tuli hyvä. Alec ja Magnus <33 Jordanin kuolema oli minusta surullista koska tykkäsin todella paljon Jordanista. Tästä kirjasta ei ole paljoon sanottavaa muutakun että se oli loistava kirja sarjan päättämiseksi. Pidän kirjailian kirjoitustyylistä ja miten hän luo nuo epätäydelliset ja realistiset hahmot. Harmittaa että kijasarja loppui ja olisin halunut lukea jorain Jacen ja Claryn häistä tai lapsista.
Tätä olikin jo odotettu. Kirja oli sopivan pituinen, että luettavaa oli vaikka luinkin sen muutamassa päivässä. Tapahtumia oli sopivasti ja kirja oli oikeastaan aika täydellinen päätös Varjojen kaupungit - sarjalle. Claryn ja Jacen suhteesta olisin mielelläni lukenut enemmänkin. Emma oli kiva uusi hahmo, ainut asia mikä jäi auki oli se että Zachariah puhui jotain siitä, että hänen ja Emman välillä on joku yhteys, jota Zachariah ei saa vielä paljastaa Emmalle. Kyseinen asia taitaa jäädä mysteeriksi. Oli aika surullista että kun Sebastian oli kuolemassa taivaallinen tuli poltti hänestä kaiken pahan pois ja hänestä tuli Jonathan, joka vaikutti aivan eri ihmiseltä kuin hän aiemmin oli ollut. Oli surullista että se Jonathan kuoli. Oli myös kauheaa että Simonin muistot vietiin, mutta onneksi hän sai ainakin osan niistä takaisin. Joten näiden " ihmisten " tarina päättyi aika onnellisesti.
Taivaallisen tulen kaupunki on loistava päätös loistavalle sarjalle. Eeppinen taistelu Sebastiania vastaan oli huikea, eikä kirja ollut missään vaiheessa tylsä. Pidin myös siitä, että Jacen ja Alecin välinen ystävyys tuntui jotenkin syvemmältä tässä kirjassa. Aikaisemmissa osissa sain vähän sellaisen kuvan, että Jace ei välittänyt Alecista läheskään yhtä paljon kuin Alec Jacestä. Oli hienoa huomata Jacen muuttuvan koko ajan inhimillisemmäksi. Myös loppu oli todella upea. Jocelynin ja Luken häät olivat todella hienot ja koko viimeinen luku oli todella haikea ja kaunis. Sitä lukiessa tuli onnellinen ja hyvä olo.
Lukuhetkellä erittäin nautinnollinen, mutta jälkeenpäin jäi mietityttämään, että olipas kirjassa loppujen lopuksi aika vähän tapahtumia. Kirja selvästi petaa Claren seuraavaa varjometsästäjistä kertovaa kirjasarjaa.
Luin tämän englanniksi joskus kesällä, mutta kirjoitan nyt mitä muistan tästä. Kirja oli yleisesti ottaen hyvä, mutta se ei ehkä ihan yltänyt edeltäjiensä tasolle. Ja vaikka kirja ei missään vaiheessa ollut tylsä sitä vain lopussa väkisisn kävi mielessä että miten tämä oli parisataa sivua edeltäjiänsä pidempi, kun tässä ei tapahtunut paljoa? Oisin myös halunnut lukea vielä vähän enemmän ja syvemmin Claryn ja Jacen suhteesta. Yleisesti ottaen iha hyvä kirja ja yhen parhaimman sarjan loppu!
"Se on siinä" kuten mertaranta sanoi. Nyt tarvitsen terapiaa traumaperäisen stressihäiriön hoitoon ja mielellään lobotomian sen jälkeen.
ps: sivuja pääsin eteenpäin taas pari kunnes huomasin repineeni itselleni pälvikaljun silkasta v*tutuksesta tätä lukiessa.