Alkuteos ilmestynyt 2005. Suomentanut Tiina Ohinmaa. Päällyksen suunnittelu: Gail Doobinin ja Sami Saramäki. Päällyksen valokuva: Roger Hagadone. Sidottu. 2. laitos elokuvakannella: Loisto, 2009.
New York Timesin toimituksen valinta 2005, Publishers Weeklyn vuoden paras kirja 2005.
”Ensinnäkin: Edward oli vampyyri. Toiseksi: osa hänestä – enkä tiennyt, kuinka voimakas se osa oli – janosi minun vertani. Ja kolmanneksi: olin silmittömästi, peruuttamattomasti rakastunut häneen.”
Isabella muuttaa isänsä luo tihkuisenharmaaseen pikkukaupunkiin. Hän on valmistautunut elämänsä tylsimpään käänteeseen, mutta tapaa uudessa lukiossa kiehtovan Edwardin – yliluonnollisen komean, älykkään ja arvoituksellisen pojan. Edward käyttäytyy Isabellaa kohtaan ynseästi ja vältellen, kunnes vastahakoisesti alkavan ystävyyden kautta salaisuus selviää: Edward on vampyyri. Hän kuuluu perheeseen, joka on valinnut elämän ihmisyhteisössä ihmisverestä kieltäytyen!
Vaaroja uhmaten Isabella ja Edward rakastuvat. Perinteisessä mielessä he eivät toisiaan voi saada, mutta he kohtaavat ajatuksin ja kielessä, joka on rikasta, aistillista ja kaihoisaa. Edwardista tulee Isabellan suojelusenkeli, mutta kukaan ei ole kauan turvassa, kun vaara hiipii heidän kintereilleen suhteen ulkopuolelta.
Onko mikään rakkauden voimaa suurempaa?
Mitä ajatuksia tämä kirja herätti? Aloita ensimmäinen keskustelu.
Voit osallistua ilman käyttäjätiliä.
Aloita keskusteluTunnetaan suomeksi myös nimellä Twilight-saaga.
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Aloitin Twilight sarjan ihan vain mielenkiinnosta. Kirja oli hyvä ja pidän Twilightin konseptista vaikka paikoitellen kärsin suuresta myötahäpeästä Bellan kuvailujen takia mitä hän Edwardista laukoi. Sekä Bella sanoi isänsä Charlien nimen aivan liian usein (olisi pitänyt laskea kuinka monesti). Bella ja Edward ovat ihan hyvä pari ja Edward on toisinaan hauska.
Ehkä hienoinen pettymys. Kuulemani hehkutuksen perusteella odotin jotain aivan erinomaista. Kirja oli kieltämättä hyvä, mutta ei täysin täyttänyt minun odotuksiani mahtavalta vampyyrikirjalta.
Toivon todella, että kakkososa ja sarjan sitä seuraavat osat antaisivat enemmän - sitä jotain, mitä kunnon vampyyrikirjafani odottaa!
En ole ennen lukenut näitä Twilight kirjoja, mutta nyt päätin sitten aloittaa. Elokuvat on tullut katsottua parikin kertaa. Voi kyllä jo sanoa, että tämä ensimmäinen kirja oli heti paremman ja järkevämmän oloinen kuin elokuva.
Aivan mahtava kirja! Koko sarja toi mukaansa tempaavan lukuelämyksen!
Tämä on semmoinen kirja sekä kirjasarja mihin ei ikinä kyllästy ja jota voisi lukea kokoajan uudestaan ja uudestaan kyllästymättä!!❤️
Luin tämän teininä, joka oli jo lukenut kaiken käsiinsä saamansa vampyyreista. Meyerin harlekiinivampyyrit saivat minut innostumaan kuin lapsi jouluaatosta ja ahmin tämän kirjan. Kirja on helppolukuinen ja sopivan jännittävä, totta kai romantiikkaa unohtamatta. Tykkäsin silloin ja pidän edelleen.
Tämä saaga jakaa ihmiset kyllä aivan kahtia: joko sitä rakastetaan aivan sydämen kyllyydestä eikä parempaa tarinaa ole tai tule koskaan olemaankaan tai sitten sarjaa vihataan ja haukutaan roskaksi. Mielestäni kirjoihin perustuvat elokuvat ovat pilanneet pahasti koko saagan maineen, mutta itse kirjoihin ei kannata suhtautua ainakaan aluksi kovin ennakkoluuloisesti. Kaikki ovat varmasti joskus kuulleet edes jotakin Twilightista ja jonkinlainen käsitys tarinasta ihmisillä on, mutta itse ymmärsin tarinaa paremmin vasta sen luettuani.
Itse pidin kirjaa positiivisena yllätyksenä, vaikka löytyyhän minulta sitä negatiivistakin palautetta. Pidän kovasti Meyerin kerrontatavasta ja kirjoitustyylistä. Sitä jaksaa lukea kyllä oikein mielellään. Kirjassa kuvaillaan tarkasti pieniäkin yksityiskohtia, joka voi muuttua helposti melko tylsäksi, mutta Meyer on onnistunut pitämään tekstin kiinnostavana. Kirjan idea vampyyreista ei tunnu aluksi kovin omaperäiseltä, mutta tässä on saatu kuitenkin pidettyä kyseiset taruolennot raikkaina pienten yksityiskohtien avulla.
Teoksessa on kuitenkin paljon pieniä häiritseviä yksityiskohtia kuten se, että Bellan lukujärjestys on joka ikinen päivä samanlainen. Joka päivä opiskellaan äidinkieltä ja biologiaa samassa järjestyksessä ja aina mukana on myös liikuntaa. Tiedän, pieni ja turha huomio, mutta silti niin kovin ärsyttävä. Eikö luovuutta ole voitu käyttää edes sen vertaa, että oppiaineita olisi edes hieman monipuolisemmin... No, se siitä. Toinen inhottava asia on taas se, että melkein kehenkään sivuhenkilöön ei pääse tutustumaan. Bellan elämä alkaa nopeasti pyörimään kokonaan Edwardin ympärillä. Okei, itse pidän Edwardista kovasti ja nautin heidän suhteensa lukemisesta, mutta ymmärrän kyllä, miksi niin monia tämä ärsyttää.
Tarina ei ole todellakaan niin huono kuin monet sitä kuvailevat, mutta en nyt sanoisi tätä parhaaksi lukemakseni kirjaksikaan. Mutta suosittelen kyllä ehdottomasti lukemaan tämän sarjan.
Todellakin maineensa arvoinen kirja ja suosittelen lukemaan!
Se on sitä "parempaa yliluonnollista lässytysromaniikkaa". Ei niin imelä kuin olin pelännyt. Yleensä karttelen kaikkea 2000-luvun kirjallisuutta jota hehkutetaan liikaa, mutta kun nyt tuli koko sarja halvalla vastaan niin luin ihan omaksi huvikseni. Ymmärrän miks tämä on niin suosittu: se on se helppolukuisuus varmastikin. Lukeminen oli erittäin helppoa ja teksti ymmärrettävää, mutta jos nyt juone, hamojen ja idean puolesta puhutaan niin kysynpä vaan: miksei mikä tahansa muu vastaavanlainen kelvannut ihmiskunnalle? Ei tämä nyt sentään niin ylivoimaisen mahtava olut.
Ei ollut mitenkään yllättävä, koska olin elokuvan nähnyt, mutta ei tämä kuitenkaan sellainen ollut, että se ansaitsisi kaikki haukut, mitä tästä on sanottu.
Yhdyn tässä Varjolehteen, joka kertoi koko kirjan minunkin näkökulmastani. Pari vuotta sitten olisin ajatellut toisin, koska tarina oli silloin mielestäni hyvä ja luin muutkin osat yhteen putkeen, mutta enään ei vaan nappaa koko kirja. Ehkä se johtuu vanhenemisesta, ehkä jostain muusta, mutta Meyerin kirjoitusasu pilaa mielestäni koko kirjan, vaikka juoni on sinällään ihan ok, mutta ennalta arvattava.
Olisi pitänyt lukea koko Twilight-saaga paljon nuorempana ja silloin, kun se oli pinnalla. Nyt kaiken hehkutuksen jälkeen oli kauheat odotukset ja jouduin pettymään aika paljon. Juoni oli suhteellisen tylsä ja Edwardin jatkuva ihailu rasittavaa. Yritin pitää mielessä, että Houkutus on tavallaan paranormaalin nuortenkirjallisuuden kummitäti, josta sitten lähti valtava buumi vampyyri- ja ihmisusitarinoille, joita tietysti itsekin olen lukenut vaikka kuinka monta ennen tätä Houkutusta.
Epäluuloni sarjaa kohtaan olivat suuret, mutta jotenkin minut saatiin lukemaan tämäkin kirja. Luin kirjan hujauksessa ja olihan se ihan mukavaa ajanvietettä, vaikka ei se minua huikaissut niin kuin lupailtiin. Edwardista en perustanut paljoakaan, vaikka muut cullenit olivatkin mieleeni. Etenkin Carlisle ;)
NO kaikkihan täsät jo tietä kaiken eli eipä oikein mitään uuttaa santtava minullakaan ole. Bella on säälittävä ja naivi ja Edward on itse säälissä elävä hirviö, jippiii....
Äääh..en tiedä mitä tästä sanoisin. Kirja on ihan ookoo, mutta Edwardin ylisuojeleminen ärsyttää suunnattomasti, eikä Bellakaan mikään huippuhahmo ole. Bella ylisuurentelee kömpelyyttään ja huonouttaan kirjan alussa AIVAN liikaa. Jacob on hahmoista ainoa josta todella pidin, ja Jasper.
Surkea kirja ja kaikissa elokuvissa sama juoni. Älkää lukeko.
Ihan ok kirja, kuten koko sarjakin. Mutta loppujen lopuksi ehkä vähän mielikuvitukseton. Vähän inhottavakin, koko se Bellan ja Edwardin "millään muulla ei ole mitään väliä" -rakkaus...
Tykkäsin tosi paljon! En joskus pitänyt ollenkaan vampyyrijutuista mutta kyllähän nää twilightit menee :D Lukekaa ihmeessä, jos edes vähän kiinnostaa.
Tuota... No joo, kirja ei ollut niin paha kuin pelkäsin, muttei nyt mikään kaunokirjallinen helmikään. Hyvänen aika, "me vampyyrit emme pala tuhkaksi auringossa, me kimallamme!!" Voihan kökkö. Entäs se, kun Bella ihastelee kolmen sivun verran Edwardin silmiä?
Kirjasta jäi vähän outo fiilis, mutta luen varmaan seuraavatkin osat.
KAtsoin elokuvat ensin ja ajattelin että ei tämä Twilight kiinnosta minua. Samaan aikaan eräs luokkatoverini oli joutunut Twilight-villitykseen, joka herätti kiinnostuksen kirjoja kohtaan.
Kirjojen tarina on hyvä ja mielenkiintoinen, mutta Stephenie Meyer näkemys vampyyreistä laimentaa hyvää tarinaa. Glitter-vampyyrit eivät oikein nappaa, kun on lukenut paljon salamyhkäisistä yöllä elävistä yliluonnallisen lumoavista olennoista.
Voi ei! Muistan kuinka fanitin tätä joskus, niinkun elokuviakin... nostalgista :)
Kun luin kirjan ekan kerran, tavallaan tykkäsin siitä. Se oli (siihen aikaan vielä) omaperänen ja erilainen. Hassu ajatella nykyään, kun vamppyyriromansseja tunkee joka kulman takaa. Kannattaa kuitenkin lukea.
Olen nähnyt elokuvat ensin ja pelkäsin etukäteen että mielikuvat näyttelijöistä pilaavat lukukokemuksen. Näin ei onneksi käynyt, tykkäsin!
Minulla oli erittäin paljon odotuksia kirjalle ja tein paljon töitä, että äitini antaisi minun lukea sen (silloin olin paljon nuorempi). Houkutus ei kuitenkaan täyttänyt kaikkia odotuksiani. Olihan se silti ihan hyvä ja viihdyttävä kirja, mutta jotain jäin kaipaamaan. Toisen osan luin kyllä, mutta kolmannen kohdalla innostus lopahti, ja jätin sen kesken, mikä on minun kohdallani hyvin harvinaista.
