Artemis Fowl: Atlantiskompleksi

Yhdyn useimpien mielipiteisiin siinä, että Atlantiskompleksi oli ehkä tylsin Artemis Fowl tähän mennessä. Jossain kohdissa kirja tuntui jotenkin raskaalta lukea, toisin kuin aiemmat Fowlit. Siitä johtuen kirja vei minulta vähän tavallista enemmän aikaa. Huumori kirjassa tuntui olevan tavattoman tiukassa. Oli kuitenkin parikin kohtaa, jossa naurahdin ihan ääneenkin. Huono kirja ei siis missään nimessä ollut. Varsinkin loppua kohti mielenkiinto kasvoi. Periaatteessa kirjan juoni oli hyvä ja Colferin tavoin kekselijäskin. Mutta jokin sen toteutuksessa ei kai sitten napannut niin lujaa kuin olisi voinut. Artemiksen sivupersoona oli kuitenkin mahtava, vaikka tavallaan jäinkin kaipaamaan normaalia viileää Artya. Ihan luettavan arvoinen kirja, mutta jätti vain jotenkin ristiriitaiset fiilikset. Voin kuitenkin sanoa suosittelevani sitä ihan yhtä lailla kuin kaikkia muitakin Fowleja. Tai ehkä sanon, että Fowlit kannattaa lukea, eikä Atlantiskompleksista lannistua!

Kirja oli hyvä, täysin lukemisen arvoinen, eikä aikaa sinäänsä mennyt hukkaan, mutta ei ollut parhaimpia Fowleja. Enkä yhtään tykkää Orionista :DDD Se on niin Yäk ^^ Ihan kiinnostava sivupersoona, ja keskustelut on mielenkiintoisia, ei vaan pidä ajatella sitä Artemisina niin kaikki on hyvin :D Ehkä turhan tylsä juoni aikaisempiin verrattuna...

Mielestäni tämä on huonoin kirja Artemis Fowl-sarjasta. Huumoria kuitenkin oli ja oli hauskaa lukea Artemiksen sivupersoonasta. Foaly tuntui paljon hiljaisemmalta ja ei niin sarkastiselta kuin edellisissä osissa. Juoni oli hieman tylsä, mutta kirja on silti lukemisen arvoinen. P.S.Sain hyvät naurut lukiessa Orionin ja keijujen keskusteluja.

Atlantiskompleksi ei ylänyt ihan edellisten Artemis Fowlien tasolle, vaikka hyvä olikin. Kirjan parasta antia oli Orion, jonka täydellinen ääliömäisyys sai nauramaan useaan otteeseen. Se Atlantiskompleksin puuttuva palanen jota kaipailin, oli Artemiksen nerokas suunnitelma. Suosittelen edelliset Atremis Fowlit lukeneille, mutta tästä ei sarjan lukemista kanntata aloittaa.

Vau. Artemis Fowl -sarja on yksi lempisarjoistani. Sen huumori on mahtavaa ja kevyttä luettavaa. Vaikkakin mielestäni tämä Fowl oli huonoin sarjan kirjoista. Mutta tämä ei tarkoita, että Atlantiskompleksi olisi huono kirja.

Ei huono, ei huono, muttei paras. Artemiksen huumori (joka on muuten parasta huumoria ikinä) oli jossain kadonneena, mutta Orion sai nauramaan kyllä senkin edestä. Ei tuollainen sovi yhtään Artemiksen tyyliin! Ei yhtään paremmin kuin ne farkut & T-paita joita Artemis lupaa pitää.. Jään odottamaan innokkaana viimeistä osaa.. voi ei.. tää ei saa loppua ! >.<

Orion jakaa mielipiteitä, mutta minusta hän on mahtava! TÄydellinen vastakohta Artemniksen häijylle ja tutkimattomalle mielelle. Toisaalta oli hiukan ahdistavaa ajatella Artemista vankina oman päänsä sisällä... Holly on ikuinen suosikkini, mutta tässä kirjassa hän jäi aiemapaa taka-alalle. Ei mikään paras Aratemis, mutta hyvä. Loppu jäi vaivaamaan.

Artemis Fowleista tämä kirja on mielestäni tähän mennessä huonoin. Takakannen perusteella kirja oli äärimmäisen mielenkiintoinen, mutta sitten kun luin sen, se oli suoraansanottuna vähän tylsä. Ei mitään Artemiksen tavanomaisia neronleimauksia tai äärettömän kiperiä tilanteita. Niitä kyllä yritettiin luoda, mutta aika huonosti onnistuttiin. 4 tähteä, koska Artemiksen sairaus ja toinen persoona olivat loistavia. Lisäksi lempihahmoani Butleria kuvattiin paljon (eli paljon plussaa). Lisäksi tarinan pahista kuvattiin tarkemmin kuin muissa kirjoissa ja tällä kertaa se ei ollut mikään tunteeton mielipuolihyyppä, joka halusi valloittaa maailman ( josta myös plussaa). Jos olet lukenut muut Artemis Fowlit niin lue vain pois, tämähän voi olla vaikka paras kirja jonkun muun mielestä. Mutta jos et ole lukenut muita Artemis Fowleja niin ei kannata koskeakkaan; Lue parhaat päältä ensin ;------------)