Kahvi makuelämyksenä

Koska tupakkakulinarismia ei ilmeisesti palstalla suvaita, kokeillaan, josko kahvikulinarismithread selviäisi paremmin. Onko paikalla muitankin, joille kahvi on muutakin kuin kuraa, jota juodaan kofeiininhimon tyydyttämiseksi?   Itse pidän eniten espressosta, ja omat kahvini keitän mutteripannulla. Vaikka mutteripannua ei pidetäkään yhtä laadukkaana kuin kovemmalla paineella toimivia sähköisiä espressokeittimiä, olen vakuuttunut siitä, että mutteripannu + omaan makuun valittu espresso on parempi yhdistelmä kuin sähköinen keitin + sattumanvaraisesti valittu espresso. Esimerkiksi se kahvi, jota itse keittelen, on mielestäni aromikkaampaa kuin kahviloista yleensä saatava espresso. (Jos joku harkitsee mutteripannun ostamista, varmistakaa, että ostatte mallin, johon saa tiivisteitä varaosina. Sen joutuu vaihtamaan muutaman sadan keittokerran välein.)   Suosikkiespressoni on Stockan house blend. Uskomattoman täyteläinen maku, muttei yhtään kitkeryyttä. Toinen suosikkini on Lavazzan Crema e Gusto. Molemmat ovat suht halpoja espressoja (n. 5e /250 g). Olen maistellut myös vähän kalliimpia, ja vaikka ne hyviä ovatkin, eivät ne yllä aivan suosikeiksini. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikki maistamani espressot ovat olleet hyvä lukuunottamatta Pirkan espressoa, jota juon vain äärimmäisessä rahapulassa.   Olen myös kokeillut Pauligin Parisiennea mutteripannussa. Vaikka kyseessä onkin tummaksi paahdettu kahvi suht karkealla jauhatuksella, se ei toiminut kunnolla mutteripannussa. Oli se aivan juotavaa ja kahvin makuista, mutta mausta puuttui täyteläisyys. Siinä oli lähinnä sellainen ohut, terävä maku.   Elämäni parhaat espressot olen saanut 2000-luvun alussa Kluuvin kauppakeskuksessa toimineessa amerikkalaisten pitämässä kahvilassa. Vahva, täyteläinen kahvin maku, ei juuri ollenkaan kitkeryyttä. Tuossa kahvilassa tilaukset joutui tekemään joko englanniksi, tai vaihtoehtoisesti suomen ja englannin sekasotkulla. Ahkeran vierailemisen ja sinnikkään suomeksi tilaamisen ansiosta onnistuin kuitenkin opettamaan kahvilanpitäjille, että "tupla" tarkoittaa "double."   Suomalaiseen suodatinkahviin en ole koskaan innostunut.   EDIT: Minulla on ollut myös Dolce Gusto -laite. Sillä saa yllättävän hyvää espressoa, suunnilleen kahviloiden tasoista. Olen kuitenkin luopunut siitä kahdesta syystä: (1) Ne kapselit tulevat suht kalliiksi paljon kahvia juovalle pienituloiselle. Panostan vähät rahani ennemmin espresson laatuun kuin kapselien helppokäyttöisyyteen. (2) Siihen laitteeseen saa pelkästään kolmea eri espressoa, jotka kaikki maistuvat suht samalle. Itse en esimerkiksi pysty erottamaan Intenzoa ja Baristaa. Jauheena myytävässä espresso on enemmän valikoimaa ja makuvariaatioita. Dolce Gusto -laite on kuitenkin ollut ainoa sähköpumpulla toimiva espressokone, jonka olen koskaan omistanut.

Koska kahvin mainostuksesta ei ole mitenkään lailla säädelty, kahvin makueroista keskusteleminen on sallittu aihe Risingilla.   Itse tykkään kyllä kahvista, mutten ole mikään hifistelijä. Ihan normisuodatinsumppiakin juon, mutta tykkään kyllä vahvemman makuisesta kuin mitä yleensä Suomesta saa. Ikävä kyllä vatsa ei kauheasti kahvia kestä, joten yleensä juon teetä. Sen suhteen hifistelen sen verran, että mikään Lipton ei kelpaa. Ikinä. Jos tarjolla on vain Yellow labelia, niin sitten mielummin tuntikausia seisonutta sumppia. Ja paljon maitoa tai kermaa.

[url=http://fi.wikipedia.org/wiki/Mokkapannu]Mokkapannulla[/url] saa keitettyä hyvää kahveeta, jos vesi on heti kuumaa ja kansi auki, kunnes ihan lopussa kiinni ja sitten pannu jäähdytetään kylmällä vedellä. [url=http://www.aamulehti.fi/Ruoka/1194792559101/artikkeli/mutteripannukahvia+baristan+tapaan.html]Barista tietää.[/url] Hitusen on työlään tuntuista...

Itse en jaksa veden esilämmityksen kaltaisiin hienosäätöihin ruveta mutteripannun kanssa. Se espressojauheen laatu vaikuttaa niin paljon enemmän lopputuloksen makuun kuin valmistustapa tai keittimen tyyppi.   Sumppi muuten tarkoittaa kahvia, joka on keitetty jo aiemmin kertaalleen käytetyistä poroista, tyypillinen pula-ajan viritys. Itse en ole sumppia koskaan maistanut, voisi olla ihan mielenkiintoinen kokemus.

Kahvilaaduilla ei ole minulle kuluttajana väliä, mutta kahvilakulttuurilla on. Suomalaiset kahvilat menevät aikaisin kiinni. Baarit ovat puolipimeitä vaikka ulkona on muutenkin mustaa. Baari voi esiintyä ruokapaikkanakin, mutta sieltä ei saa kahvin kanssa purtavaa edes kuivakeksin vertaa.

Kyllä sitä kahvia tulee juotua päivittäin ja nykyään vähemmän kuin mitä vuosituhannen alussa lukioaikana, jolloin sitä meni jotain 10 kuppia päivässä. Kotioloissa sitä tulee juotua ihan sitä tyypillistä kaupasta löytyvää paahtoa, kunhan vahtii ettei ihan halvinta osta, koska ne ovat silloin jotain hirveää.   Kahviloissa taas tulee nautittua enemmän lattea tai normi kahvia, jos lattea ei ole. Toisaalta Coffee Housen chai latteen olen ihastunut sen verran, että sitä tulee juotua sekä kylmänä että kuumana riippuen ajasta. Pitäisi taas joku päivä käydä sellainen nautiskelemassa, kun ei ole hetkeen tullut oltua. Onneksi sen kaveriksi saa keliaakikkokin jotain muuta palanpainiketta kuin perinteisen Daim-kakunpalan, joka on aivan liian makeaa minun suuhuni.

Olen juonut kahvia niin kauan kuin muistan, joten useimmiten minulle on ihan sama millaista kahvia juon, kunhan se on kahvia. Töissä tulee juotua automaattikahvia ja viikonloppuisin peruskahvinkeittimellä tehtyä kahvia. Automaattikahvista on vaikea saada tarpeeksi vahvaa, nykyään aamuisin ohjelmoin kuppiini sekoituksen, jossa on yksi annos masiinan vahvinta espressoa ja yksi annos vahvinta mustaa normikahvia. Omalla keittimellä taas sitten keitän helposti liian vahvaa, normaalisti tosi alhainen verenpaine pomppaa sen verran ylöspäin, että on jopa jo huono olo.   Vaikkakin olen kahvissa ehkä eniten sen kofeiinin perässä, osaan silti arvostaa hyvän makuista kahvia. Parhaimmat kahvit ikinä koskaan olen juonut Barcelonassa tämän vuoden alussa. Join siellä Cafe Americanoja eli yksi annos espressoa laimennetaan kuumalla vedellä. Siellä kaikki kahvit (kuten varmasti useammassa muussakin saman alueen maissa) tehtiin yksitellen oikealla kunnollisella kahvikoneella, ja sen huomasi mausta. Olin ennen tuota reissua juonut kahvini aina maidon ja sokerin kanssa (aloitin kahvijuonnin joskus 4-vuotiaana, joten ymmärrän hyvin miksi minulle opetettiin se noin), mutta opin viikossa jättämään nuo lisäaineet pois (joka on oikeasti aika merkittävä juttu, sillä olin kuitenkin juonut kahvini samanlaisena runsaat 20 vuotta). Nykyään juon ainoastaan mustaa kahvia, en voi edes kuvitella enää laittavani maitoa kahviin. Sokeria käytän harvakseltaan. Muutaman viikon takaisen Rooman reissulta puolestaan jäi käteen himo kunnolliseen espressoon, sillä siellä se tehtiin hyvin.

Olin pitkään pelkästään kahviloiden herkkukahvien litkijä ja muualla valitsin aina teen, jos vain mahdollista. Kuitenkin nyt viimeisen puolen vuoden sisällä olen ryhtynyt juomaan kahvia päivittäin.   Äitini kävi keväällä vierailulla luonani, eikä innostunut tarjolla olevasta pikakahvista. Hän halusi ostaa tupaantuliaislahjaksi mutterikeittimen ja suostuin tähän, sillä keitin vie vähän tilaa ja on varsin sympaattinen. Mutterikeittimen ohella sain myös maidonvaahdottimen. Pian huomasinkin juovani lähes päivittäin cappuccinoa ja vähitellen, kahvin juonnin vakiinnuttua, myös maitokahvia ilman vaahtoa.   Vuosi sitten syksyllä kävin Roomassa ja sieltä on useita kahvimuistoja. Mutterikeitinkahvi tuli oikeastaan siellä kunnolla tutuksi, vaikka äitini tekee sitä kyllä kotonaankin. Tarvittiin kuitenkin eksoottisempi ympäristö, että yhtään innostuin. Reissun paras kahvi oli kioskimaisesta kahvilasta ostettu cappuccino croissantin kera. Join kahvin kahvilan ulkoterassilla, eräällä sisäpihalla Trasteveren suunnalla.

Mullakin on mutteri, mutta sen kanssa jaksaa säätää lähinnä sunnuntaiaamuisin jos silloinkaan. Tavallisesti keittelen kahvit normikeittimellä, tosin muutama vuosi sitten satsasin kunnon termospannuun ja heivasin vanhan perintökeittimen mäkeen. Keitän yleensä kaksi isoa kupillista kerralla, joista toisen juo heti ja toisen jonkin hetken päästä, eli termari on kiva - ja tästä voitte myös päätellä, että kahvijuontiniini yhdistyvät makunautinnot eivät aina ole ihan niin välttämättömiä.   Ei sillä, nautin kyllä hienoista kahvilakahveista ja vastustan sokerin läträämistä muuten hyvään kahviin, vaikka joskus käytänkin maitoa ja cappuccino on herkkua. Duunin espressopönikän kahvi on sen verran vahvaa, että loraus maitoa sekaan tekee siitä mukavampaa juotavaa.   Suosin tummapaahtoisia kahveja (tällä hetkellä 'peruskahvina' himassa on Pressan Gold Label Black), joten juhlamokkaisat peruskahvit duunissa jäävät hyvin usein juomatta. Onneksi on se espressopömpeli. :heart:   Päivä käynnistyy vähän huonosti ilman kahvia, mutta teekin toimii, eli ehkä se on enemmänkin se kuuma juoma kuin kofeiinin määrä. Päivän aikana yritän juoda kahvia maltillisesti ja vaihdan iltapäivällä usein teehen, illalla kahvia ei kannata edes yrittää tai menee yöunet. Onneksi enää ei hirveän usein tarvitse vääntää opiskelujuttuja aamukuuteen, joten kofeiinin voimalla valvominenkin on vähentynyt onnellisesti.

Sain eilen myöhästyneenä joululahjana Handpresso-laitteen. Siihen laitetaan kuuma vesi ja espressojauhe, ja laite laskee veden kovalla paineella jauheen läpi kuppiin. Paine pitää laitteeseen itse pumpata käsipumpulla. Sillä saa hyvästä espressojauheesta parempaa espressoa kuin mutteripannulla, mutta jos kahvi on yhtään karkeampaa, se tuottaa mutteripannua laihemman tuloksen. Kyseessä on hauska lelu, ja tämän talouden kahvin laatu parani kerralla.

Vaikka suomalaisia yleensä kuvataankin kahvinlipittäjiksi, niin itse en sitä juo. Pahimmillaan saan päänsäryn jo hajusta. En ymmärrä mitä hienoa sen juomisessa on, itse tyydyn teehen.

Minulla ei päivä käynnisty jos ei kuppia kahvia saa ja se kuppi ei ole muuten pieni. Hirmusesti en noista erikoiskahveista perusta. Normia suomalaista kahvia joho laitetaan maitoa niin että se maito seikkailee siellä.

Rakastan kahvin makua ja kahvia kuluu monta kuppia päivässä. Mikään kahvihifistelijä en koe olevani, kotona juon pannukahvia mustana. Suodatinkahvi on makuuni liian kitkerää mutta kyllähän sitäkin tulee juotua kun harvemmin pannukahvia on missään tarjolla. Kahviloissa tulee useimmin tilattua espressoa tai makulatteja.

[quote="kahvidoping" post=8489]Rakastan kahvin makua ja kahvia kuluu monta kuppia päivässä. Mikään kahvihifistelijä en koe olevani, kotona juon pannukahvia mustana. Suodatinkahvi on makuuni liian kitkerää mutta kyllähän sitäkin tulee juotua kun harvemmin pannukahvia on missään tarjolla. Kahviloissa tulee useimmin tilattua espressoa tai makulatteja.[/quote]   Eikös pannukahvi ole nykypäivänä jo vähän hifistelyä. Mitä mieltä muuten olet? Onko pressopannu yhtä hyvä kuin perinteinen kahvipannu?

punnort: Itselle pannukahvin juominen on tullut luonnostaan kun sitä on lapsuudenkodissakin aina juotu, mutta kai sitä nykyään voisi pitää hifistelynä. Joskus kahvipaketin ostaminen vaatii "työtä" koska pannujauhatusta ei ihan kaikista kaupoista saa ja muutenkin valikoima on suppea, esimerkiksi tummapaahtoa taitaa saada vain parilta merkiltä. Pressopannuista ei ole ollenkaan kokemusta, joten en tiedä yhtään miten pressopannulla valmistettu kahvi eroaa tavallisella pannulla tehdystä.

Itse olen sellainen joka ei ole vieläkään ymmärtänyt, mitä hyvää kahvissa on. Intissä kun piti toisinaan vetää aika vähillä unilla, tuli juotua kuppi silloin tällöin. Huomasin että minun vatsani ei kyllä kestä ollenkaan, heti on juostava vessaan, mutta kyllä se herättää.   Aina toisinaan, muutaman kerran kuussa ehkä, otan kupin kahvia kun siihen on tilaisuus ja haluan sen piristävän vaikutuksen.   (Eli olin juuri väärä henkilö vastaamaan keskusteluusi.)

[quoteEikös pannukahvi ole nykypäivänä jo vähän hifistelyä][/quote]   Silloin hienojen ruokin syönti voitaisiin luokitella ruokahifistelyksi ja mikä sitten on se hieno ruoka!! Cupsolohärvelit ovat hifistelyä!!!   Kulttuuritietämys, miten esimerkiksi Italiassa ja MILLOIN mitäkin kahvia juodaan. Samoin kreikassa tai ylipäätänsä muualla. Se on osa ruokakulttuuria ja jokainen joka vähääkään matkustaa tietää mitä se tarkoittaa.   Kahveja on liikkaa... Italiassa, Napolissa espresso pohjaiset kahvit. Kreikkalainen versiokin ihan hyvää. Vaaleapaahtoiset, yök. keskiverto- ja tummapaahtoiset on se mitä meiltä löytyy. Kahvia ei keitellessä säästellä, reilu mitta yhtä kuppia kohden!!!   Presso tai pannu menee aina, keitinkahvi on keittäjästä ja laadusta kiinni!   Aamulla on pakko saada ainakin yksi kuppi ja tietenkin hyvässä seurassa nautittu ateria kruunataan espressolla.   Aina kerman ja sokerin kanssa.   Minä jumalattarena kieltäisin kaikki cupsolo-härvelit! Kahvi on kautta aikojen KEITETTY PURUIHIN TAI PAPUIHIN!!!! Kaikki oikeat nautiskelijat omistavat siis pressokettimen eikä härveleitä!!!!

Ei kiitos, ei vaan maistu. Maistoin kerran vähän, ja en tykännyt, liian karvasta mulle, en tykkää. :huh: Muutenkin olen hiukan ronkeli syömisteni ja juomisteni kanssa, en esim. saa syötyä tavallista kaalia, sama homma kuin kahvin kanssa.

Olen kofeiiniaddikti, mutta pidän eniten kahvista, joka useimpien muiden mielestä on tiskivettä - yksi mitta per kaksi kuppia, suodattimella. Maailman kahviloista parasta kahvia saa amerikkalaisesta dinerista, sellaisesta, jossa tarjoilija tuo termarin kahvia pöytään samalla kun kysyy, mitä saisi olla.   Jos on pakko juoda vahvaa kahvia, niin espresso on viimeinen valinta, sehän on vain poltettu jotta paha maku ei tuntuisi. Turkkilainen tai vietnamilainen ovat aika hyviä.   Nescafe ei ole kahvia. Onneksi nykyään melkein kaikkialla maailmassa saa energiajuomia, jotka ovat kyllä aika kamalia nekin, mutta hätätapauksessa kattavat kofeiinintarpeen. Liikun myös usein oman kahvipaketin kanssa, jopa suurissa kahvintuottamaissa kuten Kolumbia tai Ecuador on kuppiloissa usein mahdotonta saada muuta kuin Nescafeta.

Hah, mahtava ketju!   Täällä tunnustautuu suuri kahviaddikti. En saa aamuani käynnistymään ilman yhtä tai paria kahvikupposta. Useimmiten juon ihan tavallista Kulta Katriinaa, mutta oikeasaan mikä vaan merkki passaa. Ei tosin mikään ihan halpis, sillä usein ne ovat kamalan kitkerää kuraa. Yleensä kahvia menee päivittäin 2-4 kupillista, tenttien aikaan enemmän. Eipä siinä, onhan kahvi terveellistä kohtuullisesti nautittuna. :smile:   Mielestäni parasta on kahvi maito- tahi kermatilkalla tai sitten ihan vain mustana. Tavalliseen suodatinkahviin en lisää koskaan sokeria. Hyvä vaan, koska muuten vuorokautinen nauttimani sokerimäärä nousisi todella korkeaksi... :roll:   Erikoiskahveista uusin suosikkini on Moccachino, ihanan täyteläinen ja makea suklaakahvi. Erikoiskahveista kaihdan vain ekspressoa, koska se on omaan makuuni liian voimakasta.

Tunnustaudun kahvihifistelijäksi, mutta olen pikkuhiljaa vieroittautunut siitä koska liika kofeiini aiheuttaa minulle oireita, ja huomasin mahdottomaksi olla saamatta sitä liikaa, koska hyvää kahvia tekee mieli juoda paljon kerralla. Joten vaihdoin kulutusjuomaksi teen, ja kahvi menee harvinaisempana herkkuna - tänään esim. tuli keiteltyä nuotiolla pannukahvit ja siitä ei kahvi parane millään. Jopa vaaleapaahtoinen suomalainen kahvi maistuu järkevältä nuotiolla.   Silloin kun vielä join kahvia päivittäin, tuli keitettyä useimmin pressopannulla - joka siis on aika samankaltaista kuin oikea pannukahvi mutta nuotio ja ulkoilma tuovat kahviin kuin kahviin oman säväyksensä jota ei voi keinotekoisesti tuottaa. Mutteripannujakin löytyy ja pidän niidenkin tuottamasta kahvista valtavast - paljon enemmän kuin "oikeasta" espressosta (jota tarjoillaan muutenkin ihan liian pienissä kupeissa aina...)   Jauhan myös kahvini itse ja suosittelen samaa kaikille kahvinystäville. Kunnollisia käsikäyttöisiä myllyjä saa halvimmillaan muutamalla kympillä, eivätkä ne pavutkaan hirveästi valmiiksijauhettua kalliimmaksi tule - esim. lidlistä saa jättimäisiä säkillisiä aika hyviä tummia papuja kohtalaiseen hintaan. (olen kyllä katkera ettei heillä ole enää pienempiä pakkauksia)   Paahtamista on tullut myös kokeiltua, mutta vain uunissa. Varsinaiset paahtimet kun maksavat vielä ihan tuhottoman paljon. Täytyy odottaa jos suomeen muodostuisi enemmän markkinoita niille ja hinnat järkevöityisivät.

En juo kahvia kovinkaan paljon, tee on enemmän meikäläisen makuun.. Varsinkaan pannukahvi ei oikein viehätä toisin kuin espressot, latet ja muut. Ja jos sellaisia ei saa niin vähän enemmän kaakaota ja vähän vähemmän kahvia samaan kuppiin niin hyvä tulee :cool:

Kahvi on hyvää. Ite tykkään tummista paahdoista. Tällä hetkellä keittelen iha purukahvista, ku kahvinkone pamahti, enkä ole löytänyt vielä sopivaa uutta keitintä. Lahdessa asustellessa mulla oli tollanen kahvilatasoinen kahvikone (espresso/cappuccino), mutta aivan kammo vaiva, että saa aamulla kahvit. Mä en ainakaan jaksa aamulla, ku on silmät ristissä, käydä höyryttelee maitoa. Aamukahvi on mulla aika kaukana nauttimisesta. Se on lähinnä sen takia, että saan itteni hereille. Oonki tässä jo pari vuotta haaveillu, jos lopettais kofeiniin kokonaan. Tai että vähentäis sen käyttöä vaan tosi vaikeisiin tilanteisiin, jolloin lisäpiriste on pakollinen. Kuulemma parantaa urheilusuorituksiakin, kun ei ole kofeiinia veressä.   Lempikahvit tällä hetkellä on ruotsalainen lila tummapaahto, ja se Pauligin sininen pussi. Tietysti sit jos lähtee herkuttelee, pitää käydä iha kahvikaupassa hakee papuja.

Kahvi :heart: :heart: :heart: :heart:   Elämäni rakkaus... eiku.... Jooo...     Kahvi on maailman paras keksintö. Itse olen vahva kahvin fiilistelijä ja sitä tulee kyllä juotuakin. Kotona on 9 eri kahvia et mielen mukaan voin totaa tumma, vaalea, pannu, portugalilainen, turkkilainen vai aamukahvi (normi kuppis pyysyy lusikka pystyssä)   Ja kaikki pitää juoda mustana. Maito pilaa kahvin maun paitsi jos ollaan kahvilassa ja on mahdollista saada kermaa niin se on poikkeus.

Ah, kahvi :heart: Juon päivittäin. Sentään olen päässyt työpaikkaan, jossa on yhtä kahvista ihastuneita työkavereita kuin minä olen. Aamun parhaita hetkiä onkin istua porukalla kahvia hörppimässä ja turisemassa juttuja. Kuitenkin elämäni parhaimpia kahvihetkiä ovat olleet aamu- ja päiväkahvit notskilla. Jotenkin luonnon helmassa kaikki maistuu paremmalta.   Erittäin vaalea paahto on ollut viime aikoina mieleeni, mutta tumma paahto on hyvää vaihtelua. Juon kahvin mustana, joten maulla on väliä. Toisinaan tykkään kaataa kahviini maitopohjaista likööriä. Toisaalta kahvinmakuinen likööri maistuu mahtavalta kaakaossa.   Kahvin lisäksi olen hyvin tykästynyt kaikkeen kahvin oheisjuttuun. Oma muki on erittäin tärkeä ja tällä hetkellä lempparini on tumma Taru sormusten herrasta muki, joka täyttää kaikki tärkeimmät ominaisuudet mukista: oman näköinen, suuri vetoisuus, tukeva pitää kiinni ja tumma (vihaan tuijottaa kahvin tummentumia kupissa).   Oma kahvipannuni on äitini 30-vuotta sitten ostama kuuden kupin kahvipannu. Keittää parempaa kahvia kuin yleensä monesti kehuma moccamaster. Mutteripannua olen monesti harkinnut, mutta ei ole vielä tullut hankittua.   Kahvi sopii mielestäni hyvin moneen suklaaleivokseen esim mokkapalat ovat mielestäni oudon makuisia ilman kahvia.