Elämä on ihanaa, koska...

Koska minulla on nyt muutama päivä urakkarupeamain välistä ansiotonta aikaa, lähettelin hakemuksen malliksi erääseen opetuskuvaustilaisuuteen, huomiseksi. Aluksi tuli ´paikat täytetty`-vastaus - tosin lupauksin peruutuspaikasta. Mutta aika harvoin minua lykästää peruutuspaikkojen suhteen - tai sitten pessimistisyyttäni muistan väärin. Tänään tulikin kutsu - yksi oli peruuttanut. Oitis rupesin raivoisasti penkomaan rekvisiittavaatevarastoani löytääkseni sopivia kamppeita. Tiesin, mitä halusin, mutten löytänyt sitä - heti. Mutta kun sisukkaasti jatkoin pussuikoihin sukeltelua, löysin haluamani.   Sitten ykskaks tuli yhteydenotto myös casting-toimistosta, jossa kävin koekuvauksessa viime vuonna. Kuulemma olen nyt toinen ehdokkaista tuotokseen, ja vain toinen valitaan. Tuureineni otaksun tietäväni, miten lopullisessa valinnassa käy, mutta ilahduin jo tästä ns. kalkkiviivoille pääsemisestä.   Joskus ajatteluttaa noissa koekuvauksissa ravaaminen ja usein tuntien jonottaminen itse tilaisuudessa, mutta yrittämättä jää varmasti ilman. Työvajeisen pitää kuitenkin yrittää - hyvin onnin tulee vastaan keikka, joka jopa sopii muuhun työaikatauluun.   Ja on kevät! Enää n. 37 päivää siihen, että pääsee plätseil...hyppimään ulkoaltaaseen!

Jee, meidän sohva tulee huomenna! Ja nyt toivottavasti sellainen kuin sen piti olla. Väliaikainen nahkasohva on kestänyt hyvin 2-3 kissan taloudessa runsaan kuukauden ilman merkittäviä naarmuja (eikä siinä ole myöskään pikku-ukkomaalitahroja :tongue: ), joten on kova luotto siihen, että uusikin kestää.

Vein tänään siskoni kanssa hänen puolivuotiaan lapsensa (ja minun kummityttöni) ensimmäistä kertaa uimaan uimahalliin. Meitä molempia hiukan jännitti, miten lapsi reagoi vieraaseen paikkaan ja mahdolliseen meteliin. Onneksi tulimme paikalle noin vartin ennen ala-asteryhmää, joten saimme tutustua lastenaltaaseen rauhassa ilman meteliä. Kouluryhmän saapuessa meidän tyttö oli jo niin innossaan uinnista, ettei häiriintynyt koululaisten riehumisesta yhtään. Polskuttelimme yli puoli tuntia vedessä, mikä on melkoinen saavutus ensimmäiseksi kerraksi. Pienen iloa ja riemua oli niin ihana katsoa.

Saavutin kuin saavutinkin taas yhden urheiluun liittyvistä tavoitteistani, monen yrittämän jälkeen. Kerkisin jo suoltaa näistä yrityksistäni tieteistarinan ja lähettää kilpailuun, jossa odotetusti ei menestystä tullut, mutta sainpa kielellistä harjoitusta ja mielellistä tunteidentuuletusta. Seuraava alan tavoite tuntuu kovin etäiseltä. Ehkä etiäiseni saa joskus näpsytellä siitä stoorin - tai todeta, että aihe on jo liian kulunut.

Jeijei, sain tänään pestin erään yhdistyksen sihteerinä ja kuumeisesti tekemästäni tentistäkin tuli erinomainen arvosana. Pessimistinä olin varma, että valitsevat sihteeriksi jonkun muun ja tentaattorin vaatimuksista olin kuullut kauhutarinoita. Stressiä ja tekemättömiä tehtäviä on aika lailla tälle keväälle, joten tällaiset positiiviset jutut piristävät kyllä aivan valtavasti. :grin:

Kysyin eilen pitkäaikaisen kesätyöpaikkani työnjohtajalta, josko minusta voisi hänen mielestään joskus olla vastuullisempiinkin hommiin eikä vain muiden apulaiseksi. Tajusin näet, että itse asiassa minulla on enemmän kokemusta juuri noista hommista kuin monella muulla siellä työskentelevällä, vaikka olenkin tehnyt noita töitä pätkittäisemmin kuin muut ja vain aivan "väärän" alan opintojen ohessa. No, pomo vastasi, että hän oli jo miettinytkin että voisin saada tänä kesänä ylennyksen :grin: Tässä voi vielä käydä niin, että pääsen käskyttämään itseäni kaksi kertaa vanhempia ihmisiä, joilla on vieläpä alan koulutus, toisin kuin minulla. Harmi vain, ettei palkka nouse, mutta suurempi vapaus tehdä asioita ja päättää oman palstansa hoidosta on jo nannaa.   Palkasta puheen ollen, ensimmäinen tämän vuoden palkka tulee ylihuomenna. Vaikka sitä tulee vain kahdelta viikolta, niin saa sillä vuokran maksettua ja elää toukokuun yli. Jeij!

Eipä tarvinnut ihan merkkipäiväkakkuostoksille lähteä, sillä keittiöremppani valmistui päivää ennen kuin kaksi kuukautta tuli täyteen. Tekisi jo mieleni vaipua polvilleen hallelujaa huutamaan mutta vielä on paljon imurointia ja romujen paikoilleenraijaamista ohjelmistossa. Olen kyllä ehtinyt niin tottua asioiden tilaan että saattaa kestää jonkin aikaa ennen kuin osaan taas toimia normaalisti

Töitä näyttää nyt sittenkin riittävän, ja ahkerin mielin sekä henkäyksin Urakan Jumalattaren puhaltamaa myötätuulta kenties saan hommat valmiiksi määräajassa. Ajattelin tänään, että työkoneeni nettiyhteys oikkuilee, mutta sitten keksin selityksen, joka toivottavasti pätee - eli kaikki toimii, kuten pitääkin. Aurinkokin paistaa.

Opiskeltiin eli juteltiin niitä näitä luennoista ja vapusta lasiseinäisessä huoneessa yliopistolla, kun käytävällä juoksi ohi kaksi maailman söpöintä taaperoa. Ne pysähtyivät pällistelemään että mitä siellä lasin takana on ja kuka siellä istuu, ja sitten yksi opiskelutoveri meni lasin luokse antamaan ylävitosia lapsille siitä läpi ja ne kirkuivat riemusta. Miten voi saada tuollaisen pienen kiihtymään nollasta sataan niin vilpittömään riemuun niin pienellä eleellä, että kyykistyy hetkeksi huomaamaan sen vyötärönkorkuisen tapin.

Löysin vanhat kasettisoittimeni siivotessani varaston ja se toimii!!   Samalla löytyi Radioteatterin -84 kuunnelma Linnunradan käsikirja liftareille kokonaisuutena kaseteilla.     NOSTALGIAA!!!

Tämä on viimeinen kuiva maanantai ennen syyskuun 19. päivää! Ja töitäkin on. :smile:

Nyt on kyllä ulkona niin hieno ilma, että pelkästään sisällä pysytteleminen on rikos luontoa kohtaan. Tuossa juuri tulin kaupasta ja kahvilta, ja takki ja päällipaita oli selkeästi ylipukeutumista. Se on kesätakki kaivettava esille, jos sää tällaisena jatkuu.   Mölkkykauden voisi senkin jo avata. Saa nähdä, mitä muut hullut siihen sanovat...

Vaikka oikein minkään ohjelman katsominen ei tunnu täällä onnistuvan ilman ikuisuuksiin kestävää latausta tai katkeilevaa nettiyhteyttä, olen onnistunut molempina maanantaina katsomaan GoT:in uuden jakson vain vajaat 12 tuntia jenkkiesityksen jälkeen. :heart:

Lähes kahden viikon vappu huipentui sunnuntaina, kun pääsin pulahtamaan kylmään Tammerkoskeen ja minusta tuli näin teekkari. Siitä hetkestä olin muutaman vuoden ensin haaveillut ja nyt viimeisen lukuvuoden innolla odottanut. Teekkarikasteen iloa varjosti vain se, ettei isäni (teekkari hänkin) päässyt pitkäaikaisen sairauden takia katsomaan kastettani, mutta onneksi koko muu perhe ja muutama ystävä tulivat paikalle katsomaan.

Kesäkelit. Toissapäivänä nautin ensimmäisestä päivästä jolloin tuulikin oli lämmin ja kannoin pihakalusteet varastosta takapihalle. Oli hienoa istuskella siellä. Myös kesän ensimmäinen melontareissu tuli tehtyä. Oli hieman oudon näköistä kun puissa ei vielä ollut lehtiä. Ennen niin viidakkomainen jokimaisema tuntui alastomalta, mutta kyllä se pian taas viheriöi.   Eilen kauniit kelit saivat minut lenkille ja vaeltelin 2-3 tuntia pitkin metsiä. Huomasin että tämähän on likimain parasta aikaa liikkua luonnossa kun sääsket ja hirvikärpäset loistivat poissaolollaan. Saatiin työpaikalle kesätyöntekijä jo hyvissä ajoin ja minulle vihjailtiin että voisin käyttää kesälomastani pari viikkoa jo toukokuussa. Jos kelit pysyvät tällaisena niin voisin tosiaankin ottaa tarjouksen vastaan.

Tähän voi vastata nyt niinkin yksinkertaisesti kuin... elämä on ihanaa, koska loistavaa musiikkia :heart: Kohta on kuulokkeiden jäljet korvissa kun kuunnellut musiikkia silleen pyöreästi 10tuntia tänään.. :)

Uimastadion on auki! Talvi on lukittu kylmäkaappiin. On vapautunut olo.

Aivan mahtava pitkä viikonloppu takana. :)   Pari museoissa käyntiä, kävelyretkiä hienossa ilmassa, terassilla istumista, jäätelöä(!), figujen maalausta, kirjojen lukemista ja jääkiekkoa. Tehtiin paljon asioita; on olo, että on saanut asioita aikaiseksi eikä loma tunnu hukkaan heitetyltä (niin kuin se joskus minusta tuntuu jos vain käytän kaiken ajan yhden asia tekemiseen). On hämmentävän energinen olo, ja vaikka kesälomaa odotankin jo innokkaasti, ei sen kaukaisuus harmita enää yhtään niin paljoa kuin viikko sitten.

Olin tänään kuuntelemassa yhtä ehdotonta lempiteostani, Orffin Carmina Buranaa ja se oli ihana! Piristi valtavasti ryvettynyttä mieltäni. Aion jatkaa iltaani juuston ja portviinin parissa ja en varmasti laita huomisaamuksi herätystä hohoh.

Elämä on ihanaa, koska palautin juuri kandin jota olen vääntänyt viimeiset 5kk.   Elämä on ihanaa, koska nyt on vain töitä, jotka eivät tule kotiin. Töitä, jotka ovat AINA iltavuoroja, tai korkeintaan puolikkaita päiviä jotka alkavat klo 13.   Elämä on lisäksi ihanaa, koska rahasta ei ole huolta, koska nyt on aikaa kirjoittamiselle ja pelaamiselle, ja ansaitulla rahalla saakin ostaa kaikennäköstä harrastustavaraa, kuten kunnon pelikoneen ja loputtoman määrän nättejä muistiinpanovihkoja ja hyvintoimivia kyniä...   Tämä tunne, kun on siellä tunnelin valoisassa päässä ja edessäkin on pelkkää kukkaniittyä ja sateenkaria, on ehkä paras. Ikinä. ^_^

[quote="Jestricide" post=45739]Elämä on ihanaa, koska palautin juuri kandin jota olen vääntänyt viimeiset 5kk. [/quote]   Kandi varmaan tykkää, kun sitä on väännetty viisi kuukautta. Vai tarkoititko ehkä sittenkin kandintyötä?

[b]Punnort kirjoitti:[/b] [quote]Kandi varmaan tykkää, kun sitä on väännetty viisi kuukautta. Vai tarkoititko ehkä sittenkin kandintyötä?[/quote]   Kandidaatintutkielma eli lyhyesti: kandi. ^_^

[quote="Jestricide" post=45742][b]Punnort kirjoitti:[/b] [quote]Kandi varmaan tykkää, kun sitä on väännetty viisi kuukautta. Vai tarkoititko ehkä sittenkin kandintyötä?[/quote]   Kandidaatintutkielma eli lyhyesti: kandi. ^_^[/quote]   Kandista meilläkin puhuttiin tuttavallisempana lempinimenä kandi(daati)ntutkielmalle. Toki myös tutkinnon suorittaneista puhutaan lyhyemmin kandeina.   Parasta juuri nyt on se, että kesä tulee ja kaikkialla on vihreää, lämmintä ja aurinkoista. ^___^

Koska Iivari kävi juuri viikonlopun Lontoossa mun luona. :heart:

Koska menin eilen naimisiin. :cheesy:   Vihkimistilaisuus oli helppo ja nopea; valokuvaus onnistui nopeasti ja valokuvaaja oli aivan mahtava (sai otettua meistä hyviä kuvia). Illasta oltiin vanhempien, sisarusten ja heidän perheidensä kanssa ravintolassa syömässä. Aivan mahtavat juhlatkin. Kaiken kaikkiaan erityisen onnistunut päivä, mitä nyt unohdettiin lähtiessä molemmat kotiavaimet oven väärälle puolelle. Onneksi oli vara-avain miehen vanhemmilla matkassa mukana, päästiin illasta sitten kotiinkin ilman suurempia ongelmia. :tongue: