HourglassEyes | Lukupiiri | 61 viestiä | 20.11.2024
Viimeisin Freyja | klo 13:23
HourglassEyes | Lukupiiri | 64 viestiä | 18.12.2024
Viimeisin Pisania | 17.02.2025
12
Allekirjoitukset
09.10.2013
Koska täällä voi laittaa allekirjoituksen, täytyy siitä myös olla keskustelua. Millaisista allekirjoituksista pidätte? Mistä omasi tulee? Miksi olet valinnut juuri sen? Mistä se on napattu vai onko ihan omaa "käsialaa"? Oliko allekirjoituksen keksiminen vaikeaa vai putkahtiko se heti mieleesi? Tai onko kenties sama joka on ollut sivuston alkutaipaleelta lähtien?
Minusta allekirjoitus kuten avakin on yksi mukava tapa lisää luoda netti-idenditeettiä. Kertoa ehkä jotain itsestään, tai olla kertomatta jos haluaa. Ihan samalla tavalla allekirjoitus ei identifoi ihmisiä kuin avat. Kyllä sen nimen jaksaa ennemmin lukea ja painaa mieleen kuin allekirjoituksen. :tongue: Mutta on se vaan silti kiva lisä ja on mielenkiintoista lukea ihmisten allekirjoituksia - ja tarinoita niiden takana.
Pyrin valitsemaan allekirjoitukseen lauseen (tai lauseita), joka kertoo minusta jotain tai jonka voin allekirjoittaa tai joka on lainattu jostain kirjasta/biisistä/elokuvasta/tms josta pidän tai josta pidän vain lauseena. Parhaassa tapauksessa kaikkea sitä ja ehkä vielä enemmän.
Omani näyttää tältä. (Ihan vaan siltä varalta että päädyn vaihtamaan sen lähiaikoina. Ei sitten ketjua lukevien tarvitse ihmetellä, mitä oikein höpäjän.)
"Pimeemmät alueet aina
kiinnostaa enemmän kuin valokeilan raiskaamat"
Se on pätkä Apulannan kappaleesta Tulva. Mitä se sitten kertoo minusta? No ainakin sen, että pidän Apulannasta. Lisäksi sen, että pidän yöstä ja milloinkas sitä pimeää on... Ja no, jollain tavalla pidän pimeydestäkin, vaikkakaan ei ole kovin mieltä ylentävää kulkea yksin pimeillä kujilla ja odottaa koska tulee joku känniääliö tai muu idiootti vastaan. Voisin myös väittää, että tuo pätee ihmisiin ylipäätään jollain tasolla. Monellakin tavalla ajateltuna (enkä nyt aja takaa sitä pimeyttä joka tulee kun sammuttaa valot.) Njooh, ei pitäisi lähteä miettimään yhden aikaan yöllä liian syvällisesti.
Minusta allekirjoitus kuten avakin on yksi mukava tapa lisää luoda netti-idenditeettiä. Kertoa ehkä jotain itsestään, tai olla kertomatta jos haluaa. Ihan samalla tavalla allekirjoitus ei identifoi ihmisiä kuin avat. Kyllä sen nimen jaksaa ennemmin lukea ja painaa mieleen kuin allekirjoituksen. :tongue: Mutta on se vaan silti kiva lisä ja on mielenkiintoista lukea ihmisten allekirjoituksia - ja tarinoita niiden takana.
Pyrin valitsemaan allekirjoitukseen lauseen (tai lauseita), joka kertoo minusta jotain tai jonka voin allekirjoittaa tai joka on lainattu jostain kirjasta/biisistä/elokuvasta/tms josta pidän tai josta pidän vain lauseena. Parhaassa tapauksessa kaikkea sitä ja ehkä vielä enemmän.
Omani näyttää tältä. (Ihan vaan siltä varalta että päädyn vaihtamaan sen lähiaikoina. Ei sitten ketjua lukevien tarvitse ihmetellä, mitä oikein höpäjän.)
"Pimeemmät alueet aina
kiinnostaa enemmän kuin valokeilan raiskaamat"
Se on pätkä Apulannan kappaleesta Tulva. Mitä se sitten kertoo minusta? No ainakin sen, että pidän Apulannasta. Lisäksi sen, että pidän yöstä ja milloinkas sitä pimeää on... Ja no, jollain tavalla pidän pimeydestäkin, vaikkakaan ei ole kovin mieltä ylentävää kulkea yksin pimeillä kujilla ja odottaa koska tulee joku känniääliö tai muu idiootti vastaan. Voisin myös väittää, että tuo pätee ihmisiin ylipäätään jollain tasolla. Monellakin tavalla ajateltuna (enkä nyt aja takaa sitä pimeyttä joka tulee kun sammuttaa valot.) Njooh, ei pitäisi lähteä miettimään yhden aikaan yöllä liian syvällisesti.
Koska täällä voi laittaa allekirjoituksen, täytyy siitä myös olla keskustelua. Millaisista allekirjoituksista pidätte? Mistä omasi tulee? Miksi olet valinnut juuri sen? Mistä se on napattu vai onko ihan omaa "käsialaa"? Oliko allekirjoituksen keksiminen vaikeaa vai putkahtiko se heti mieleesi? Tai onko kenties sama joka on ollut sivuston alkutaipaleelta lähtien?
 
Minusta allekirjoitus kuten avakin on yksi mukava tapa lisää luoda netti-idenditeettiä. Kertoa ehkä jotain itsestään, tai olla kertomatta jos haluaa. Ihan samalla tavalla allekirjoitus ei identifoi ihmisiä kuin avat. Kyllä sen nimen jaksaa ennemmin lukea ja painaa mieleen kuin allekirjoituksen. :tongue: Mutta on se vaan silti kiva lisä ja on mielenkiintoista lukea ihmisten allekirjoituksia - ja tarinoita niiden takana.
 
Pyrin valitsemaan allekirjoitukseen lauseen (tai lauseita), joka kertoo minusta jotain tai jonka voin allekirjoittaa tai joka on lainattu jostain kirjasta/biisistä/elokuvasta/tms josta pidän tai josta pidän vain lauseena. Parhaassa tapauksessa kaikkea sitä ja ehkä vielä enemmän.
 
Omani näyttää tältä. (Ihan vaan siltä varalta että päädyn vaihtamaan sen lähiaikoina. Ei sitten ketjua lukevien tarvitse ihmetellä, mitä oikein höpäjän.)
"Pimeemmät alueet aina
kiinnostaa enemmän kuin valokeilan raiskaamat"
 
Se on pätkä Apulannan kappaleesta Tulva. Mitä se sitten kertoo minusta? No ainakin sen, että pidän Apulannasta. Lisäksi sen, että pidän yöstä ja milloinkas sitä pimeää on... Ja no, jollain tavalla pidän pimeydestäkin, vaikkakaan ei ole kovin mieltä ylentävää kulkea yksin pimeillä kujilla ja odottaa koska tulee joku känniääliö tai muu idiootti vastaan. Voisin myös väittää, että tuo pätee ihmisiin ylipäätään jollain tasolla. Monellakin tavalla ajateltuna (enkä nyt aja takaa sitä pimeyttä joka tulee kun sammuttaa valot.) Njooh, ei pitäisi lähteä miettimään yhden aikaan yöllä liian syvällisesti.
09.10.2013
Dyn
542 kirjaa, 51 kirja-arviota, 3978 viestiä
Mulla on ollut Risingilla kaksi, jotka nyt muistan:
In a forest each connected component is a tree. [lähde]
Until one day, the boundary gives way. [lähde]
Molemmat ovat kiinnostavia sekä alkuperäisessä kontekstissaan että laajenneessa henkilökohtaisemmassa merkityksessä. Lisäksi puihin ja rajoihin liittyvä symboliikka on noin muuten läheistä. :)
Olen käyttänyt allekirjoituksena myös CMX:ää ja omia runojani, enimmäkseen koska kielikuvat ja symboliikka.
In a forest each connected component is a tree. [lähde]
Until one day, the boundary gives way. [lähde]
Molemmat ovat kiinnostavia sekä alkuperäisessä kontekstissaan että laajenneessa henkilökohtaisemmassa merkityksessä. Lisäksi puihin ja rajoihin liittyvä symboliikka on noin muuten läheistä. :)
Olen käyttänyt allekirjoituksena myös CMX:ää ja omia runojani, enimmäkseen koska kielikuvat ja symboliikka.
Mulla on ollut Risingilla kaksi, jotka nyt muistan:
 
[i]In a forest each connected component is a tree.[/i] [url=http://www.cs.helsinki.fi/u/josuomel/dda/][lähde][/url]
 
[i]Until one day, the boundary gives way.[/i] [url=http://imgur.com/gallery/ETioh][lähde][/url]
 
Molemmat ovat kiinnostavia sekä alkuperäisessä kontekstissaan että laajenneessa henkilökohtaisemmassa merkityksessä. Lisäksi puihin ja rajoihin liittyvä symboliikka on noin muuten läheistä. :)
 
Olen käyttänyt allekirjoituksena myös CMX:ää ja omia runojani, enimmäkseen koska kielikuvat ja symboliikka.
09.10.2013
Minulla ei käytännössä ole koskaan ollut allekirjoitusta missään muualla kuin Risingilla. Periaatteessa Konnussa (tai siis Konnun keskustelualueella Vihreässä Lohikäärmeessä (vaikeita nuo tolkienistit)) on myös, mutta koska se on sama kuin Risingilla, se ei vaikuta käytännössä asiaan.
Minun allekirjoitukseni ovat melkein järjestään olleet Pekka Kejosen lyhyitä, aforismintapaisia runoja. Pekka Kejosen 2000-luvun tuotanto on mielestäni parasta suomalaista runoutta sitten Lauri Viidan ja P. Mustapään.
Nyt minulla on vuorossa
"Synti, virhe, erhe, mikä tahansa
varjelee meitä pahimmalta:
täydellisyydeltä."
koska viime aikoina olen tarvinnut rohkaistusta ja armoa olla hajoava.
Pitkään ja toivottavasti taas joskus Kejosen lyriikasta allekirjoituksekseni sopi
"Olen niitä tapahtumia
joita ei käsitellä perinteisillä luukuilla."
Pidän (muilla) erityisen paljon mielekkäistä lainauksista, mutta myös omat tekstit ovat hyviä, jos niissä kiteytyy asioita. Dynin allekirjoituksista pidän vahingossa aika paljon, ja se on tavallaan aika hauska sattuma.
Minun allekirjoitukseni ovat melkein järjestään olleet Pekka Kejosen lyhyitä, aforismintapaisia runoja. Pekka Kejosen 2000-luvun tuotanto on mielestäni parasta suomalaista runoutta sitten Lauri Viidan ja P. Mustapään.
Nyt minulla on vuorossa
"Synti, virhe, erhe, mikä tahansa
varjelee meitä pahimmalta:
täydellisyydeltä."
koska viime aikoina olen tarvinnut rohkaistusta ja armoa olla hajoava.
Pitkään ja toivottavasti taas joskus Kejosen lyriikasta allekirjoituksekseni sopi
"Olen niitä tapahtumia
joita ei käsitellä perinteisillä luukuilla."
Pidän (muilla) erityisen paljon mielekkäistä lainauksista, mutta myös omat tekstit ovat hyviä, jos niissä kiteytyy asioita. Dynin allekirjoituksista pidän vahingossa aika paljon, ja se on tavallaan aika hauska sattuma.
Minulla ei käytännössä ole koskaan ollut allekirjoitusta missään muualla kuin Risingilla. Periaatteessa Konnussa (tai siis Konnun keskustelualueella Vihreässä Lohikäärmeessä (vaikeita nuo tolkienistit)) on myös, mutta koska se on sama kuin Risingilla, se ei vaikuta käytännössä asiaan.
 
Minun allekirjoitukseni ovat melkein järjestään olleet Pekka Kejosen lyhyitä, aforismintapaisia runoja. Pekka Kejosen 2000-luvun tuotanto on mielestäni parasta suomalaista runoutta sitten Lauri Viidan ja P. Mustapään.
 
Nyt minulla on vuorossa
[i]"Synti, virhe, erhe, mikä tahansa
varjelee meitä pahimmalta:
täydellisyydeltä."[/i]
koska viime aikoina olen tarvinnut rohkaistusta ja armoa olla hajoava.
 
Pitkään ja toivottavasti taas joskus Kejosen lyriikasta allekirjoituksekseni sopi
[i]"Olen niitä tapahtumia
joita ei käsitellä perinteisillä luukuilla."[/i]
 
Pidän (muilla) erityisen paljon mielekkäistä lainauksista, mutta myös omat tekstit ovat hyviä, jos niissä kiteytyy asioita. Dynin allekirjoituksista pidän vahingossa aika paljon, ja se on tavallaan aika hauska sattuma.
09.10.2013
Athilora
100 kirjaa, 690 viestiä
Siteeraan usein omia nasevimpia heittojani jossain novellitekstissä tai lainaan runollista ilmaisua käyttävää salamurhaajaa jostain pelisarjasta tai romaanista. Ikisuosikkejani ovat Icewind Dale 2 -pelin bardihahmon muutaman repliikit, kuten.
My cunning so strong,
My savvy great,
while I laugh and jest,
You meet your fate.
ja nykyinen allekirjoitukseni
Your body and soul,
Each others' mate,
The twain shall split,
My blade to sate.
Pelkään pahoin, että mahtipontisuuteni on vain vuosien varrella kasvanut.
My cunning so strong,
My savvy great,
while I laugh and jest,
You meet your fate.
ja nykyinen allekirjoitukseni
Your body and soul,
Each others' mate,
The twain shall split,
My blade to sate.
Pelkään pahoin, että mahtipontisuuteni on vain vuosien varrella kasvanut.
Siteeraan usein omia nasevimpia heittojani jossain novellitekstissä tai lainaan runollista ilmaisua käyttävää salamurhaajaa jostain pelisarjasta tai romaanista. Ikisuosikkejani ovat Icewind Dale 2 -pelin bardihahmon muutaman repliikit, kuten.
 
[i]My cunning so strong,
My savvy great,
while I laugh and jest,
You meet your fate.[/i]
 
ja nykyinen allekirjoitukseni
 
[i]Your body and soul,
Each others' mate,
The twain shall split,
My blade to sate.[/i]
 
Pelkään pahoin, että mahtipontisuuteni on vain vuosien varrella kasvanut.
09.10.2013
Kirjaneito
402 kirjaa, 87 kirja-arviota, 567 viestiä
Itse tykkään valita allekirjoituksekseni minua puhuttelevia lainauksia eri kirjoista. Risingilla on olen tainnut käyttää seuraavia:
"Of course it's happening inside your head Harry, but why on earth should that mean, that it is not real?"
-J.K Rowling: Harry Potter and Deathly Hallows
Suosikkilainaukseni Pottereista. Vaikka kyseinen lainaus keskustelusta Harryn ja Dumbledoren välillä liittyykin etupäässä kuolemaan, itselleni lainaus symboloi mielikuvituksen voimaa. :smile:
"There's plenty of sense in nonsense sometimes, if you wish to look for it."
-Cassandra Clare: Clockwork angel
Tässä lainauksessa on minulle paljon samaa merkitystä kuin ensimmäisessä. Kummallisuuksissa on usein paljonkin järkeä, eikä koskaan pidä unohtaa sitä. :heart:
"Of course it's happening inside your head Harry, but why on earth should that mean, that it is not real?"
-J.K Rowling: Harry Potter and Deathly Hallows
Suosikkilainaukseni Pottereista. Vaikka kyseinen lainaus keskustelusta Harryn ja Dumbledoren välillä liittyykin etupäässä kuolemaan, itselleni lainaus symboloi mielikuvituksen voimaa. :smile:
"There's plenty of sense in nonsense sometimes, if you wish to look for it."
-Cassandra Clare: Clockwork angel
Tässä lainauksessa on minulle paljon samaa merkitystä kuin ensimmäisessä. Kummallisuuksissa on usein paljonkin järkeä, eikä koskaan pidä unohtaa sitä. :heart:
Itse tykkään valita allekirjoituksekseni minua puhuttelevia lainauksia eri kirjoista. Risingilla on olen tainnut käyttää seuraavia:
 
[i]"Of course it's happening inside your head Harry, but why on earth should that mean, that it is not real?"[/i]
-J.K Rowling: Harry Potter and Deathly Hallows
 
Suosikkilainaukseni Pottereista. Vaikka kyseinen lainaus keskustelusta Harryn ja Dumbledoren välillä liittyykin etupäässä kuolemaan, itselleni lainaus symboloi mielikuvituksen voimaa. :smile:
 
[i]"There's plenty of sense in nonsense sometimes, if you wish to look for it."[/i]
-Cassandra Clare: Clockwork angel
 
Tässä lainauksessa on minulle paljon samaa merkitystä kuin ensimmäisessä. Kummallisuuksissa on usein paljonkin järkeä, eikä koskaan pidä unohtaa sitä. :heart:
09.10.2013
Käyttäisin allekirjoituksessani mielelläni lainauksia kirjoista, lauluista tai runoista, mutta olen laiska kirjoittamaan niitä ylös. Kerrankin kummastutin kotiväkeä kaivamalla puulaatikosta vanhoja sanomalehtiä ja selittämällä nähneeni niistä jossain jokunen viikko aiemmin kuolinilmoituksen, jossa oli mukava värssy... Eli allekirjoitukseni voivat olla peräisin esimerkiksi sellaisesta.
Allekirjoituksellani ei ole välttämättä mitään sen syvällisempää merkitystä, edes itselleni. Kunhan on sillä hetkellä tuntunut mukavalta. Yleensä eivät myöskään pysy kauaa.
Nykyinen allekirjoitus, "Tavallaan", on jonkinlainen antiallekirjoitus, jota käytän silloin, kun en ole muutakaan keksinyt. Ihan vain jotain käyttääkseni, kerran on mahdollisuus käyttää jotain. Pat Cadiganin kirjasta Mielenpeli, Jerry Wirerammerin tai ainakin jerrymäisen hahmon puheesta. Kirjan tarinan tuntien hänen siteeraamisensa on tavallaan vitsi. Minulle se tarkoittaa kahtakin asiaa: ettei mikään ole kenties täsmälleen kuten on, ja että "Kenen muun tavalla muka?".
Toinen vakituiseni: "Huominen on täynnä ikään kuin kauniita kukkia". Anthony Burgessin kirjasta Kellopeliappelsiini, lopusta. On niin herttainen. Huomiseen on hyvä uskoa tai ainakin olla uskovinaan.
muoks.
Allekirjoituksellani ei ole välttämättä mitään sen syvällisempää merkitystä, edes itselleni. Kunhan on sillä hetkellä tuntunut mukavalta. Yleensä eivät myöskään pysy kauaa.
Nykyinen allekirjoitus, "Tavallaan", on jonkinlainen antiallekirjoitus, jota käytän silloin, kun en ole muutakaan keksinyt. Ihan vain jotain käyttääkseni, kerran on mahdollisuus käyttää jotain. Pat Cadiganin kirjasta Mielenpeli, Jerry Wirerammerin tai ainakin jerrymäisen hahmon puheesta. Kirjan tarinan tuntien hänen siteeraamisensa on tavallaan vitsi. Minulle se tarkoittaa kahtakin asiaa: ettei mikään ole kenties täsmälleen kuten on, ja että "Kenen muun tavalla muka?".
Toinen vakituiseni: "Huominen on täynnä ikään kuin kauniita kukkia". Anthony Burgessin kirjasta Kellopeliappelsiini, lopusta. On niin herttainen. Huomiseen on hyvä uskoa tai ainakin olla uskovinaan.
muoks.
KirjaneitoItse tykkään valita allekirjoituksekseni minua puhuttelevia lainauksia eri kirjoista.Nuo kaksi allekirjoitustasi ovat kyllä mainiot lainat! :smile:
Käyttäisin allekirjoituksessani mielelläni lainauksia kirjoista, lauluista tai runoista, mutta olen laiska kirjoittamaan niitä ylös. Kerrankin kummastutin kotiväkeä kaivamalla puulaatikosta vanhoja sanomalehtiä ja selittämällä nähneeni niistä jossain jokunen viikko aiemmin kuolinilmoituksen, jossa oli mukava värssy... Eli allekirjoitukseni voivat olla peräisin esimerkiksi sellaisesta.
 
Allekirjoituksellani ei ole välttämättä mitään sen syvällisempää merkitystä, edes itselleni. Kunhan on sillä hetkellä tuntunut mukavalta. Yleensä eivät myöskään pysy kauaa.
 
Nykyinen allekirjoitus, [i]"Tavallaan"[/i], on jonkinlainen antiallekirjoitus, jota käytän silloin, kun en ole muutakaan keksinyt. Ihan vain jotain käyttääkseni, kerran on mahdollisuus käyttää jotain. Pat Cadiganin kirjasta Mielenpeli, Jerry Wirerammerin tai ainakin jerrymäisen hahmon puheesta. Kirjan tarinan tuntien hänen siteeraamisensa on tavallaan vitsi. Minulle se tarkoittaa kahtakin asiaa: ettei mikään ole kenties täsmälleen kuten on, ja että "Kenen muun tavalla muka?".
 
Toinen vakituiseni: [i]"Huominen on täynnä ikään kuin kauniita kukkia"[/i]. Anthony Burgessin kirjasta Kellopeliappelsiini, lopusta. On niin herttainen. Huomiseen on hyvä uskoa tai ainakin olla uskovinaan.
 
 
[i]muoks.[/i]
  [quote="Kirjaneito" post=2160]Itse tykkään valita allekirjoituksekseni minua puhuttelevia lainauksia eri kirjoista. [/quote]
 
Nuo kaksi allekirjoitustasi ovat kyllä mainiot lainat! :smile:
Muokannut Hiistu (10.10.2013)
10.10.2013
Celestine
234 kirjaa, 50 kirja-arviota, 430 viestiä
Olisin halunnut Adamsilta lainauksen:
Kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu.
Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan muita tapahtumia, saa aikaan muita tapahtumia.
Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan sen, että se tapahtuu uudestaan, tapahtuu uudestaan.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä tapahdu kronologisessa järjestyksessä., mutta se ei mahtunut.
Allekirjoitukseni, joka oli käytössä jo vanhalla foorumilla, sanoo ettei elämää kannata ottaa liian vakavasti. Harkitsin hetken myös Arthurin epätoivoista kysymystä: Onko tällä aluksella yhtään teetä?, koska jos itse olen liian kauan teetä, alkaa ahdistaa.
Adamsilla on niiiiin mahtavia juttuja kirjoissaan, että niitä on ihana käyttää. Ehkä jps vakavoituisin, voisin etsiä syvällisä ja kauniita lainauksia muista lempikirjoistani, mutta mennään nyt Adamsilla kyllästymiseen asti.
Kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu.
Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan muita tapahtumia, saa aikaan muita tapahtumia.
Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan sen, että se tapahtuu uudestaan, tapahtuu uudestaan.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä tapahdu kronologisessa järjestyksessä., mutta se ei mahtunut.
Allekirjoitukseni, joka oli käytössä jo vanhalla foorumilla, sanoo ettei elämää kannata ottaa liian vakavasti. Harkitsin hetken myös Arthurin epätoivoista kysymystä: Onko tällä aluksella yhtään teetä?, koska jos itse olen liian kauan teetä, alkaa ahdistaa.
Adamsilla on niiiiin mahtavia juttuja kirjoissaan, että niitä on ihana käyttää. Ehkä jps vakavoituisin, voisin etsiä syvällisä ja kauniita lainauksia muista lempikirjoistani, mutta mennään nyt Adamsilla kyllästymiseen asti.
Olisin halunnut Adamsilta lainauksen:
 
[i] Kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu.
 
Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan muita tapahtumia, saa aikaan muita tapahtumia.
 
Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan sen, että se tapahtuu uudestaan, tapahtuu uudestaan.
 
Tämä ei kuitenkaan välttämättä tapahdu kronologisessa järjestyksessä.[/i], mutta se ei mahtunut.
 
Allekirjoitukseni, joka oli käytössä jo vanhalla foorumilla, sanoo ettei elämää kannata ottaa liian vakavasti. Harkitsin hetken myös Arthurin epätoivoista kysymystä: [i]Onko tällä aluksella yhtään teetä?[/i], koska jos itse olen liian kauan teetä, alkaa ahdistaa.
 
Adamsilla on niiiiin mahtavia juttuja kirjoissaan, että niitä on ihana käyttää. Ehkä jps vakavoituisin, voisin etsiä syvällisä ja kauniita lainauksia muista lempikirjoistani, mutta mennään nyt Adamsilla kyllästymiseen asti.
15.10.2013
Olin kahden vaiheilla laittaisinko allekirjoitusta tänne ollenkaan. Sitten mieleen muistui yksi hauska lainaus, jota olen mielinyt jo jonkin aikaa käyttää jossain yhteydessä. Tykkään kyllä vanhasta allekirjoituksestanikin (If ignorance is bliss, why aren't there more happy people?), mutta olen myös ehkä vähän kyllästynyt siihen. Homma sitten kosahti siihen, että lause oli liian pitkä eikä se mahtut kokonaan sallitun merkkimäärän rajoihin. Blaa. Olkoon sitten ainakin tältä erää.
Olin kahden vaiheilla laittaisinko allekirjoitusta tänne ollenkaan. Sitten mieleen muistui yksi hauska lainaus, jota olen mielinyt jo jonkin aikaa käyttää jossain yhteydessä. Tykkään kyllä vanhasta allekirjoituksestanikin ([i]If ignorance is bliss, why aren't there more happy people?[/i]), mutta olen myös ehkä vähän kyllästynyt siihen. Homma sitten kosahti siihen, että lause oli liian pitkä eikä se mahtut kokonaan sallitun merkkimäärän rajoihin. Blaa. Olkoon sitten ainakin tältä erää.
15.10.2013
tiarAnon
200 kirjaa, 3 kirja-arviota, 275 viestiä
Tämä pätkä on Jeanette Wintersonin romaanista the Stone Gods, joka on väärällään hyvin lainauksellisia pätkiä. Voisin ehkä laittaa allekirjoitukseen tuon dialogin pidemmältäkin, mutta pieni perfektionisti päässäni ei anna lainata pitkää pätkää ulkomuistista. Tämä lause kuitenkin tiivistää tuosta keskustelusta oleellisen: se muistuttaa, ettei elämän tarkoitus ole selviytyminen. Keskustelijat puhuvat runoudesta, mutta samalla yhtä hyvin voitaisiin puhua mistä tahansa, mikä tekee elämästä todella elämisen arvoista.
Tämä pätkä on Jeanette Wintersonin romaanista the Stone Gods, joka on väärällään hyvin lainauksellisia pätkiä. Voisin ehkä laittaa allekirjoitukseen tuon dialogin pidemmältäkin, mutta pieni perfektionisti päässäni ei anna lainata pitkää pätkää ulkomuistista. Tämä lause kuitenkin tiivistää tuosta keskustelusta oleellisen: se muistuttaa, ettei elämän tarkoitus ole selviytyminen. Keskustelijat puhuvat runoudesta, mutta samalla yhtä hyvin voitaisiin puhua mistä tahansa, mikä tekee elämästä todella elämisen arvoista.
15.10.2013
Omani on peräisin legendaarisesta rikoslehti Alibista, jossa eräs juttu oli otsikoitu tällä tavalla. Alibin rikosreportaaseissa on aina mahdollisimman tyylitön ja naseva otsikko, joten valinnanvaraa olisi ollut riittämiin. En valitettavasti enää muista kyseisen murhatapauksen yksityiskohtia, mutta otsikko vain on jäänyt mieleen. Huutomerkki kuuluu mielestäni olennaisesti asiaan.
Omani on peräisin legendaarisesta rikoslehti Alibista, jossa eräs juttu oli otsikoitu tällä tavalla. Alibin rikosreportaaseissa on aina mahdollisimman tyylitön ja naseva otsikko, joten valinnanvaraa olisi ollut riittämiin. En valitettavasti enää muista kyseisen murhatapauksen yksityiskohtia, mutta otsikko vain on jäänyt mieleen. Huutomerkki kuuluu mielestäni olennaisesti asiaan.
16.10.2013
Scartti
228 kirjaa, 16 kirja-arviota, 209 viestiä
Lainauksia kirjoista, leffoista tai lauluista. Tämän hetkinen on Young Gunsin biisistä Bones. Yleensä semmoinen, joka jollain tapaa iskee tajuntaan ka-boom
Lainauksia kirjoista, leffoista tai lauluista. Tämän hetkinen on Young Gunsin biisistä Bones. Yleensä semmoinen, joka jollain tapaa iskee tajuntaan ka-boom
17.10.2013
Radoxeald
187 kirjaa, 1 kirja-arvio, 30 viestiä
Minulla on tapana käyttää hienon kuuloisia lainauksia lauluista. Normisti Amorphista tai Nightwishia tai vastaavaa, jossa on hyvät lyriikat. Heitän joskus linkinkin tekstiin, jos on tilaa (nyt ei taida olla, harmi sinänsä).
Tällä hetkellä allekirjoituksena on pätkä kertosäettä Tristanian kappaleesta Darkest White. Yksi kuluneen vuoden parhaista kappaleista, upea kertosäe jossa on passelin kolkko sanoma.
Tällä hetkellä allekirjoituksena on pätkä kertosäettä Tristanian kappaleesta Darkest White. Yksi kuluneen vuoden parhaista kappaleista, upea kertosäe jossa on passelin kolkko sanoma.
Minulla on tapana käyttää hienon kuuloisia lainauksia lauluista. Normisti Amorphista tai Nightwishia tai vastaavaa, jossa on hyvät lyriikat. Heitän joskus linkinkin tekstiin, jos on tilaa (nyt ei taida olla, harmi sinänsä).
 
Tällä hetkellä allekirjoituksena on pätkä kertosäettä Tristanian kappaleesta [url=http://www.youtube.com/watch?v=niMEk9YE9mQ]Darkest White[/url]. Yksi kuluneen vuoden parhaista kappaleista, upea kertosäe jossa on passelin kolkko sanoma.
20.10.2013
Laine
7 kirjaa, 87 viestiä
Omani on viimeöisestä runostani pieni pätkä.
Pidän lyhyistä ja simppeleistä teksteistä. Usein lainaan jotain musiikista, mutta olen päättänyt että keskityn enemmän laittamaan jotain itse kirjoitettua.
Pidän lyhyistä ja simppeleistä teksteistä. Usein lainaan jotain musiikista, mutta olen päättänyt että keskityn enemmän laittamaan jotain itse kirjoitettua.
Omani on viimeöisestä runostani pieni pätkä.
 
Pidän lyhyistä ja simppeleistä teksteistä. Usein lainaan jotain musiikista, mutta olen päättänyt että keskityn enemmän laittamaan jotain itse kirjoitettua.
23.10.2013
The Big Bad Wolf
484 kirjaa, 79 kirja-arviota, 690 viestiä
Allekirjoituksissa pidän eniten noista laulunsanoista ja runoista. Monet lainaukset toimivat myös hyvin. Suht lyhyet ovat mukavia (toisin kuin meikäläisen vanhan foorumin allekirjoitus...)
(Hupelin ennusti tuon yllä sulkeissa lukevan suoraan malliin tämä: "vanhan foorumin murha". Mitä???)
Nykyinen allekirjoitus, Sanokaa vain sudeksi, on ovelaa piilomainontaa blogille, joka kantaa samaa nimeä. Suht ylpeähkö olen, kun tällä kertaa en lainannut kilometrin mittaista kertsiä senhetkisestä lempilaulusta, joka ei sinänsä mua edes kuvaa... :wink:
(Hupelin ennusti tuon yllä sulkeissa lukevan suoraan malliin tämä: "vanhan foorumin murha". Mitä???)
Nykyinen allekirjoitus, Sanokaa vain sudeksi, on ovelaa piilomainontaa blogille, joka kantaa samaa nimeä. Suht ylpeähkö olen, kun tällä kertaa en lainannut kilometrin mittaista kertsiä senhetkisestä lempilaulusta, joka ei sinänsä mua edes kuvaa... :wink:
Allekirjoituksissa pidän eniten noista laulunsanoista ja runoista. Monet lainaukset toimivat myös hyvin. Suht lyhyet ovat mukavia (toisin kuin meikäläisen vanhan foorumin allekirjoitus...)
 
(Hupelin ennusti tuon yllä sulkeissa lukevan suoraan malliin tämä: "vanhan foorumin murha". Mitä???)
 
Nykyinen allekirjoitus, [i]Sanokaa vain sudeksi[/i], on ovelaa piilomainontaa blogille, joka kantaa samaa nimeä. Suht ylpeähkö olen, kun tällä kertaa en lainannut kilometrin mittaista kertsiä senhetkisestä lempilaulusta, joka ei sinänsä mua edes kuvaa... :wink:
23.10.2013
Minulla on ollut allekirjoitusten keksimisen kanssa vähän vaikeuksia. Hokasin tässä muutama päivä sitten, että mikäpä kuvaisi ainakin ajatusmaailmaani paremmin kuin viittaus siihen omaan tarinaan/hahmoon, jota kunakin aikana ajattelen ja kuvittelen paljon. Pohdiskelen olemattomia romaanikäsikirjoituksiani varsin kausiluontoisesti, eli saatan viihdyttää itseäni jonkin tarinan parissa päiviä tai jopa viikkoja ja sitten siirtyä johonkin aivan toiseen, vanhaan tai uuteen. Hauskaahan tässä on se, että saan keksiä usein jotain uutta, ja vaikka unohtaisinkin päivittää allekirjoitusta, siinä säilyy silti jotain itselle hyvin merkityksellistä.
Minulla on ollut allekirjoitusten keksimisen kanssa vähän vaikeuksia. Hokasin tässä muutama päivä sitten, että mikäpä kuvaisi ainakin ajatusmaailmaani paremmin kuin viittaus siihen omaan tarinaan/hahmoon, jota kunakin aikana ajattelen ja kuvittelen paljon. Pohdiskelen olemattomia romaanikäsikirjoituksiani varsin kausiluontoisesti, eli saatan viihdyttää itseäni jonkin tarinan parissa päiviä tai jopa viikkoja ja sitten siirtyä johonkin aivan toiseen, vanhaan tai uuteen. Hauskaahan tässä on se, että saan keksiä usein jotain uutta, ja vaikka unohtaisinkin päivittää allekirjoitusta, siinä säilyy silti jotain itselle hyvin merkityksellistä.
23.10.2013
Aikaisemmin allekirjoituksenani oli ajatus Kahlil Gibranilta: ”Jonakin päivänä olen puu ja tuuli laulaa oksissani ja aurinko tanssii lehdilläni ja olen vahva ja kaunis kaikkina vuodenaikoina.”
Mutta uudessa allekirjoituksessa ei voi olla noin pitkää tekstiä, niin vaihdoin saman tekijän toiseen ajatukseen: "Olen vieras tässä maailmassa. Olen muukalainen eikä kukaan ymmärrä sieluni puhetta."
Tämä samainen ajatus on kantanut myös keskeneräisen romaanikässärini halki. Nimimerkkini tulee muuten ko. tarinan päähenkilöltä.
Mutta uudessa allekirjoituksessa ei voi olla noin pitkää tekstiä, niin vaihdoin saman tekijän toiseen ajatukseen: "Olen vieras tässä maailmassa. Olen muukalainen eikä kukaan ymmärrä sieluni puhetta."
Tämä samainen ajatus on kantanut myös keskeneräisen romaanikässärini halki. Nimimerkkini tulee muuten ko. tarinan päähenkilöltä.
Aikaisemmin allekirjoituksenani oli ajatus Kahlil Gibranilta: ”Jonakin päivänä olen puu ja tuuli laulaa oksissani ja aurinko tanssii lehdilläni ja olen vahva ja kaunis kaikkina vuodenaikoina.”
 
Mutta uudessa allekirjoituksessa ei voi olla noin pitkää tekstiä, niin vaihdoin saman tekijän toiseen ajatukseen: "Olen vieras tässä maailmassa. Olen muukalainen eikä kukaan ymmärrä sieluni puhetta."
 
Tämä samainen ajatus on kantanut myös keskeneräisen romaanikässärini halki. Nimimerkkini tulee muuten ko. tarinan päähenkilöltä.
23.10.2013
Nyt hetken aikaa on ollut ja varmaan tulee olemaankin lainaus Kingin Tukikohdasta:
muoks. Ehkä päivitän tähän samaan vanhaan uudempiakin allekirjoituksia.
Tällaisissa maisemissa joka mies saattoi olla taikuri.Tarttui lukiessa matkaan. Kyseisessä kohtauksessa oli varsin erikoislaatuinen tunnelma, ja lauseessa yksittäinkin mielestäni hauska ajatus. Velho-titteliin yhdistettynä vähän myös huumoria, lähinnä itseironiaa. Ja lasken itseni tosiaan kuuluvaksi "joka miehiin" siinä määrin, ettei vähän antiikkinen sanamuoto haittaa, koska jokamiehenä kuitenkin saan metsästä poimia mustikoita jne. Ei siis ole varsinaisesti mikään viittaus virallisen miespuolisiin henkilöihin. (Jos joku sen sellaisena kuitenkin kokee, niin toivottavasti on lohdullinen kokemus.)
muoks. Ehkä päivitän tähän samaan vanhaan uudempiakin allekirjoituksia.
Silloin kun jostain täältä löytyy SatumaaTämä oli Kotiteollisuuden uudesta singlestä, Helvetti jäätyy eli ajankohtaisasia.
Nyt hetken aikaa on ollut ja varmaan tulee olemaankin lainaus Kingin [i]Tukikohdasta[/i]:
 
[quote] Tällaisissa maisemissa joka mies saattoi olla taikuri. [/quote]
 
Tarttui lukiessa matkaan. Kyseisessä kohtauksessa oli varsin erikoislaatuinen tunnelma, ja lauseessa yksittäinkin mielestäni hauska ajatus. Velho-titteliin yhdistettynä vähän myös huumoria, lähinnä itseironiaa. Ja lasken itseni tosiaan kuuluvaksi "joka miehiin" siinä määrin, ettei vähän antiikkinen sanamuoto haittaa, koska jokamiehenä kuitenkin saan metsästä poimia mustikoita jne. Ei siis ole varsinaisesti mikään viittaus virallisen miespuolisiin henkilöihin. (Jos joku sen sellaisena kuitenkin kokee, niin toivottavasti on lohdullinen kokemus.)
 
 
[i]muoks.[/i] Ehkä päivitän tähän samaan vanhaan uudempiakin allekirjoituksia.
 
 
[quote]Silloin kun jostain täältä löytyy Satumaa[/quote]
Tämä oli Kotiteollisuuden uudesta singlestä, [i]Helvetti jäätyy[/i] eli ajankohtaisasia.
Muokannut Hiistu (07.10.2014)
23.10.2013
Skie
438 kirjaa, 932 viestiä
Mulla on tämmöisissä vähän mielikuvituksen puutetta, mutta päätin sitten ottaa käyttöön sen lauseen, jonka katson edustavan maailmankuvaani kaikkein parhaiten. Suurin osa tämän sivuston käyttäjistä sen varmaan tunnistaa, kyseessä on siis pätkä Tolkienin runosta All that is gold does not glitter.
Mulla on tämmöisissä vähän mielikuvituksen puutetta, mutta päätin sitten ottaa käyttöön sen lauseen, jonka katson edustavan maailmankuvaani kaikkein parhaiten. Suurin osa tämän sivuston käyttäjistä sen varmaan tunnistaa, kyseessä on siis pätkä Tolkienin runosta [i]All that is gold does not glitter[/i].
27.11.2013
Pyrexia
161 kirjaa, 24 kirja-arviota, 20 viestiä
Itselläni on vanha allekirjoitus, joka juontaa juurensa vuoden 2004 lomamatkaan Turkkiin. Siellä oli ollut yhden päivän markkinat, ja alkoi jo tulemaan ilta. Siellä oli eräs mies, hänen poikansa ja toinen mies, ja he sattuivat juttelemaan isäni kanssa ja aikansa jutusteltua, joivat siinä teetäkin välillä, isäni oli kysynyt etteikö heillä ole jo kiire, kun heidän täytyisi olla seuraavana päivänä jo vaikka kuinka kaukana toisilla markkinoilla, niin tämä turkkilainen mies oli vain sanonut "Tomorrow is tomorrow".
Heillä riitti aikaa toisille ihmisille, elivät tässä ja nyt, eikä kiirehtinyt paikasta toiseen. Ihan erilainen tyyli elää.
Heillä riitti aikaa toisille ihmisille, elivät tässä ja nyt, eikä kiirehtinyt paikasta toiseen. Ihan erilainen tyyli elää.
Itselläni on vanha allekirjoitus, joka juontaa juurensa vuoden 2004 lomamatkaan Turkkiin. Siellä oli ollut yhden päivän markkinat, ja alkoi jo tulemaan ilta. Siellä oli eräs mies, hänen poikansa ja toinen mies, ja he sattuivat juttelemaan isäni kanssa ja aikansa jutusteltua, joivat siinä teetäkin välillä, isäni oli kysynyt etteikö heillä ole jo kiire, kun heidän täytyisi olla seuraavana päivänä jo vaikka kuinka kaukana toisilla markkinoilla, niin tämä turkkilainen mies oli vain sanonut "Tomorrow is tomorrow".
Heillä riitti aikaa toisille ihmisille, elivät tässä ja nyt, eikä kiirehtinyt paikasta toiseen. Ihan erilainen tyyli elää.
14.02.2014
Emelie
729 kirjaa, 100 kirja-arviota, 2743 viestiä
Nyt minulla on ensimmäistä kertaa allekirjoitus:
I have seen the future .... and I do not wish to go there again.
Olen jo miettinyt pitkään, että mikä olisi sopiva allekirjoitus, mutta oikein mikään aikaisemmin miettimäni ei ole kuulostanut omaan korvaani oikealta. Nykyinen lausahdus on tarttunut mukaan Cookie Clicker -pelistä :blush:. Huomasin miettiväni kyseistä lausetta useampaan otteeseen, joten ehkä se sitten kelpaa tähän.
I have seen the future .... and I do not wish to go there again.
Olen jo miettinyt pitkään, että mikä olisi sopiva allekirjoitus, mutta oikein mikään aikaisemmin miettimäni ei ole kuulostanut omaan korvaani oikealta. Nykyinen lausahdus on tarttunut mukaan Cookie Clicker -pelistä :blush:. Huomasin miettiväni kyseistä lausetta useampaan otteeseen, joten ehkä se sitten kelpaa tähän.
Nyt minulla on ensimmäistä kertaa allekirjoitus:
 
[i]I have seen the future .... and I do not wish to go there again. [/i]
 
Olen jo miettinyt pitkään, että mikä olisi sopiva allekirjoitus, mutta oikein mikään aikaisemmin miettimäni ei ole kuulostanut omaan korvaani oikealta. Nykyinen lausahdus on tarttunut mukaan Cookie Clicker -pelistä :blush:. Huomasin miettiväni kyseistä lausetta useampaan otteeseen, joten ehkä se sitten kelpaa tähän.
14.02.2014
Taru Väyrynen
197 kirjaa, 28 kirja-arviota, 45 viestiä
Monilla on tosi kivoja allekirjoituksia, ja ne antavat vahvan mielikuvan kirjoittajasta. Minun allekirjoitukseni on Evert Tauben laulusta "Så länge skutan kan gå", suomennos kai Pentti Saaritsan ja nimenä "Purjehdus". Kun vielä olin työelämässä, mielessäni pyöri usein toinen kohta samasta laulusta: "Hoida taidolla työ, valvo vahdissa yö, pian valssin ja suudelman hetki taas lyö." Työt ovat vähentyneet ja valssit päättyneet, mutta suudelmia sentään vielä on. :wink:
Monilla on tosi kivoja allekirjoituksia, ja ne antavat vahvan mielikuvan kirjoittajasta. Minun allekirjoitukseni on Evert Tauben laulusta "Så länge skutan kan gå", suomennos kai Pentti Saaritsan ja nimenä "Purjehdus". Kun vielä olin työelämässä, mielessäni pyöri usein toinen kohta samasta laulusta: "Hoida taidolla työ, valvo vahdissa yö, pian valssin ja suudelman hetki taas lyö." Työt ovat vähentyneet ja valssit päättyneet, mutta suudelmia sentään vielä on. :wink:
19.02.2014
Sapfo
111 kirjaa, 9 kirja-arviota, 106 viestiä
..Non giudicare un libro dalla relativa copertura.
-Älä tuomitse kirjaa kannen perusteella. Italialainen sanonta.
Minusta se sopii tänne.
Jokin lause tai sanonta iskee välillä ja jos se on edes hitusen fiksu, pidän siitä vielä enemmän.
Täällä eräissä keskusteluissa on tullut puhetta stereotypioista ja kirjoissa, monesti, kansi antaa olettaa muuta, niin myös minun kohdallani.
Ulkokuori pettää useasti..
-Älä tuomitse kirjaa kannen perusteella. Italialainen sanonta.
Minusta se sopii tänne.
Jokin lause tai sanonta iskee välillä ja jos se on edes hitusen fiksu, pidän siitä vielä enemmän.
Täällä eräissä keskusteluissa on tullut puhetta stereotypioista ja kirjoissa, monesti, kansi antaa olettaa muuta, niin myös minun kohdallani.
Ulkokuori pettää useasti..
..[b]Non giudicare un libro dalla relativa copertura.[/b]
 
-Älä tuomitse kirjaa kannen perusteella. Italialainen sanonta.
Minusta se sopii tänne.
 
Jokin lause tai sanonta iskee välillä ja jos se on edes hitusen fiksu, pidän siitä vielä enemmän.
 
Täällä eräissä keskusteluissa on tullut puhetta stereotypioista ja kirjoissa, monesti, kansi antaa olettaa muuta, niin myös minun kohdallani.
Ulkokuori pettää useasti..
21.02.2014
pihlajapuu
27 kirjaa, 5 kirja-arviota, 271 viestiä
Sapfokirjoissa, monesti, kansi antaa olettaa muuta, niin myös minun kohdallani.Eikä tilannetta ainakaan helpota se, että kaikilla on useampia puolia, eri tilanteissa esiin tulevia. Tekeekö se osasta niistä vähemmän tosia kuin toisista, en tiedä...
Ulkokuori pettää useasti..
Minusta allekirjoituksen löytäminen tai omaksi ottaminen on aina hirvittävän vaikeaa. Asetan sille ehkä liian korkeat vaatimukset, vaikka sitten kun jonkun otan käyttöön, en sillä juurikaan päätäni vaivaa enää. Haluaisin sen samalla sanovan jotain minusta, mutta kuitenkin myös jotain fiksua, ja samalla silti hyvin kiteytyneessä muodossa.
[quote="Sapfo" post=10995]kirjoissa, monesti, kansi antaa olettaa muuta, niin myös minun kohdallani.
Ulkokuori pettää useasti..[/quote]
Eikä tilannetta ainakaan helpota se, että kaikilla on useampia puolia, eri tilanteissa esiin tulevia. Tekeekö se osasta niistä vähemmän tosia kuin toisista, en tiedä...
 
Minusta allekirjoituksen löytäminen tai omaksi ottaminen on aina hirvittävän vaikeaa. Asetan sille ehkä liian korkeat vaatimukset, vaikka sitten kun jonkun otan käyttöön, en sillä juurikaan päätäni vaivaa enää. Haluaisin sen samalla sanovan jotain minusta, mutta kuitenkin myös jotain fiksua, ja samalla silti hyvin kiteytyneessä muodossa.
22.02.2014
Formaldehyde
120 kirjaa, 322 viestiä
Minulla ei yleensä ole vaikeuksia löytää sopivalta tuntuvaa allekirjoitusta. Vaikeus syntyy siitä, että löytää uuden jota mielellään käyttäisi, mutta pitää vanhasta liikaa siitä luopuakseen.
Pidempään Risingillä eläneitä omia allekirjoituksiani muistan kolme:
Drunk on the moon.
-Tom Waits
Selittää itse itsensä. Yours truly, juovuksissa kuutamosta.
Flowers in formaldehyde.
Tuo lause alkoi selittämättömästi pyöriä mielessä joskus viime keväänä. Herättää vahvan visuaalisen mielikuvan. Sitoo allekirjoituksen nimeen.
Samalla myös henkilökohtainen inside -vitsi. Kuuntelin joskus enemmän Sopor Aeternusta, jonka yhden ep:n nimi tuo on (kiitokset alitajunnalle), mutta jakamalla sen kahtia siitä saa myös nimet parille biisille. Flowers, joka on minulle tärkeä kappale Rozz Williamsilta ja In Formaldehyde, joka on Porcupine Treetä ja tuli vastaan viime talvena kun etsin mitä sanalla formaldehyde mahtaa Youtubesta löytyä.
Onhan luuranko meissä, molemmissa.
-Mika Waltari
Runossa Kirje Acapulcoon vuodelta 1966 (Waltari on 58-vuotias) kerrotaan unesta. Runon loppuosa kuuluu näin:
Mutta yöllä näin sinusta unta,
istuit jälleen vuoteeni laidalla
kuin nuoruudessa
ja pyysin, pyysin: suutele vielä kerran
samana kuin silloin
pehmein huulin.
Kasvosi vaihtuivat:
Nuoruutesi sileän nahan alta katsoivat minuun
nahattomat pääkallon kasvot.
En säikkynyt. Onhan luuranko meissä, molemmissa.
Pelotta pyysin: suutele, suutele sittenkin
myös luurankosuullasi.
Ymmärsitkö, rakkain.
Kuinka tuosta voisi olla pitämättä?
Lisäksi. Kävelin kerran ystäväni kanssa kaupungilla ja hän joko tarjoutui kantamaan kassiani tai sitten lainasin sitä hänelle, että hän saisi ruokaostokset vietyä kotiin. Pahoittelin, että kassin valkoiselta pohjalta hymyilee pääkallo. Ystävä vilkaisi minua, hymyili oudosti ja sanoi: Ei se mitään. Onhan minullakin pääkallo...
Pidempään Risingillä eläneitä omia allekirjoituksiani muistan kolme:
Drunk on the moon.
-Tom Waits
Selittää itse itsensä. Yours truly, juovuksissa kuutamosta.
Flowers in formaldehyde.
Tuo lause alkoi selittämättömästi pyöriä mielessä joskus viime keväänä. Herättää vahvan visuaalisen mielikuvan. Sitoo allekirjoituksen nimeen.
Samalla myös henkilökohtainen inside -vitsi. Kuuntelin joskus enemmän Sopor Aeternusta, jonka yhden ep:n nimi tuo on (kiitokset alitajunnalle), mutta jakamalla sen kahtia siitä saa myös nimet parille biisille. Flowers, joka on minulle tärkeä kappale Rozz Williamsilta ja In Formaldehyde, joka on Porcupine Treetä ja tuli vastaan viime talvena kun etsin mitä sanalla formaldehyde mahtaa Youtubesta löytyä.
Onhan luuranko meissä, molemmissa.
-Mika Waltari
Runossa Kirje Acapulcoon vuodelta 1966 (Waltari on 58-vuotias) kerrotaan unesta. Runon loppuosa kuuluu näin:
Mutta yöllä näin sinusta unta,
istuit jälleen vuoteeni laidalla
kuin nuoruudessa
ja pyysin, pyysin: suutele vielä kerran
samana kuin silloin
pehmein huulin.
Kasvosi vaihtuivat:
Nuoruutesi sileän nahan alta katsoivat minuun
nahattomat pääkallon kasvot.
En säikkynyt. Onhan luuranko meissä, molemmissa.
Pelotta pyysin: suutele, suutele sittenkin
myös luurankosuullasi.
Ymmärsitkö, rakkain.
Kuinka tuosta voisi olla pitämättä?
Lisäksi. Kävelin kerran ystäväni kanssa kaupungilla ja hän joko tarjoutui kantamaan kassiani tai sitten lainasin sitä hänelle, että hän saisi ruokaostokset vietyä kotiin. Pahoittelin, että kassin valkoiselta pohjalta hymyilee pääkallo. Ystävä vilkaisi minua, hymyili oudosti ja sanoi: Ei se mitään. Onhan minullakin pääkallo...
Minulla ei yleensä ole vaikeuksia löytää sopivalta tuntuvaa allekirjoitusta. Vaikeus syntyy siitä, että löytää uuden jota mielellään käyttäisi, mutta pitää vanhasta liikaa siitä luopuakseen.
 
Pidempään Risingillä eläneitä omia allekirjoituksiani muistan kolme:
 
[i]Drunk on the moon.
-Tom Waits[/i]
 
 
Selittää itse itsensä. Yours truly, juovuksissa kuutamosta.
 
[i]Flowers in formaldehyde.[/i]
 
Tuo lause alkoi selittämättömästi pyöriä mielessä joskus viime keväänä. Herättää vahvan visuaalisen mielikuvan. Sitoo allekirjoituksen nimeen.
 
Samalla myös henkilökohtainen inside -vitsi. Kuuntelin joskus enemmän Sopor Aeternusta, jonka yhden ep:n nimi tuo on (kiitokset alitajunnalle), mutta jakamalla sen kahtia siitä saa myös nimet parille biisille. [i]Flowers[/i], joka on minulle tärkeä kappale Rozz Williamsilta ja [i]In Formaldehyde[/i], joka on Porcupine Treetä ja tuli vastaan viime talvena kun etsin mitä sanalla formaldehyde mahtaa Youtubesta löytyä.
 
[i]Onhan luuranko meissä, molemmissa.
-Mika Waltari[/i]
 
Runossa [i]Kirje Acapulcoon[/i] vuodelta 1966 (Waltari on 58-vuotias) kerrotaan unesta. Runon loppuosa kuuluu näin:
 
[i]Mutta yöllä näin sinusta unta,
istuit jälleen vuoteeni laidalla
kuin nuoruudessa
ja pyysin, pyysin: suutele vielä kerran
samana kuin silloin
pehmein huulin.
 
Kasvosi vaihtuivat:
Nuoruutesi sileän nahan alta katsoivat minuun
nahattomat pääkallon kasvot.
En säikkynyt. Onhan luuranko meissä, molemmissa.
Pelotta pyysin: suutele, suutele sittenkin
myös luurankosuullasi.
 
Ymmärsitkö, rakkain.[/i]
 
Kuinka tuosta voisi olla pitämättä?
 
Lisäksi. Kävelin kerran ystäväni kanssa kaupungilla ja hän joko tarjoutui kantamaan kassiani tai sitten lainasin sitä hänelle, että hän saisi ruokaostokset vietyä kotiin. Pahoittelin, että kassin valkoiselta pohjalta hymyilee pääkallo. Ystävä vilkaisi minua, hymyili oudosti ja sanoi: [i]Ei se mitään. Onhan minullakin pääkallo...[/i]
24.02.2014
Echramath
4 kirjaa, 452 viestiä
Tykkäsin kun vanhaan hyvyydeltään kyseenalaiseen aikaan saattoi käyttää kirjavaa joukkoa signatuureja, kun uutisryhmäsofta tahi purkkiviestien etälukija arpoi sellaisen aina tarvittaessa. Sinnepä sitten saattoi kerätä milloin keksimiään sutkauksia tai nasevia lainauksia muilta keskustelijoilta. Mikään www-foorumi ei taida olla moista toisintanut.
Sehän oli toki samalla myös kiinteä osa itse viestiä eikä jälkikäteen vaihtnut koko kirjalliseen tuotantoon, kuten täällä on tapana.
Sehän oli toki samalla myös kiinteä osa itse viestiä eikä jälkikäteen vaihtnut koko kirjalliseen tuotantoon, kuten täällä on tapana.
Tykkäsin kun vanhaan hyvyydeltään kyseenalaiseen aikaan saattoi käyttää kirjavaa joukkoa signatuureja, kun uutisryhmäsofta tahi purkkiviestien etälukija arpoi sellaisen aina tarvittaessa. Sinnepä sitten saattoi kerätä milloin keksimiään sutkauksia tai nasevia lainauksia muilta keskustelijoilta. Mikään www-foorumi ei taida olla moista toisintanut.
 
Sehän oli toki samalla myös kiinteä osa itse viestiä eikä jälkikäteen vaihtnut koko kirjalliseen tuotantoon, kuten täällä on tapana.
12
- Risingshadow
- Keskustelut
- Satama
- Allekirjoitukset