Musta mies
Alkuteos ilmestynyt 2007. Suomentanut Einari Aaltonen. Nidottu.
Arthur C. Clarke -palkinto 2008. BSFA-palkintoehdokas 2008, Locus-palkintoehdokas 2008.
2100-luvun maailma näyttää pelottavan tutulta: Kiinasta on tullut johtava taloudellinen supervalta ja Yhdysvallat on jaettu fundamentalistisiin Raamattu-vyöhykkeisiin. Marsiin on muodostunut aktiivinen siirtokunta, jonka geneettisesti manipuloidut alfa-sotilaat aiheuttavat huolta rauhan ajan Maassa. Kun eräs vaarallisimmista sotilaista ryhtyy kylvämään tuhoa ympärilleen, hänet voi pysäyttää vain yksi mies, itsekin entinen sotilas. Alkaa hyytävä ajojahti, jonka voittamiseksi on käytettävä kaikki likaisimmatkin keinot.
Moneen otteeseen palkittu Richard Morgan (s. 1965) tunnetaan kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden ja dystooppisten visioiden taitavana yhdistäjänä. Tässä höyryjyrän lailla etenevässä scifi-trillerissä hän haastaa pohtimaan ennakkoluuloja sekä geneettisen manipuloinnin seurauksia. Pelottavinta ei ole kykymme äärimmäiseen väkivaltaan vaan viehtymyksemme petokseen ja moraaliseen rappioon.
”Erinomainen juoni, täysi annos väkivaltaa.” – Guardian
"Richard Morgan kirjoittaa sujuvaa väkivaltadekkaria, jossa scifi yhdistyy kovaotteiseen noir-toimintaan. Suuria kysymyksiäkin pohditaan, enimmäkseen rivien välissä, mutta menoa se ei juuri haittaa. Tarina etenee liukkaasti kuin epoa käyttävä suomalaiskarpaasi ennen vielä liukkaampaa alamäkeä." – Jussi K. Niemelä, Tähtivaeltaja
"Juoni ja kerronta kulkevat elokuvamaisin leikkauksin, miltei film noir -hengessä: kuin Sin City tapahtuisi osittain virtuaalitodellisuudessa." – Linda Pyykkönen, Kaleva
"...Musta mies paljastuu varsin vetäväksi ja nopeatempoiseksi viihdejännäriksi, jonka huomaan heittäytyy mielikseen." – Toni Jerrman, Helsingin Sanomat
"Morganin luomuksessa on paljon ihailun ansaitsevaa, jopa kritiikkiä, joka juontaa alkunsa maailmamme nykytilanteesta." – Portti Science Fiction
Richard Morgan
Richard K. Morgan syntyi Lontoossa 1965 ja kasvoi Norwichissa. Hän opiskeli historiaa Queen's Collegessa Cambridgessa. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli neljäntoista vuoden ajan englannin opettajana ja oli virassa yliopistossa. Samalla hän kirjoitti novelleja, artikkeleita, elokuvakäsikirjoituksen ja romaanin, joista ei julkaistu mitään.
Sitten Morgan kirjoitti Muuntohiilen, romaanin jonka päähenkilö on antisankari Takeshi Kovacs. Kyberpunkia ja kovaksikeitettyä rikoskirjallisuutta yhdistävä romaani julkaistiin 2002. Kirjan elokuva-oikeudet myytiin suuresta summasta ja Morgan lopetti päivätyönsä. Teos sai Philip K. Dick -palkinnon. Romaani Musta mies (2007) sai Arthur C. Clarke -palkinnon.
Like-scifi
Sarja sisältää 26 teosta.
Alasarja Ruostumaton teräsrotta
Alasarja Bill – Linnunradan sankari
Alasarja Hyperion
Alasarja Helvetin piirit
Alasarja Ajattelun Vyöhykkeet
Alasarja Ilmestysten avaruus
Alasarja Alshain-pentalogia
Alasarja Across Realtime
Alasarja Poseidonin lapset
Alasarja Kostaja
Kirja-arvioita
Mustan miehen lukeminen ei sujunut minulta ongelmitta. Rakenteellisesti se oli samankaltainen kuin Muuntohiili ja siinä se kompastuskivi kohdallani taisi ollakin. Tarinan useista juonenkäänteistä ei lukiessa tiennyt mikä on merkityksellistä ja mikä ei. Juonenpätkiä jätetään roikkumaan ja vasta loppupuoliskossa langanpäät sidotaan yhteen. Viimeiset 150 sivua olikin kirjan parasta antia, kun tapahtumavyyhtiä alettiin selvittää (kuka on ketä, kuka teki mitä ja miksi). Yleisesti ottaen koin kirjan raskaaksi lukea, keskittyminen herpaantui juuri tämän kerrontatekniikan takia ja kirja oli ihan liian mittava. Hyviä hetkiäkin onneksi oli, kuten pienet humoristiset sutkaukset silloin tällöin piristivät niin totista machoilumeininkiä.
Musta mies on kirkkaasti paras tänä vuonna lukemani scifi-kirja ja samalla yksi parhaista lukemistani kirjoista ylipäätään. Jo Morganin Muuntohiili viehätti suorasukaisella tyylillään, tyylikkäällä väkivallallaan ja nasevalla dialogillaan, mutta Musta mies teki vielä suuremman vaikutuksen. Morganin tutut em. elementit ovat yhä paikoillaan, mutta juoni on kiehtovampi ja samalla tarpeeksi ymmärrettävä ja tiivis. Väkivalta, seksi ja kiroilu kuuluvat Morganin tyyliin niin luonnollisena osana, ettei niitä tule yhtään kyseenalaistaneeksi. Erityisesti väkivaltakohtaukset ovat niin väistämättömiä juonen kannalta, etteivät ne vaikuta vähääkään päälleliimatuilta. Mustaa miestä on helppo jatkaa, vaikka lukemisessa olisi ollut viikonkin tauko. Sen tarina tempaa heti uudelleen mukaansa. Pidän tätä hyvän kirjan kriteerinä. Vaikka dystopia 2100-luvun maailmasta voisi äkkiseltään kuulostaa kliseiseltä, Mustassa miehessä ei ole mitään kliseistä. Sinänsä kiehtova Mars-ulottuvuus kirjassa jätetään kuitenkin salaperäiseen kaukaisuuteensa ja tarinassa pysytään visusti Maan pinnalla, vaikka Marsin tapahtumilla onkin tärkeä osuus tarinassa. Tämä on ollut järkevä rajaus. Hienointa on se, kuinka Morgan osaa kuvata inhimillisiä tunteita laidasta laitaan, eläimellisestä raivosta aina kunniantuntoon ja rakkauteen. Varsinkin viimeksi mainittu saa kirjan loppupuolella koskettavat, kostonjanon ja katkeruuden maustamat mittasuhteet. Vaikka päähenkilö on väkivaltainen, geneettisesti paranneltu ihmiskunnan hylkiö, niin häntä on helppo sympatiseerata ja hänen kostonjanoaan ymmärtää. Päähenkilö Carl Marsalis on kuin yhdistelmä sarjakuvien mutantteja ja Batmania. Sen sijaan on jopa pelottavan helppo yhtyä kirjan näkemykseen vallan juovuttamista, korruptoituneista ja mistään piittaamattomista "tavallisista ihmisistä". Olisiko maailma sittenkin parempi paikka, jos emme olisi kymmeniä tuhansia vuosia sitten "jalostuneet" hierarkioita pokkuroiviksi laumasieluiksi (tai märehtijöiksi, kuten variantit kolmetoista tavallisia ihmisiä pilkkaavat)? Morgan saa sosiopaattisen yksinäisen suden vaikuttamaan kirjan tervehenkisimmältä henkilöltä, unohtamatta naispäähenkilö Sevgi Ertekiniä. Ylipäätään kaikki hahmot ovat uskottavia. Hieno kirja!
Musta mies voitti Arthur C. Clarke -palkinnon ja monet väittävät sitä parhaaksi vuonna 2007 julkaistuksi scifiromaaniksi. Odotukseni olivat siis korkealla, mutta teos ylitti ne. Kyseessä on yksi upeimmista koskaan lukemistani tieteiskirjoista. Jo Morganin esikoistyö Muuntohiili oli hieno saavutus, mutta pidin Mustasta miehestä enemmän. Kirja sijoittuu nykyhetkestä noin sata vuotta ajassa eteenpäin. Se on vähemmän science fictionia kuin Muuntohiili ja muistuttaa tyyliltään teknotrilleriä. Tulevaisuudessa Yhdysvallat on hajonnut kolmeksi valtioksi – keskiosan muodostaa vanhoillisten uskovaisten hallitsema "Jeesusmaa", jossa esimerkiksi abortit on kielletty. Ihmisten kromosomirakennetta on opittu muokkaamaan, mikä on tarinan kantava teema. Päähenkilö Carl Marsalis on geenimuunneltu supersoturi, joka saattaa tuoda mieleen Takeshi Kovacsin. Musta mies eroaa kuitenkin Muuntohiilestä. Kerrontatyyli on nyt kolmas persoona, ja kirjailija käyttää useita näkökulmia. Ultraväkivaltaista toimintaa on yhä mukana, mutta hillitymmin. Yksityiskohtainen seksikohtaus löytyy vasta kirjan puolivälistä. Morgan kirjoittaa tällä kertaa selvästi syvällisemmin ja rauhallisemmin, taitavasti kuvattu väkivalta ei ole enää se pääasia, vaikka sitä esiintyy säännöllisin väliajoin. Paksussa romaanissa käsiteltävät aiheet ovat todella kiinnostavia, kirjailijan proosa ja henkilöhahmot hyviä sekä tarina kiinnostava. Morgan onnistuu luomaan myös liikuttavia kohtauksia, ainakin minulla silmät kostuivat. Tulevaisuuden maailmakin tuntuu uskottavalta. En ihmettele sitä, että jotkut sanoivat kirjailijan fantasiadebyytin The Steel Remains tuntuvan vaisulta Mustan miehen jälkeen. Kiroilua Morgan ei ole hillinnyt yhtään... Kielteisenä asiana voisi mainita juonen vähän hitaan käynnistymisen, sadan ensimmäisen sivun jälkeen en ollut täysin vakuuttunut Mustan miehen hienoudesta.