Samalla kaavalla mennään kuin aikaisemmatkin kirjat. Ihan pätevää viihdykettä. Lue koko arvostelu täältä: https://haaveenakirjailijanura.blogspot.com/2020/10/kirja-arvostelu-erin-hunter-vaarallinen.html
Alkuteos ilmestynyt 2004. Suomentanut Vesa-Matti Paija. Sidottu.
Varjoklaani on saanut uuden, julman päällikön, mutta onko hänen vallanjanonsa sammunut – vai hautooko hän kostoa palavammin kuin koskaan? Tulisydän pelkää, että Tiikeritähden nousu liittyy hirvittäviin painajaisiin, jotka riivaavat häntä öisin.
Metsään on tunkeutunut myös salaperäinen uusi uhka, joka asettaa kaikkien kissojen hengen vaakalaudalle. Tulisydämen rakas päällikkö on kääntänyt selkänsä soturiesi-isille ja Tulisydämen sisintä kalvaa epäilys, että tämä on oikeassa. Onko Tähtiklaani hylännyt heidät iäksi?
Warrior Cats -kirjoilla on maailmalla miljoonia lukijoita, ja sarja on käännetty useille kielille. Vaarallinen polku on sarjan viides osa.
”Hunterin maailma on piirretty entistä hienommin vedoin, ja hahmoista on tullut syvempiä. Fanit jäävät odottamaan seuraavaa osaa vesi kielellä.” – Kirkus Reviews
Adlibris: Katso Adlibriksestä
Mistä löydät tämän kirjan
Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella. Soturikissat
Kaikki sarjatiedot →Kirjasarja
Risingshadow
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Risingshadow
Lukijoiden arviot
11 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Koskettava kirja! Taas kerran tuli lopussa tippa linssiin, Sinitähti uhras henkensä Tulitähden/Tulisydämen vuoks. Miettikää nyt, Sinitähdellä oli pennut ja kaikki, mutta sitten se pelastaakin Tulisydämen. Noh, olihan se melkein arvattavissa koska lähes kaikki kissat aina uhraa henkensä Tulitähden vuoks, sen ennustuksen takia.
Hotkaisin kirjan taas ihan muutamassa päivässä. Soturikissat ovat vaan niin jännittäviä ja koukuttavia! Tässä kirjassa ei sinänsä ollut ennalta-arvattavuuksia, kun esinäytöksestä saa jo tietää mikä metsän kissoja uhkaa. Sinitähden vainoharhaisuus on kamalan surullista, mutta Tulisydän yrittää parhaansa pitääkseen klaanin kasassa. Nyt alkaa olla jo haikea olo, sillä viimeinen osa on enää jäljellä.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Juoni piti todella hyvin koukussa kirjan alkusivuista ihan viimeiseen sivuun asti. Kyllähän kirjan kirjoittajat keksivät taas jotakin uutta kirjasarjan juoneen, vaikka sitä pähkäilinkin edellisen osan luettuani. Klaani koki taas paljon menetyksiä ja vastoinkäymisiä ja on juonen kannalta hyvä että tarinassa pystytään luopumaan myös merkittävistäkin henkilöistä. Tähän kirjaan oli saatu ehkä kaikkein eniten tunteita herättäviä kohtauksia, varsinkin tuo kohtaus Myrskyklaanin suuren päällikön kuolemasta. Nyt toivon mukaan seuraavassa ja viimeisessä osassa Tiikeritähti saa tuta nahoissaan kaikki tekemänsä kauheudet.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Kirja on todella hyvä. En nyt pureudu niin kirjan tapahtumiin mutta mainittakoon että Kirkastassun (myöh. Irvinaaman) ja muiden oppilaiden hyökkäys koirien pesään oli hyvä lisä kirjaan. Loppu oli selvästi kirjan paras kohta ja Sinitähden kuolema oli niin surullinen... Ja hänen viimeiset sanansa. Voisin jatkaa siitä aiheesta vaikka kuinka pitkään. Mutta kirja oli siis ihan loistava. Ehkä koko ykkössarjan paras osa, ainakin toisiksi paras.
Hyvä kirja suosittelen kaikille
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Luin jo ajat sitten, mutta nyt meillä on tämä omana. Mahtava jatko-osa mahtavalle sarjalle. Silmät kostu Sinitähden kuollessa. Yllätyin kyllä kun siellä varjoklaanin päällikkönä olikin Tiikeritähti. Odotin että Tulisydän paljastaa sen, mutta se hyväksyi sen ilman mitään paljastuksia. Jokainen kannen kuva on muuten jostain kirjan tapahtumasta. Tässä Tulisydän hypää Sinitähden perään. Odotan Sinitähden tarinaa.
Jännitysta jännityksen perään mutta myös surua. Sinitähden kuolema yllätti kaikki mutta se oli jo aika pöpi tuossa kirjan lopussa ettei yhtään ihmetyttänyt ja nyt tulitähti on päälikkö. vai onko? en enää muista koska siitä on jo niin kauan aikaa kun viimeksi luin tän osan.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Itkin kirjan loppussa kun sinitähti kuoli
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Ehkä surullisin kirja tähän mennessä. Jopa itkin Sinitähden kuollessa ja kuullessani hänen viimeiset sanansa. ; 3 ;
Tiikeritähti ei ollut mikään hirveän suuri yllätys. Oli aika ilmiselvää, että kun Varjoklaani oli heikoilla ja julma "pimeä" Tiikerikynsi häädettiin, että hän marssisi oikopäätä Varjoklaanin ottamaan sen haltuunsa.
Kirja oli perus SoturiKissa sarjan menoa. Vauhdikasta ja jännittävää, mutta välillä hieman ennalta arvattavaa.
Voi Sinitähti...:( Silmät kostuivat lukiessani Sinitähden viimeiset sanat...: "Sinusta tulee Tulitähti, Myrskyklaanin valaisija.." Nyyh! :(
Risingshadow
