Kauhujen talo
Alkuteos ilmestynyt 1908. Suomentanut Kari Nenonen. Päällys: Jari Rasi. Nidottu.
W. H. Hodgson on kauhukirjallisuuden tunnetuimpia klassikkoja ja hän oli H. P. Lovecraftin suuri esikuva. Englantilaisessa lukijaäänestyksessä v. 1979 Kauhujen talo valittiin kaikkien aikojen parhaaksi kauhukirjaksi.
Syrjäisessä talossa Irlannissa asuva mies joutuu outojen tapahtumien keskelle. Maan alta tulevat sikoja muistuttavat olennot yrittävät tunkeutua hänen taloonsa. Mies joutuu sulkeutumaan taloonsa ja siellä hän kokee mahtavia kosmisia näkyjä.
Kauhujen talo on yhä ajankohtainen romaani, joka kiinnostaa myös tämän päivän lukijaa.
William Hope Hodgson
W. H. Hodgson (Britannia, 1877–1918) on kauhukirjallisuuden klassikkoja. Hän oli muun muassa H. P. Lovecraftin suuri esikuva. Englantilaisessa lukijaäänestyksessä vuonna 1979 Kauhujen talo valittiin kaikkien aikojen parhaaksi kauhukirjaksi.
Lähteitä
Ulkomaisia kauhukirjailijoita. Toimittaneet Jukka Halme ja Juri Nummelin. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.
Jalavan kauhusarja
Sarjassa julkaistiin myös Neil Gaimanin ja Terry Pratchettin romaani Hyviä enteitä.
Jalavan kauhusarja sisältää 22 kirjaa.
Alasarja Veren kirjat
Kirja-arvioita
Löysin kyseisen kirjan antikvariaatista ja täytyy myöntää, että eniten tässä kiinnosti Lovecraftin nimen mainitseminen takakannessa. Kirja oli kuitenkin ihan mielenkiintoista luettavaa ja Lovecraftinkin vaikutuksen näki. Kauhun elementtejä löytyy, mutta kiehtovimpia kohtauksia tosiaan on sci-fi elementit. Avaruuksien läpi ajelehtimisesta tuli välillä mieleen jopa 2001: Avaruusseikkailu. Vaikka tiede kirjassa olikin vähän niin ja näin, sen antaa kauniisti vanhentuneelle teokselle anteeksi. Oikeastaan ainoa huono puoli kirjassa oli se, että mitään ei selitetä. Tapahtumat jäävät hyvin pitkälti mysteeriksi ja lukijan oman mielikuvituksen varaan. Salaperäisen talon merkitystä ei loppujen lopuksi selvitetä, eikä taloon kohdistuvan hyökkäyksen syytä. Vinkkejä annetaan kuitenkin paljon, joista jokainen saa itse päätellä loput.
Kauhujen talon juonessa on keskeisessä osassa kosmisissa sfääreissä matkaaminen. Kauhua ainakaan nämä jaksot eivät erityisesti herätä, mutta on tarinassa kauhutunnelmallisempaakin materiaalia. Tarinan sisällä on tarina - löytyy päiväkirja, josta muodostuu pääasiallinen kirjan sisältö ja tapahtumia seurataan minäkertojan näkökulmasta. Tarinasta huomaa, että H.P Lovecraft on pitänyt Hodgsonia esikuvanaan ja on ottanut vaikutteita häneltä omaan tuotantoonsa.