Charles Dexter Wardin tapaus
Alkuteos kirjoitettu 1927, ilmestynyt lyhennettynä jatkosarjana Weird Tales -lehdessä 1941, täysimittaisena novellikokoelmassa 1943, erillisenä kirjana 1951. Suomentanut Ilkka Äärelä.
1. painos: Päällys: Jari Rasi. Jalava, 1992. Nidottu.
2. painos: Jalava, 2002. Nidottu.
Myyttisen kauhukirjailija H. P. Lovecraftin ainoa romaani!
Charles Dexter Ward on nuori opiskelija, joka ryhtyy manaamaan kuolleita ja saa esiin pelottavia olentoja. Hän manaa esiin myös esi-isänsä, mikä koituu lopulta hänen kohtalokseen.
Charles Dexter Wardin tapaus on Cthulhu-myyttiin liittyvänä tekijänsä keskeinen, kunnianhimoinen teos.
H. P. Lovecraft
Yhdysvaltalainen Howard Phillips Lovecraft (1890–1937) on tunnetuimpia 1900-luvun kauhukirjailijoita.
Lovecraft syntyi vuonna 1890 Rhode Islandilla Providencessa. Lovecraft oli varhaiskypsä lapsi, joka oppi lukemaan kolmevuotiaana. Lovecraftin ensimmäinen kirjallisen intohimon aihe oli hänen viisivuotiaana lukemansa Tuhannen ja yhden yön tarinat. Hän otti käyttöön kirjailijanimen Abdul Alhazred, joka myöhemmin esiintyy hänen kirjoituksissaan Necronomicon-nimisen kirjan tekijänä. Kuusivuotiaana Lovecraft kiinnostui kreikkalaisesta tarustosta ja kahlasi lävitse Homeroksen Iiliaksen ja Odysseian. Hän ihastui myös Grimmin veljesten satuihin ja Jules Vernen tieteiskirjoihin. Koulussa hän tutustui myös varhaisten kauhu- ja fantasiakirjoittajien kuten Edgar Allan Poen teksteihin.
Jalavan kauhusarja
Sarjassa julkaistiin myös Neil Gaimanin ja Terry Pratchettin romaani Hyviä enteitä.
Sarja sisältää 22 pääteosta ja yhteensä teoksia 13 kpl.
Alasarja Veren kirjat
Kirja-arvioita
"Charles Dexter Wardin tapaus" on taattua Lovecraftia. Jo ensi sivuilta arvasin, millainen kirja tästä on juonellisesti tulossa eikä teos yllättänyt. Sellaista se on Lovecraftia lukiessa, mutta niin kuuluukin olla. Koska yleensä hänen tarinansa ovat lyhyehköjä novelleja, "Charles Dexter Wardin tapaus" oli kuitenkin poikkeus aiempiiin Lovecraft-lukukokemuksiini. Nyt juonen rakentamiselle oli enemmän aikaa ja se toimi mielestäni hyvin tässä. Kaiken kaikkiaan kirja on kiehtova hyppäys muinaiseen kauhuun, ja sen tunnelma pitää lukijan otteensa viimeiselle sivulle saakka.
Kosmisten kauhujen mestari ja suuren Cthulhun luoja H. P. Lovecraft tuli tunnetuksi Weird Talesin ja novelliensa ansiosta, mutta osan visioistaan hän puki myös romaanien muotoon. Vaikka mies oli itsestänikin parhaimmillaan juuri lyhyissä tarinoissaan, ei hänen kykyjään voi väheksyä yhtään tälläkään saralla. Wardin tapaus osoittaa selvästi ja parhaalla mahdollisella tavalla, että hänen ideansa toimivat erittäin hyvin myös pitkänä kertomuksena ilman, että novelleista tuttu intensiivinen tunnelma kärsisi vähääkään. Juoni noudattaa alkuasetelmista lähtien melko samankaltaisia kuvioita kuin novellitkin, mutta tutusta tyylistä huolimatta sitä ei pysty juurikaan ennakoimaan. Teos on kiehtovaa ja vangitsevaa luettavaa alusta loppuun, eikä yksityiskohtainen kerronta latista tapahtumia vähääkään, vaan luo tunnelmasta entistä välittömämmän. Päähenkilö on Lovecraftille ominaisesti jonkin verran syrjäytynyt mutta omasta rauhasta nauttiva nuorimies, joka on historian ja sukututkimuksen lisäksi kiinnostunut myös hämärämmistä asioista. Tarina on perustaltaan yksinkertainen, sillä kirja seuraa pääasiassa sitä, miten päähenkilö Charles Ward alkaa erinäisten sattumusten kautta tutkia erään esi-isänsä menneisyyttä ja tämän tekemisiä noituuden ja okkultismin parissa. Tarina kuitenkin kasvaa sitä moniulotteisemmaksi mitä pidemmälle Wardin tutkimukset edistyvät, ja herkullisia yksityiskohtia ja hämäriä sivujuonteita nousee esiin lakkaamatta. Taitavan juonenrakentelun edelle menee kuitenkin erittäin hyvin toimiva tunnelma, joka kohoaa kihelmöivän salaperäisyyden syvyyksistä suorastaan aavemaisiin korkeuksiin asti. Lukijan mielikuvitusta ruokitaan koko ajan hienoisilla viittauksilla mitä erilaisimpiin asioihin, mutta mitään ei kuitenkaan paljasteta suoraan. Yleensäkin kaikista kauheuksista kerrotaan vain epäsuorasti, jolloin osa jää kokonaan lukijan paateltäväksi. Täten lopputuloksena on erittäin onnistunut kokonaisuus, joka lumoaa täysin ja vie mukanaan maailmaan, joka on pimeä mutta sitäkin kiinnostavampi.