max1488 kirjaa, 16 kirja-arviota, 627 viestiä
Uusimman Tähtivaeltajan Peltoniemi-juttu oli tosi hyvä ja valaiseva. En kummemmin ollut seurannut Peltoniemen kirjailijanuraa, vaikka Noitalinna Huraasta sen verran tykkäänkin että kokoelma löytyy hyllystä. Jotenkin ajattelin että hän edustaisi just sitä tyypillistä suomalaista ajattelua että fantasia on vain lapsille ja että kirjansakin siten olisi vähän semmosta suomalaista 'tehdään nyt fantastista kun lapsille kirjoitetaan'.
Esikoiskirjan nimi Kukka Kaalinen ehkä asetti nämä odotukset, ei kannattaisi olla ennakkoluuloinen, Finnconissakin hän olisi pari vuotta sitten ollut mutta tyhmyyksissä skippasin, ehkä olisin voinut 'valaistua' aiemmin. Peltoniemen kirjailijanura kun itseasiassa käynnistyi Portissa julkaistuilla novelleilla eikä sillä Kukka kaalisella. Tässä haastattelussa hän juuri valitteli sitä kuinka Suomessa ajatellaan fantasiaelementtien "pilaavan" korkeakirjallisen kirjan, mihin ajatteluun olin hänet tyhmästi yhdistänyt.

Nyt olen lukenut nuortenkirjan 'Kuulen kutsun metsänpeittoon' ja uusimman 'Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille', ja olen melko innoissani että meillä on Suomessa tällainen kirjailija, kuka tuo satukulttuuria taas korkeakirjalliseen ja aikuiseen piiriin (sieltähän 1001 Yötä lähti, ennen lyhenneltyjä versioita) eikä tee sitä pinnallisesti kuten tuossa kymmenisen vuotta sitten oli buumina (yhtäkään Koirien kalevala -tasoisella myytintuntemuksella väännettyä surkeaa tuohivirsufantasiaa en halua enää edes silmäistä takakannen vertaa). Enää näiden aikuisten tarttisi huomata hänet, mikä on haaste, koska hän ei kumminkaan pyöri näissä 'suomikumma'-tyyppisissä piireissä niin näkyvästi kuin 'nuorempi polvi' saati sitten nuortenkirja-arvostelujen ulkopuolella massamediassa.
Itse ainakin aion lukea mahdollisimman pian lisää.
Uusimman Tähtivaeltajan Peltoniemi-juttu oli tosi hyvä ja valaiseva. En kummemmin ollut seurannut Peltoniemen kirjailijanuraa, vaikka Noitalinna Huraasta sen verran tykkäänkin että kokoelma löytyy hyllystä. Jotenkin ajattelin että hän edustaisi just sitä tyypillistä suomalaista ajattelua että fantasia on vain lapsille ja että kirjansakin siten olisi vähän semmosta suomalaista 'tehdään nyt fantastista kun lapsille kirjoitetaan'.
 
Esikoiskirjan nimi Kukka Kaalinen ehkä asetti nämä odotukset, ei kannattaisi olla ennakkoluuloinen, Finnconissakin hän olisi pari vuotta sitten ollut mutta tyhmyyksissä skippasin, ehkä olisin voinut 'valaistua' aiemmin. Peltoniemen kirjailijanura kun itseasiassa käynnistyi Portissa julkaistuilla novelleilla eikä sillä Kukka kaalisella. Tässä haastattelussa hän juuri valitteli sitä kuinka Suomessa ajatellaan fantasiaelementtien "pilaavan" korkeakirjallisen kirjan, mihin ajatteluun olin hänet tyhmästi yhdistänyt. :roll:
 
Nyt olen lukenut nuortenkirjan 'Kuulen kutsun metsänpeittoon' ja uusimman 'Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille', ja olen melko innoissani että meillä on Suomessa tällainen kirjailija, kuka tuo satukulttuuria taas korkeakirjalliseen ja aikuiseen piiriin (sieltähän 1001 Yötä lähti, ennen lyhenneltyjä versioita) eikä tee sitä pinnallisesti kuten tuossa kymmenisen vuotta sitten oli buumina (yhtäkään Koirien kalevala -tasoisella myytintuntemuksella väännettyä surkeaa tuohivirsufantasiaa en halua enää edes silmäistä takakannen vertaa). Enää näiden aikuisten tarttisi huomata hänet, mikä on haaste, koska hän ei kumminkaan pyöri näissä 'suomikumma'-tyyppisissä piireissä niin näkyvästi kuin 'nuorempi polvi' saati sitten nuortenkirja-arvostelujen ulkopuolella massamediassa.
Itse ainakin aion lukea mahdollisimman pian lisää.