Stephen King
Stephen King (Yhdysvallat, s. 1947) on tuottelias ja suosittu kauhukirjailija. Kingin monissa teoksissa on havaittavissa selvä sanoma: joskus kohteena on perheväkivalta, joskus vanhusten huono kohtelu, joskus yleinen suvaitsemattomuus ja heikompien sortaminen.
Kingin perhe asui eri paikkakunnilla, kunnes he muuttivat pysyvästi Mainen Durhamiin. Koululainen Stephen luki innokkaasti EC Comicsin kauhusarjakuvia ja alkoi kirjoittaa itse tarinoita. Stephen valmistui lukiosta vuonna 1966 ja opiskeli englantia Mainen yliopistossa, mistä valmistui vuonna 1970. Vuonna 1971 hän avioitui Tabitha Sprucen kanssa. King työskenteli englanninopettajana ja hankki lisätuloja kirjoittamalla lehtinovelleja.
Lue lisää ...
Kingin ensimmäinen romaani Carrie ilmestyi vuonna 1974 ja oli menestys. Pian tämän jälkeen King perheineen muutti Boulderiin Coloradoon, jossa hän kirjoitti paikkakunnalle sijoittuvan romaanin Hohto. Teos julkaistiin 1977 ja sen myötä hän vakiinnutti asemansa kauhukirjallisuuden huipulla. Perhe palasi pian takaisin Maineen 1975, missä hän kirjoitti romaanin Tukikohta, joka ilmestyi 1978. Sen jälkeen perhe muutti vielä Englantiin, mutta palasi pian takaisin Maineen, jossa King alkoi opettaa luovaa kirjoittamista Mainen yliopistossa. Siitä lähtien perhe on asunut Mainessa.
Kingin teosten pohjalta on tehty lukuisia elokuvia. Brian De Palma ohjasi Carriesta elokuvaversion vuonna 1976. Kuuluisin elokuva on Stanley Kubrickin ohjaama Hohto (1980). Rob Reinerin Viimeinen kesä (1986) ja Frank Darabontin Avain pakoon (1994) saivat useita Oscar-ehdokkuuksia. King on kirjoittanut myös salanimellä Richard Bachman. Kingin kaupallinen menestys on omaa luokkaansa: hänen teoksiaan on myyty ainakin 350 miljoonaa kappaletta.
Lähteitä
Juonihan oli itsessään varsin hyvä, mutta se uhkasi hukkua sen kaiken muun tylsyyden alle. Joihinkin kohtiin jäätiin junnaamaan ja alkoi jo loppua usko siitä, että eteneekö kirja mihinkään. Loput 200 sivua olivatkin sitten mielenkiintoista ja jouhevaa. Näiden aikana alkoi harmitella, että kaikki muu oli niin hitaasti etenevää.
Olisin halunnut pitää tästä tarinasta. Mutta en vaan pysty.
Hahmot olivat kyllä mielenkiintoisia. Pidin melkein kaikista hahmoista, ja aika harva ärsytti. Plussaa myös siitä, että ei voinut ennalta arvata miten krija päättyy ja mikä on kunkin hahmon kohtalo.
Seuraavaksi oli tarkoitus lukea Hohto, mutta pakko pitää taukoa Kingin lukemisesta.
JussiHieno uutinen: Tammi ottaa uuden painoksen Se-romaanista! Tämä julkaistaan ensi tammikuussa.Täytyy varmaankin hommata tämä klassikko. Vaikken taida enää jaksaa lukea sitä kun osaan tarinan jo sen verran hyvin ulkoa :DKauhun kuninkaan klassikko.Vielä ei ole tiedossa, onko kirja kovakantinen vai pokkari. Ilmeisesti romaani julkaistaan yhtenä laitoksena - aiemmin Se on ollut meillä saatavilla vain kahdeksi osaksi jaettuna.
Tuntematon paha terrorisoi pikkukaupunkia voittamattoman Stephen Kingin mestarinnäytteessä.
Mikä oli kirja, jota Frendien Joey pelkäsi niin paljon, että laittoi sen pakastimeen? Aivan oikein, Se. Nyt tämä modernin kauhun perusteos on yleisön pyynnöstä jälleen saatavilla, ja uuden sukupolven on aika kiertää klovnit kaukaa ja varoa viemäreitä. Kahdella aikatasolla liikkuva tarina seuraa kiusattujen lasten taistelua pahaa vastaan. Hirviö lyödään kerran, mutta kolmekymmentä vuotta myöhemmin on palattava sinne, mihin kukaan ei halua mennä: lapsuuden kauhujen äärelle.
EDIT: Linkittämääni sivua on päivitetty. Sen sivumääräksi on merkitty 1200 sivua, joten saamme lopultakin kokonaisen laitoksen tästä King-klassikosta.
Onhan Se hyvä. Kingin mainiota lapsuuden kuvausta, johon liittyy aina päähenkilöiden kiusaaminen ja sorto. Myös hiipivän kauhun kuvaus on lajinsa huippua, miljöönä voi olla pakkaspäivä kadulla, viemäri, pensaikko, autiotalo, öinen kirjasto, mielisairaala, kaikkialla King on kotonaan.

En omista pahemmin Kingin kirjoja, mutta tämä täytynee hankkia omaan hyllyyn. Aion joskus lukea Sen uudestaan.
EDIT: Uusi painos on kovakantinen, ja tarkaksi julkaisupäiväksi annetaan 18. tammikuuta.
Luen tällä hetkellä uudelleen Kuulolla - kirjaa. Mainiota ja karmivaa kerrontaa siitä kuinka yhteiskunta järjestetään uudelleen kännyköiden välityksellä. Aivot neutraloidaan ja niihin aletaan ajamaan uutta ohjelmaa. Päähenkilöinä muutama ennallaan säilynyt ihminen jotka yrittävät selviytyä zombiemaisten kännykahjojen maailmassa.
EmelieSeuraavaksi oli tarkoitus lukea Hohto, mutta pakko pitää taukoa Kingin lukemisesta.Olen nyt jo monta kertaa ottanut Hohdon hyllystä käteen ja pari kertaa jopa avannut kirjan kuin alottaakseni sen, mutta aina iskee sellainen fiilis, että ei nyt, ei vielä. Tämä on hieman tympäisevää, sillä niin kovasti haluaisin lukea kirjan, mutten vaan jostain syystä saa aloitetuksi. Jostain pitäisi tempaista myös intoa ja mielenkiintoa Callan susien lukemiseen... Ihan Kingittä en ole ollut tätä vajaata puolta vuotta, luin tässä välissä Eksyneiden jumalan. Se oli ihan sujuvaa tekstiä, mutta mikään kovin erikoinen se ei ollut. Jotenkin minusta tuntuu, että pidän enemmän Kingin kirjojen ideoista kuin sitten loppuviimein toteutuksesta.
EmelieTuon Sen uusi laitos on kyllä hieno, pitääpä itsekin hankkia hyllyyn, vaikken siitä tarinana niin paljoa pitänytkään. Nyt vasta tajusin kansikuvaa katsoessa, että pellen nenänä on ilmapallo. :DKävin viikonloppuna Helsingin Akateemisessa ja tuo kyseinen kirja osui heti silmääni (ostin pois kuljeksimasta). Se on kyllä upean näköinen, ehdottomasti yksi hienoimmista kirjankansista mitä olen ikinä nähnyt.
Luin viimeksi Kingiltä romaanin Herääminen. Risingin tietokannassa kirjalla on yllättävän alhainen keskiarvo (3,13 tähteä), mutta minä tykkäsin. Annoin itse neljä tähteä, ja Herääminen kuuluu mielestäni kirjailijan parempaan tuotantoon. Pituutta ei ollut liikaa, sellaiset 360 sivua, ja tarina kulki hyvin. Loppuratkaisu oli pelottava ja erittäin onnistunut. Pidin myös teoksen cthulhu-vaikutteista.
Mitä muuten tuumaatte tulevan Musta Torni -elokuvan näyttelijäkaartista? Idris Elba Rolandina ja Matthew McConaughey Martenina. Kuvaukset alkanevat muutaman viikon päästä ja teattereissa leffan pitäisi olla ensi vuoden helmikuussa. Toivottavasti projekti nyt etenisi, kauanhan tätä on odotettu.
JussiLuin viimeksi Kingiltä romaanin Herääminen. Risingin tietokannassa kirjalla on yllättävän alhainen keskiarvo (3,13 tähteä), mutta minä tykkäsin. Annoin itse neljä tähteä, ja Herääminen kuuluu mielestäni kirjailijan parempaan tuotantoon. Pituutta ei ollut liikaa, sellaiset 360 sivua, ja tarina kulki hyvin. Loppuratkaisu oli pelottava ja erittäin onnistunut. Pidin myös teoksen cthulhu-vaikutteista.Minullakin on lainassa nyt tuo Herääminen. Novellikokoelman jälkeen ei ollut innostusta aloittaa tuota, mutta jos nyt sitten kuitenkin kokeilisin.
EmelieAnnoin tälle 4 tähteä, koska tarinassa oli hyvä juonen kuljetus, kiinnostavat hahmot eikä turhaa selittelyä tai lätinää, mutta en kokenut loppua millään tasolla pelottavaksi, joka oli hienoinen pettymys. Kirjassa oli kuitenkin hieno fiilis, joka pelasti paljon. Hauskoja viittauksia oli ripoteltu sinne tänne, kuten maininta Joyland-huvipuistosta, joka nosti teoksen tasoa minun silmissäni. Mutta muuten perushyvä Kingin kirja.JussiMinullakin on lainassa nyt tuo Herääminen. Novellikokoelman jälkeen ei ollut innostusta aloittaa tuota, mutta jos nyt sitten kuitenkin kokeilisin.
Luin viimeksi Kingiltä romaanin Herääminen. Risingin tietokannassa kirjalla on yllättävän alhainen keskiarvo (3,13 tähteä), mutta minä tykkäsin. Annoin itse neljä tähteä, ja Herääminen kuuluu mielestäni kirjailijan parempaan tuotantoon. Pituutta ei ollut liikaa, sellaiset 360 sivua, ja tarina kulki hyvin. Loppuratkaisu oli pelottava ja erittäin onnistunut. Pidin myös teoksen cthulhu-vaikutteista.
Vai on Torni viimeinkin saamassa filmatisoinnin. Täytyypä googletella, olen jotenkin missannut tämän.
EmelieOlen nyt jo monta kertaa ottanut Hohdon hyllystä käteen ja pari kertaa jopa avannut kirjan kuin alottaakseni sen, mutta aina iskee sellainen fiilis, että ei nyt, ei vielä. Tämä on hieman tympäisevää, sillä niin kovasti haluaisin lukea kirjan, mutten vaan jostain syystä saa aloitetuksi.Sain luettua Hohdon (lopultakin!). Olipahan kirja, selvät 5 tähteä sille napsahti yhtään miettimättä. En ymmärrä, miksi en ole lukenut tätä aiemmin...
Minusta tarina oli mielettömän hyvä ja oikeasti pelottava. Kun päästiin kunnolla kiinni juoneen, luin ajoittain kirjaa hyvin varovasti eteenpäin, koska pelotti, että mitä tulee vastaan. Juoni oli rakennettu hyvin ja se eteni koko ajan. Kingillä on joskus ongelmana tyhjäkäyminen, mutta tässä sitä ei ollut. Tuntui että kaikilla rönsyilyhenkisillä tarinoilla oli joko jokin pointti tai sitten vaan olivat hyvinä tunnelman luojina. Lopetuskaan ei ollut antiklimaattinen vaan sopi tarinaan luontevasti.
Danny oli sympaattinen pikkupoika, Jack taas puolestaan [Spoileri - klikkaa]
Minä en tiennyt kirjasta juuri mitään lukuunottamatta paria popkulttuuriviittausta leffaan (en ole nähnyt leffaakaan). Ja ne olivatkin ainoat johtolangat, että mihin tarina oli menossa. Elokuva pitänee katsoa joskus, ja ehkä sitten yrittää lukea jatko-osa. Toivottavasti en pety siihen.
Ei se huono ollut, mutta ei se kyllä Hohdonkaan tasolle pääse, jää kauas taakse. Kirjassa oli hyviä juttuja ja ideoita; pidin siitä, että teoksessa oli myös reilusti erilaisia piirteitä verrattuna Hohtoon. Tohtori Uni olisi toiminut sellaisenaankin, mutta linkitys Hohtoon toi siihen minusta jotain lisää, lisänyanssin. Aikuinen Dan ei kylläkään muistuttanut oikein mitenkään Hohdon Dannya, missä olivat rohkeus ja uteliaisuus?
Kirja ei ollut pelottava millään tasolla, mikä oli melkoinen pettymys. Olisin kaivannut edes sitä yhtä selkäpiitä karmivaa värähdystä, mutta jäin odottamaan turhaan. Kehuja kyllä siitä, että aikajänne oli pitkä ja hyvin tehty. Minä jostain syystä pidän teoksista, joiden tapahtumat sijoittuvat useiden vuosien ajalle. Kyvyt ja hahmot ehtivät kehittymään uskottavammin.
Keskikertainen teos kaikin puolin. Annoin tälle 4 tähteä kuitenkin, oli siinä jotain joka viehätti.
King lienee iän myötä hieman seestynyt ja pahimmat säikyttelyt on jääneet historiaan. Voin kyllä suositella myös Joylandia.
Mutta ettei mitään väärinkäsityksiä syntyisi, olen lukenut Kingiltä varmasti yli 30 kirjaa, ja vain yksi niistä on ollut sellainen, jota kohtaan tunsin vilpitöntä ja musertavaa antipatiaa, ja se oli Carrie. Edelleen King on minulla korkeissa arvostuksen kirjoissa, ja luotan vakaasti siihen, että kun syksyn tästä vielä hiukan pimennyttyä tartun Sydänyöhön, en joudu pettymään.
Parhaita kaiketi olivat Musta torni -kirjat, suuren kokonsa, kiehtovuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta. Muita vaikuttavia lukuelämyksiä minulle olivat Uinu, uinu lemmikkini, Epätoivon kaupunki, Doloreksen tunnustus ja Hohto.
Seuraava King-suomennos on tammikuussa ilmestyvä Bill Hodges -trilogian keskimmäinen osa Etsivä löytää (Finders Keepers). Tammen onneksi King on hidastanut julkaisunopeuttaan... Tänä vuonna häneltä tuli "vain" yksi uusi kirja, ja sama tapahtuu ilmeisesti myös ensi vuonna. Jos Tammi pitää yllä vuosilta 2013 ja 15 tuttua kahden kirjan käännöstahtia, saadaan alkukielisiä kiinni. Toivottavasti kehuttua novellikokoelmaa The Bazaar of Bad Dreams ei unohdeta! Voi olla, että ensi vuoden toinen suomennos on Hodges-trilogian päätöskirja, jos Tammi haluaa julkaista kaikki osat peräjälkeen.
Minä sain varmasti vähän liiaksikin nenilleni, kun odotukseni olivat niin korkealla. Jo nimi, Kolkuttajat, kuulosti lupaavan kolholta ja uhkaavalta. Väittäisin silti, ettei kirja romaanina ollut epäonnistunut, mutta jos vertaa Kingin normaaliin tasoon, voisi kuka ties noinkin rajunpuoleisesti sanoa.
Did the quality of your writing start to go down?Edellistä viestiäni voisi tarkentaa sen verran, että julkaisihan Tammi tänäkin vuonna kaksi kovakantista kirjaa Kingiltä. Toinen vain oli uusintapainos vanhasta romaanista Se.
Yeah, it did. I mean, The Tommyknockers is an awful book. That was the last one I wrote before I cleaned up my act. And I've thought about it a lot lately and said to myself, "There's really a good book in here, underneath all the sort of spurious energy that cocaine provides, and I ought to go back." The book is about 700 pages long, and I'm thinking, "There's probably a good 350-page novel in there."
Kun olen päässyt Kolkuttajissa loppuun, on minulla enää yksi Kingin 80-luvun kirjoista lukematta: Pimeä puoli. 90-luvun tuotannosta minulle tuttuja ovat ainoastaan kaksi Musta torni -romaania, mutta tarkoituksenani on vähitellen lukea kaikki muut julkaisujärjestyksessä.
Pimeä puoli oli toinen romaani, jonka Kingin tuotoksista luin. Siitä on jo kauan, mutta elämys on edelleen aika voimakkaana mielessä. Se oli ainakin minusta mainio kirja.
Täytyy kyllä puolustaa Heräämisen pelottavuutta... Minusta se oli ihan kauhistuttava kirja, vaikkei tässä pärjännytkään esimerkiksi Hohdolle tai Uinu, uinu, lemmikilleni (nämä ovat minusta Kingin pelottavimmat romaanit). Monet miehen novellit ovat myös oikeasti pelottavia, olen lukenut kokoelmat Yön äänet, Jälkeen keskiyön ja Ennen aamunkoittoa. Jotkuthan ovat sitä mieltä, että King on parempi kauhunovellien kuin -romaanien kirjoittajana.
Kyllä Herääminen nostatti minussa enemmän pelontunteita kuin vaikka klassikkoromaanit Christine, tappaja-auto (1983) ja Cujo (1981). Heräämisessä kauhu oli tyyliltään lovecraftimaista. Olen nähnyt sellaisenkin mielipiteen, että lopetettuaan huumeiden käytön 80-luvun lopulla Kingin kirjojen taso laski.
