Tässä romaanissa kerronta etenee tarkoituksellisen epäjärjestyksessä. Ensimmäinen puolisko sijoittuu tulevaisuuden maailmaan vuoteen 2119, ja vasta kirjan loppuosassa pureudutaan lähemmin menneisyyden tapahtumiin vuoteen 2014. Tutkijaparin työn kohteena on kuuluisan Francis Blundyn elämä sekä mysteeri, joka liittyy Blundyn runoon “Korona sinulle, Vivien”. Runo oli lahja runoilijan vaimolle Vivienille tämän syntymäpäivänä. Tutkijoiden työ nojaa vahvasti runon tulkintaan, mutta vähitellen käy selväksi, ettei heidän käsityksensä sen merkityksestä ja taustasta ole aivan niin selvä kuin he olettavat. Kun menneisyyden kerrokset avautuvat, syntymäpäiväillallisen todellinen asetelma osoittautuu monisyisemmäksi kuin heidän tutkimuksensa antaa ymmärtää.
Kirja on scifiä siinä mielessä, että 2100‑luvun maailma on kokenut ydinsodan ja ympäristökatastrofin. Silti teos ei kuvaa selviytymistaistelua, vaan yhteiskuntaa, jossa kulttuuri ja historia ovat edelleen merkityksellisiä ja tutkimisen arvoisia.
Tämä oli ensimmäinen lukemani McEwanin teos. Kirjoitus on sinänsä moitteetonta, mutta koin tarinan melko raskaaksi — ehkä aihe ei vain jaksanut kiinnostaa tarpeeksi.
