Tarinan tunnelma ja tyyli on saman oloinen kuin Sadan vuoden yksinäisyydessä. Koin Henkien talon kevyemmäksi ja helpommin seurattavaksi, mutta molemmissa on realistiseen maailmaan upotettua hienoista maagisuutta sekä juoni on punottu yhden suvun vaiheiden ympärille.
Pääosin tarinaa kerrotaan ulkopuolisesti, mutta välillä suvun päämiehen Esteban Trueban ajatuksin. Estebanin lisäksi keskiössä on suvun kolmen sukupolven naiset. Pidin tarinan ihmiskuvauksesta. Ihmiset ovat persoonallisia ja aidon tuntuisia, pieni outous hahmoissa on aina plussaa. Kaikki Esteban Trueban piirteistä ei ole miellyttäviä, mutta se tuo vain aitoutta tarinaan. Pidin myös kerrontatavasta, missä väläytetään usein yhdellä lauseella tulevaa, johon paneudutaan myöhemmin tarkemmin.
Tämän tyyliset kirjat ovat minulle hidaslukuisia ja ei ihan mukavuusalueella, mutta aloittamisen jälkeen halusin tietää mihin tarina johtaa ja miten se päättyy. Kirja oli hyvin kirjoitettu ja ehdottomasti lukemisen arvoinen.
