Revolverimies (Musta torni #1) - Stephen King 7.40   241

Alun perin sarja lehdessä Magazine of Fantasy and Science Fiction vuosina 1978–1981 julkaistuja novelleja. Alkuteos The Dark Tower: The Gunslinger ilmestynyt 1982. Tekijän uudistama laitos The Gunslinger: The Dark Tower 1 ilmestynyt 2003.

1. laitos: Musta torni. Suomentanut Kari Salminen. Päällys: Peter Mustonen. Book Studio, 1992. Nidottu.
2. laitos: Revolverimies: Musta torni 1. Tammi, 2005. Tekijän korjaamasta laitoksesta suomentanut Kari Salminen. Kuvitus: Michael Whelan. Sidottu.

Kingin muokkaama uusi versio Musta torni ykkösestä!

Stephen Kingin Musta torni -sarja on ainutlaatuinen saavutus Kingin kirjallisessa tuotannossa. Se on yhdistelmä fantasiaa, kauhua ja lännentarinoita; voimakkaan visuaalinen, mukaansatempaava ja tunnelmaltaan unenomainen.

Sarjan ensimmäisessä osassa King tutustuttaa lukijan Rolandiin, arvoitukselliseen sankariin, viimeiseen revolverimieheen. Hän on yksinäinen kulkija, eräänlainen ritari. Hän etsii, on jo kauan etsinyt, puoli-inhimillistä mustiin pukeutunutta miestä, jolla on tietoja Mustasta Tornista. Mutta miksi on tärkeää, että Roland löytää tien Mustaan Torniin?

Maailma, jossa Roland elää, on lohduttoman autio, muuttunut, tyhjentynyt, mutta se muistuttaa pelottavalla tavalla meidän tuntemaamme maailmaa. Määrätietoisella yksinäisellä matkallaan Roland tapaa Jake-nimisen pojan, joka on jo kertaalleen kuollut...


Keskustelu: Stephen King (225 viestiä)

Arvosana kirjalle
Omassa kirjahyllyssäni


Kirja julkaistu 1992 (Tammi)
Alkuperäinen nimi The Gunslinger
Tietoja muokattu toukokuu 8, 2017

Musta torni -kirjasarja

Sarja sisältää 7 pääteosta ja yhteensä teoksia 9 kpl.

Book Studio julkaisi sarjan neljä ensimmäistä osaa vuosina 1992–98. Tammi julkaisi koko sarjan uudessa asussa vuosina 2005–2006. Ensimmäinen osa, Revolverimies, on kirjailijan uudelleen muokkaama versio. Tammen sarjan kussakin osassa on 5–15 värikuvaa, eri taiteilijoiden käsialaa.

"Stephen Kingin Musta torni -sarja tarjoaa unohtumattoman lukuelämyksen niin fantasian, kauhun kuin scifinkin ystäville. Revolverimies Rolandin matka kohti salaperäistä Mustaa tornia muodostaa ainutlaatuisen laajan yhtenäisen kokonaisuuden."

Alasarja Musta torni (sarjakuvaversio)

Revolverimies (Musta torni #1) 7.40   241
Kolme korttia pakasta (Musta torni #2) 8.08   181
Joutomaa (Musta torni #3) 8.10   154
Velho (Musta torni #4) 7.98   138
Callan sudet (Musta torni #5) 7.80   124
Susannan laulu (Musta torni #6) 7.90   109
Musta torni (Musta torni #7) 8.68   106
Musta torni I–III 8.52   36
Tuulen avain 7.50   48

Kirja-arviot & arvosanat

Yuto
Arvosanat 2
Kirja-arviot 2
Viestit 0
marraskuu 17, 2022
8 / 10

Steven King jaksaa vain yllättää, olen lukenut muita Kingin teoksia mutta tämä oli jotain muuta. Mukavan nopea jännäri vähän scifiä odotin enemmän kauhua mutta tunnelma oli oikea joka sivulla. Alku on hidas kunnes maailma alkaa rakentua ja luonnollisesti se on todella mielenkiintoinen, kirjan loppu jättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Odotan että saan käsiini seuraavan kirjan.

LongWalk
Arvosanat 43
Kirja-arviot 35
Viestit 47
huhtikuu 22, 2018
7 / 10

Mukavan sekava ja arvoituksellinen jännäri. Osittain jopa scifiä. Yksinäisen miehen pitkä matka on alkanut. Innolla odottaen jatko-osien lukemista

Nokka10
Arvosanat 128
Kirja-arviot 19
Viestit 4
maaliskuu 1, 2015
9 / 10

Todella hyvä kirja, mutta olisin odottanut enemmän kauhua. Nyt luen kolme korttia pakasta, ja sekin vaikuttaa ihan hyvältä

Cliffer666
Arvosanat 41
Kirja-arviot 41
Viestit 0
heinäkuu 10, 2017
7 / 10

Stephen Kingin Opus Magnum, part I. Mitä tästä voi sanoa.? Jos tätä pitäisi arvioida itsenäisenä kirjana, tarinana vailla jatkumoa, olisi se huomattavasti hankalampaa. Sellaisena tämä ei yksinkertaisesti toimisi. Mutta sinä, mihin tarkoitukseen tämä on tehtykin, siis suuren matkan ja seikkailun avauksesi, tämä toimii ja hoitaa tarkoituksensa kunnialla. Verrattain lyhyt verrattuna jälkimmäisiin osiin, mutta seikkailun tarkoitus tulee kyllä selville. Tyylikäs ja mielenkiintoinen aloitus matkalle kaiken kaikkiaan, mutta kritisoitaavaakin löytyy: kuten on oletettavissa, tähän tarttuva lukija useimmiten aloittaa Musta Torni-sarjan lukemisen ensimmäistä kertaa ja tällaisessa tilanteessa kirjan teksti on paikoin turhankin korkealentoista ja sekavaa, lähinnä liittyen käsitteistöön ja erilaisiin nimityksiin. Kysehän kuitenkin on Kingin itse luomasta fantasiamaailmasta ja paikoin lukijan on vaarana mennä jokseenkin sekaisin. Mutta ei tämäkään ongelma mielestäni liikaa vaivaa, matkaan päästään ilman sen suurempia kompasteluja, joskin kyseessä on sittenkin vain jonkinasteinen lämmittely, ikään kuin "harjoitusalusta", tulevalle eeppiselle seikkailulle.

HourglassEyes
Arvosanat 300
Kirja-arviot 52
Viestit 2307
elokuu 12, 2014
6 / 10

Luin Revolverimiehen viimeksi 19 vuotta sitten. Silloin se tosin oli vain nimellä Musta Torni 1. En tainnut tuolloin ymmärtää kirjaa niin hyvin, mutta nyt tuntui paremmalta. Revolverimies ei ehkä ole parasta Kingiä minun makuuni, mutta muistan kyllä pitäneeni jatko-osista enemmän. Onpahan jotain mitä odottaa, sillä kokonaisuudessaan juonikuviot ovat pyyhkiytyneet päästäni aavikon tuulten matkaan... ;)

VMN
Arvosanat 75
Kirja-arviot 16
Viestit 229
marraskuu 11, 2012
6 / 10

Ennen Revolverimiestä (alkuperäisesti Gunslinger, mikä on muuten satoja kertoja parempi) olin lukenut Kingiltä vain hänen Kirjoittamisesta. Halusin kuitenkin lukea jotain muutakin Kingiltä, pidinhän Kirjoittamisesta –teoksen sisällöstä eniten siitä tarinapohjaisesta osuudesta, jossa King kertoo lyhyesti elämänkertansa. Pidin Kingin kirjoitustyylistä ja se vaikutti varsin jännittävältä. Onhan King myynytkin miljoonia ja tehnyt kymmeniä teoksia, joten siinä on vain lisää syytä lukea häneltä. Päätin sitten aloittaa jollain oikein hyvällä teoksella, ja Wikipediassa mainittiin, että Kingin mielestä Revolverimies on hyvin mahdollisesti hänen paras teoksensa. Pakkohan se sitten oli lukea. Olin kuullut Musta Torni sarjasta, mutten tiennyt siitä mitään, edes sitä, että se on Kingin teos. Tutkiessani etukäteen Revolverimiestä, uskon saaneen jonkinlaisen kuvan, vaikken halunnutkaan paljastaa liikaa itselleni. Lainasin kirjasta sen ”uudelleen kirjoitetun version”, jossa on Kingin sanojen mukaan muutama ylimääräinen kohtaus, mutta silti kirja on hyvin lyhyt, itse tarina osuus vain hieman yli kaksisataa sivua. Kingillä on kirjassa esipuhe, jossa hän kertoo kirjan kirjoittamisesta, kuinka sai inspiraation Hyvät, Pahat ja Rumat elokuvasta ja Taru Sormusten Herrasta, ja kuinka hän halusi yhdistä nämä kaksi teosta mahdollisimman eeppisellä tavalla. Kuva mielessäni oli valmis. Kirjan kannessa on vielä kuva Revolverimiehestä loputtomalla aavikolla, ja tiesin, mistä on kyse. Mutta kun en tiennyt. Kirja oli kaikkea muuta, kuin osasin odottaa, ja outoa kyllä, se oli minulle kirjan huonoin puoli. Ennen kuin aloitin kirjan, minulle muodostui niin vahvat mielikuvat siitä, mitä tulen lukemaan, että se häiritsi minua, kun odotuksiini ei vastattu. Tämä on ensi kerta, kun näin on käynyt, mutta kirja kärsi hyvin paljon omien mielikuvien takia. Oma mielikuvanihan oli, että Revolverimies tarpoo loputtomalla aavikolla mustapukeisen miehen perässä, kertoen ehkä samalla mitä on ennen tätä tehnyt. Hän on vähä sanainen ja hiljainen, aivan kuten on myös mystinen mustapukuinen mies, joka kiusaa koko jossain edessäpäin lukijaa ja Revolverimiestä. Kingin oma versio on kutakuinkin näin, viimeinen Revolverimies jahtaa mustapukuista miestä aavikolla ja selvitämme samalla hiukan, mitä on aiemmin tapahtunut. Minun kuvani kuitenkin Kingin Revolverimiehen persoonasta ja käyttäytymisestä oli erilainen ja niin ikään jotkut tapahtumat, mitä hän kohtaa. Eikä kyse ollut pelkästään, että kirja ei vastannut omaa mielikuvaani, vaan en pitänyt ylipäätänsä kirjan esitystavoista joissain kohti. Osa asioista vaikutti hiukan lapsellisilta ja naurettavilta, ja varsinkin mustapukuisen miehen salaperäinen imago tuhotaan mielestäni täysin hyvin nopeasti. Kirja on myös yksinkertaisesti outo. Siinä on outoja tapahtumia ja Kingi sekoittaa niin todellisen maailman kuin omankin maailmansa tavalla, jossa lukija jää hyvin sekavaan tilanteeseen, jossa ei oikein tiedä minkälainen maailma kyseessä on, mitä historiaa sillä on ja missä kaikki tapahtuu ja miksi. Olen varma, että näihin kaikkiin kysymyksiin haetaan vastauksia myöhemmissä osissa, mutta minua niiden puute häiritsi. En saanut vahvaa kuvaa maailmasta koko kirjan aikana. Historiaan viitataan aina vähän hyvin epäselvästi, eikä Kingin luomaa todellisen maailman ja hänen oman maailmansa sekoita tunnista miksikään. Kingi rikkoo kaikki muitakin rajoja. Hänen kerrontansa ja tekstinsä on paikoin varsin outoa. Hän sekoittaa erilaisia sanastoja todella paljon. Yleisesti teksti on varsin perussanastoa westernille, mutta välillä hän iskee puhumalla fosforin värisellä aineksella tai muulla yhtä oudolla sanalla, joka ei tunnu kuuluvan millään tavalla muiden sanojen joukkoon. Samanlaista on havaittavissa kirjan aiheissa, joissa Kingi alkaa puhua maailman kaikkeudesta ja sen merkityksistä, sekä muista yhtä sekavista ja raskaista aiheista. Mielestäni ne eivät jotenkin tuntuneet kuuluvan tai sopivan kirjaan. Olin saanut siis hyvin erilaisen käsityksen Kingin eeppisen fantasian ja westernin. Siinä on mukana vähän kaikkea, oikeaa nykyaikaa, hänen omaa maailmaansa, fantasiaa, westerniä, taikuutta ja henkiä, jotain kauhua ja todella unenomaista, kerrontaa, jonka itse näen enemmänkin sekavana. Teoksessa oli hyviä kohtia, mutta mielestäni siihen oli tungettu liian paljon liian erilaisia aiheita, eikä lopputulos antanut minulle teosta, josta saan hyvän, selvän kuvan. Liian moni asia jäi epäselväksi, eikä avautunut kunnolla, että olisin jäänyt haluamaan kuulemaan lisää maailmasta. Itse perusjuonikin vaikutti kömpelöltä paikkapaikoin, ja lopullinen tunnelmani oli hiukan sekava.

Morgan Blood
Arvosanat 139
Kirja-arviot 9
Viestit 332
syyskuu 26, 2009
8 / 10

Takakansi ei mainosta liikaa adjektiiviensa kanssa. Käsiinsä saa, mitä luvataankin. en ole lukenut korjaamatonta laitosta, vaan kätsiini eksyi suoraa korjattu. Kuulemani mukaan se on maalailunsa puolesta lyhentynyt alkuperäisestä, ja se toimii. Maalailu, ja tunnelma ei ammu yli, vaan se pysyy juuri sellaisessa, missä western-kauhufantasiassa se on yhä uskottavaa. Maailma on kaunis, rosoinen ja päähenkilön salaperäisyys tuo hyvää jännitettä. Kiintoisa seikka on myös raamattulainaukset useissa kohdin. niitä on myös käytetty oikein, ne uppoutuvat tarinaan, eivätkä ole päälleliimattuja. tässä on lopunaikojen tuoksu. Kirja oli selkeä aloitusosa. Luotiin paljon arvoituksia, jotka jätettiin auki, eikä loppuja nyöritetty kiinni. Mahdolliset (ja todennäköiset) myöhemmät kohtaamiset tämän osan henkilöiden kanssa jätettiin myllertämään lukijan mieleen.

Barachiel
Arvosanat 13
Kirja-arviot 3
Viestit 0
maaliskuu 5, 2009
10 / 10

Se oli ensimmäinen kirja ,jonka luin laskematta sitä käsistäni. Se piti otteessaan eikä päästänyt irti. Muistan kun Roland taisteli hitaita mutantteja vastaan. Se kalvaa mieltäni vieläkin iltaisin. Kirja on sen tyylinen minkä laisia pitäisi olla lisää. Mies autiomaassa. Kuinka tyylikästä.

Jehudiel
Arvosanat 72
Kirja-arviot 26
Viestit 0
joulukuu 14, 2008
10 / 10

Tummaa, tummaa. Ensimmäinen lukemani kirja Stephen Kingiltä. Eikä tämä ollut ainakaan pelkkää PA:ta, sen voin sanoa. Tunnelma ei ole mitään pillipiipari-tyyliä, vaan ehkä enemmänkin sitä tyyliä, jossa kapakkajätkät murahtelevat nurkissa. Varsinkin kaupungissa se on sellaista aika lailla. Westernityylinen hahmo päähenkilönä on aika hyvä veto ja ympäristökin on ainakin kirjan autiomaa-episodissa western-tyylistä. Kerronnassa ei turhia selitellä, vaan menneisyys kerrotaan samalla tavalla, kuin koko muukin kirja. Se toimii ihan hyvin. Muistelusta olisi voinut jäädä enemmänkin päähän, mutta muistan kokin hirttäjäiset ja Rolandin revolverimieskokeen. Antaisin ehkä kolme ja puoli tähteä, mutta kun niin ei voi tehdä, annan neljä tähteä. Juuri nyt minulla on työn alla Revolverimiehen seuraava osa, Kolme korttia pakasta. Ehkä se jää kesken, mutta luen kyllä varmaan joskus kaikki kirjat Musta torni-sarjasta. Edit: Anteeksi, muutin mieleni ja annan tälle täydet pisteet.

tintti89
Arvosanat 119
Kirja-arviot 119
Viestit 0
syyskuu 28, 2007
6 / 10

Revolverimies ei ollut oikein minun kirjani. Puolet asioista, varsinkin suurin osa revolverimiehen muisteluista, meni ihan ohi, samoin loppu. En edes ymmärtänyt, miksi hän halusi löytää Mustan Tornin. Ne osat kirjasta, mitkä tajusin, olivat hyviä. Henkilöissäkin menin ihan sekasin, varsinkin niissä, jotka vain pikaisesti mainittiin. Kingiltä olisin odottanut myös enemmän kauhua.

Mainadi
Arvosanat 14
Kirja-arviot 9
Viestit 0
heinäkuu 1, 2013
6 / 10
Sisältää juonipaljastuksia