Elämä on ihanaa, koska...

Tennis. :heart: 'Nuff said.

Elämäni ei ole tällä hetkellä ihanaa, mutta nyt vasta tajusin, mitä tuo 'nuff said tarkoittaa. Monesti olen ihmetellyt, että mikä ihmeen nuff. Ei mennyt hukaan tämäkään päivä.

Oulussa oli tänään vuosikymmenen sää. Hemmetin kuumaa ja kosteaa. Mikä noin yleensä ei ole suositeltava ilma, mutta muistutti mahtavasti elämästä Hongkongissa, joten otin jokaisesta hikoillusta hikipisarasta ilon irti.

Ylempänä olevaan sukujuurikeskusteluun liityen voin kertoa, että miun äidin äiti on kotoisin Koivistolta, eli nyksen venäjän puolelta, nimenomaan Koiviston saaresta Patalan kylästä. :D Ihanuutta on myös ihana ilma, ja se, ettei ole liian lämmin ulkona. :heart:

Iloitsen elämästä, koska mikään ei ole kovin huonosti juuri nyt. Normaalisti aivojen sopukoissa kaihertaa aina pieni epämääräinen ahdistus, mutta tällä hetkellä mieleni on huolista vapaa. Kyllähän sitä murehdittavaa nytkin keksisi jos alkaisi oikeasti miettimään, mutta onnekseni en jaksa. Lisäksi jääkaapissa kököttää kolme olutta, jotka taidan kietaista iltapalaksi tässä huolettomuuden hurmiossa.

Pitkä kirje rakkaalta ystävältä kirkastaa sadepäivänkin!

Asioilla on taipumus järjestyä: Tänään tuskaannuin etsiskellessäni kohtuuhintaista sadehattua. Käväisin yhdellä kaupungin lukuista lukuisammista kirpputoreista. Siellä myyjä lähes torppasi jo haaveeni halvasta märäntorjuntasydvestistä sanoen, että sadevaatteita tulee myyntiin ani harvoin. Muovi- ja kumialan liikkeessä oli hattuja mutta vähän, rumia ja vääränkokoisia. Huokaus: mistä saisin päähineen illan ulkoilma-tanssituokioon?   Tuli tekstiviesti: huomiseksi suunniteltu homma siirtyikin tähän iltaan. Kyseinen puuha hoituu sadesydvesteittä ynnä muitta samankaltaisitta vetimittä!   Asioilla on todella taipumus järjestyä!

Mukava, sateinen lomapäivä. Kävelin saappaat lätäköissä loiskuen kirjastoon, lainasin nuotteja, Mennyt maailma TV-sarjan ja vetäydyin ikkunan ääreen kuuntelemaan sateen ropinaa ja lukemaan Dickensiä. Tunnelmallista! Lisäksi soitin tänään ensimmäistä kertaa viikkoon ja pitkästä aikaa isän kanssa. Musiikki tuntui soivan kuin itsestään ja olin unohtanut kuinka hauskaa yhdessä soittaminen olikaan. Valse triste. :heart:

Kripa.   Rakastan leiriläisiä, ohjaamista, ruokaa, maisemia, kollegoja, leikkejä, yhteiskuvia, naurua ja leiriläisiä, jotka uskovat että mä oon 18.   En halua lähteä huomenna.

Hyvää ruokaa ja ihana rauhallinen hetki elokuvan parissa. Ihanaa. Ulkona sataa joten torkkupeton alle on taivaallista kääriytyä.

[quote="Kirjaneito" post=16586] Mennyt maailma TV-sarja[/quote]   Onnittelen tyylikkäästä valinnasta. :smile:

Luin juuri loppuun erinomaisen kirjan ja olo oli mukavan rentoutunut. Sitten aloin miettiä mitä tekisin elämässä, jossa saisin mitä tahansa. On tietysti paljon kaikkea, mutta yksi hyvä esimerkki: Eläisin paikassa, jossa on pelkkiä kirjoja. Kaikki paikat pursuaisivat kirjoja, ja aina kun tulee mieleen hyvä kirja luettavaksi, se ilmestyisi siihen lähimmän kirjakasan päälle aivan käden ulottuville :heart: . Kaikki kirjat olisivat juuri oman tyylisiä ja kuin itselle tehtyjä. Ei kaipaisi mitään muuta, ikinä ei kyllästyisi ja kaikki olisi mahtavaa! Tätä miettiessä rentouduin niin, että nukuinkin parin tunnin päiväunet... Hupsis!   (P.S. Pääni sisällä tämä tuntui paljon houkuttelevammalta kuin tähän kirjoitettuna.)

Virtua Tennis 4, Baby Steps (tennisanime/-manga) ja ihan livetennis. :heart:

Tentti takana ja kesäloma alkoi tänään :cool:

Lähtö mökille yhdessä mahtavan kaveri/sisarusporukan kanssa. Tästä tulee vielä jotain mahtavaa. :cheesy: Mökkeily jatkuu minun kohdallaani vielä juhannuksen yli eli yli viikko eristyksissä saariston rauhassa. :heart: Lisäksi järjestin toissapäivänä kirjahyllyni uuteen uskoon ja paitsi että kirjat mahtuvat sinne paremmin, sen myös näyttää hienolta.

Minullakin alkaa juhannuksen vietto tänään, kun lähden kohti Jyväskylää. Ensin pari päivää kaverin luona kaupungilla ja sitten viikonlopuksi kaunokaiseni luokse.

Maanantaina olleen tentin tulokset tuli ja se meni erittäin hyvin, kirkkaasti läpi :cheesy: tästä on hyvä jatkaa loman viettoa sillä aihe oli melkoisen vaikea, joten voi todella olla tyytyväinen.

Saavutin yhden elämän merkkipaaluista. Nimi ''Dragonil'' jokaisen uusimman viestin takana :lol:   Naa eniwei, olen tullut takaisin. Enjoy, while you still can.. eheh.. eh.. niin, tuota, öö... joo. Olo on kuin ficcikirjoittajalla, joka palaa uuden luvun kanssa puolen vuoden tauon jälkeen. Hups.   Josta tulikin mieleeni, elämä on ihanaa, koska kirjoittaminen alkaa vihdoinkin luonnistua jopa tältä pölkkypäältä. (WOOHOO)

Mä en tiedä mihin mä oikein laittaisin tämän, mutta laitan tänne, koska mulla on kuitenkin ihan jees viilis.   Luin tänään [i]Tähtiin kirjoitetun virheen[/i] ja itkeä vollotin. Olisin halunnut lukea myös jotain muuta, mutta seuraavana lukulistalla ollut Twilight ei oikein tuntunut sopivalta tuon itketyskirjan jälkeen.   Juhannus on ihan jees. Perinteisenä juhannuselokuvana oli tänä vuonna Päiväni murmelina. Iihana elokuva :heart:   Maanantaina alkaa rippikoulu. Mua jännittää ja naurattaa jo valmiiksi, mutta samalla kiukuttaa. Joudun olemaan viikon, [i][u]kokonaisen viikon[/u][/i] ilman Risingia! (en ole riippuvainen, en. :blush: ) Älkää tehkö mitään jännää viikkoon, jooko?

Vaikka ilma olikin hyytävä, antoi pitkä lenkki kaikesta huolimatta mahdollisuuden käydä kunnolla läpi ja jäsennellä omia ajatuksia. Siinä syntyjä syviä pohdiskellessa vasta tajusi, kuinka kovasti oikeaa omaa aikaa onkin tullut kaivattua!   Ensi viikolla omaa aikaa ei taida juuri olla tiedossa, sillä tarkoitus on lähteä leirille isostelemaan. Odotan leiriviikkoa kuitenkin innolla!

Mahtava juhannus! Takana 17 tuntia matkustusta, 900 ajokilometriä ja nähtynä maailman reuna. Nordkapp itsessään ei ollut maata mullistava kokemus, mutta löysin aivan uusia ja mahtavia maisemia Norjasta, jotka suorastaan salpasivat hengityksen. Koska matkaseura oli parasta ja autossa istuminenkin kivaa, ei voi kuin todeta että tälle juhannukselle täysi kymppi!

Luonnon ihmeet. :smile:   Käytiin toissayönä kävelemässä ja sen ohella, että oli todella hieno yö (vähän viileä mutta mukavan rauhallinen), päädyttiin pieneen metsikköön spottailemaan lepakoita. Kauhean montaa ei nähty (vuoden lyhyin yö ei ole ehkä parhain aika pimeässä viihtyvien eläinten tarkkailuun), mutta juuri sen verran, että tuli hyvä mieli.   Tänä aamuna koin toisen "luonnon ihmeen". Lähdin aamulla ulos ja ihmettelin, miksi oven edustalla on lokkeja. Pohtimatta asiaa enempää, lähdin kävelemään normireittiä, kunnes yhtäkkiä spottasin lokin poikasen maassa ja samalla hetkellä toinen aikuisista lokeista aloitti hyökkäyssyöksyn minua kohti! Pakenin takaisin ulko-oven edustalle suojaa hämmästelemään tilannetta. Onneksi lokkien puolustama kuja ei ollut ainoa tapa päästä pois kotiovelta. :cheesy: Tästäkin tuli kaikesta huolimatta todella hyvä mieli, vaikka lokit nyt eivät eläiminä suosikkeihin kuulukaan.

Minua jopa pyydettiin lattialle juhannustansseissa! Moista ei ole tapahtunut lyhyeen naismuistiini. Tosin aluksi näytti siltä, että saan ne tutut kaksi vaihtoehtoa: seinäkukkasuuden tai yksintanssijuuden. Lähdinkin pompahtelemaan pommiutta kartellen itsekseni nopean kappaleen (epä)tahtiin. Yleensä saan jorailla rauhassa mutta nytpä eteeni pompahti punatakkinen miekkonen diskojytkeen tapaista veivaamaan. Kun tuo tanssi päättyi, niin kulmille käppäsi tuttava, jonka kanssa notkuimme hytkyimme keinuimme loput tuon parituntisen tanssirupeaman kappaleet. Kaikkea ei toki saa kerralla: Juhannuspäivänä piti lähteä toisiin viikonlopun ilmaistansseihin mutta satoi ... satoi ... satoi. Kartan kastumista muualla kuin suihkussa ja uima-altaassa, joten pyörsin lähtöni tuohon tilaisuuteen. Kenties kesäkelejäkin saattaa olla tulossa vielä tänä vuonna: nykyinen synkän syksyinen ennuste kattaa luulemma vain loppukuun.

Painan enemmän kuin varmaan kertaakaan viimeiseen viiteen tai kuuteen vuoteen! (kyllä, luit oikein, se on hyvä asia) Olen siis yrittänyt nostaa painoa vähitellen muutamalla kilolla, koska kauniisti istuvien vaatteiden löytäminen on tällä varrella hiukan tuskaista aina välillä + kyllästyttää kuunnella ainaista ihmettelyä painostani. Painonkasvatusyritys ei vaan ole aiemmin tuottanut juurikaan tulosta, ja luultavasti syynä on ollut joko yliopisto-opiskelijan epäsäännöllinen elämänrytmi tai stressi tai joku sellainen, koska nyt töissä ollessa jotain kehitystä näyttäisi jopa tapahtuvan.   Normaalipainoon on kyllä vielä nytkin matkaa, mutta ehkä se tästä. Tällä ruumiinrakenteella ja aineenvaihdunnalla se normaalipainon alarajakin olisi jo ihan hyvä saavutus - ei ole vielä ikinä nimittäin tapahtunut.

Puhuin tänään töissä viittä eri kieltä, joista yksikään ei edes ollut englanti. Aivan unelmakesätyö minulla!   Hauskinta oli puhua ranskaa kahden italialaisen kanssa. Vaikka aika rikkonaista tämä minun ranskani on, koska en ole juuri lukion jälkeen puhunut, mutta oli mukava huomata, että silläkin saa jotenkin sönkötettyä jotakin.