Viikon kiinnostavin julkaisu

Clive Cusslerin Kurssi kohti tuntematonta

Clive Cusslerin Kurssi kohti tuntematonta (NUMA) - Graham Brown
N/A

Alkuteos ilmestynyt 2022. Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. Sidottu.

"Jälleen kerran silkkaa tykitystä." – Red Carpet Crash

Räjähtävä kybersotaseikkailu Tyynellämerellä.

Huippusalaisia tietokoneita kuljettava rahtialus katoaa Tyynellämerellä. Kurt Austin ja Joe Zavala päätyvät aluksen jäljille etsiessään kiinalaisen merirosvokuningattaren kätkettyä aarretta. Pian he ajautuvat keskelle kahden hakkeriryhmän välistä kybersotaa. Parivaljakon on suojeltava arkaluontoista dataa ja estettävä venäläisiä ja kiinalaisia saamasta tietokoneita haltuunsa. Apunaan vain merirosvot NUMAn väki käy taistoon aikaa vastaan. Edessä häämöttää globaali katastrofi.

"Sydäntäkouraisevaa jännitystä ja suoraviivaista toimintaa alusta loppuun." – Fresh Fiction


Kirjan tilaus
Adlibris
BookBeat
FinlandiaKirja
Nextory
Storytel
Luokitus: Scifi, Jännitys, Meriseikkailu
Julkaistu: marraskuu 4, 2024 (WSOY)

Suosituimpia uutuuksia

  ★ 8.50 / 65
  ★ 9.08 / 58
  ★ 8.26 / 42
  ★ 9.28 / 33
  ★ 8.22 / 22
  ★ 8.28 / 21
  ★ 7.62 / 18
  ★ 7.92 / 13
  ★ 8.42 / 12
  ★ 9.08 / 12
  ★ 8.82 / 11
  ★ 9.56 / 9
  ★ 8.12 / 8
  ★ 7.60 / 5
  ★ 7.40 / 5
  ★ 9.80 / 5

Tulossa lähiaikoina

  ★ 9.48 / 17
  ★ 8.16 / 6
  ⧗ 9.00 / 2
  ★ 5.00 / 1
N/A

Uusin kirja-arvio

  ★ 6.26 / 4
klo 10:14
_kirjakeiju_ avatar
_kirjakeiju_
435 kirjaa, 365 arviota, 0 viestiä
Mantikora 7 / 10

Lin mielestä hänen isänsä uusi naisystävä on hyvin epäilyttävä tyyppi, ihan selkeä mantikora. Ihmisen kasvot, leijonen ruumis, kynnet ja häntä. Kukaan muu vain ei näe sitä kuin hän. Niinpä Lin täytyy ryhtyä toimiin pelastaakseen itsensä ja veljensä ennen kuin äitipuoli iskee.

Lue lisää ...


Arvostelu: Hannu Rajaniemi: Varjomi

Julkaissut / Kirja-arvostelut

hannu rajaniemen teoksen varjomi kansikuvaHannu Rajaniemen Varjomi sijoittuu tulevaisuuden maailmaan, jossa viime vuosikymmenet on kärsitty erilaisista pandemioista. Päähenkilön Inaran äiti on kuollut geenivirheen aiheuttamaan syöpään ja Inara jakaa saman geenivirheen ja on sairastellut itsekin. Inara on eräänlainen biohakkeri, joka etsii omaa parannuskeinoa syöpään Varjomissa, joka on kaikenlaisten biohakkereiden oma yhteisö.

Toisaalta pandemioiden hallintaan on tullut myös suuria teknologia yrityksiä, kuten Aspis, joka on kehittänyt älylaitteen, joka valmistaa rokotteen hetkessä mitä tahansa virusta vastaan. Lisäksi Aspiksella on yleviä tavoitteita parantaa kaikki maailman ”vaivat”, jopa vanheneminen. Inaran isä toivoisi Inaran osallistuvan Aspiksen HYVINVOINTI-A tutkimukseen, joka on uusi versio sirusta, joka pystyy valmistamaan rokotteita havaittuaan syöpää edeltäviä mutaatiota verestä. Inari ei ilahdu isänsä toiveesta, mutta taipuu lopulta isänsä tahtoon. Onko siru uusi kuitenkaan vastaus kaikkiin ongelmiin?

Kirja herätti monenlaisia tunteita. Maailma, jossa kaikkeen vaivaan löytyy lääke kuulostaa täydelliselle. Toisaalta henkilö antaa koko kehonsa suuren yhtiön käyttöön, joka pitää elävää ihmistä omana koekaniinina. Kirjassa sivuttu pandemioiden maailma myös herätti muistoja viimevuosista.

Kirjan pandemioiden vuosikymmen kuulostaa pahalle. Eri mantereilla ovat riehuneet erilaiset kummalliset taudit, joiden takia ihmiset ovat menettäneet läheisiään ja elämänilonsa. Tällaisen tilanteen jälkeen kaikenlaiset tauteja torjuvat sirut kuulostaisivat varmasti vapauttavalta. Kirjassa sivuttiin paljon myös Inaran ja hänen isänsä mutkikasta suhdetta. Inaran äidin kuolema ja siihen liittyvät tapahtumat ovat aiheuttaneet kitkaa heidän välilleen.

Kirja laittoi pohtimaan monenlaisia asioita, mutta se oli myös viihdyttävä. Sivut kääntyivät nopeaan tahtiin ja sen olisi halunnut lukea loppuun yhdeltä istumalta. Kirja käsitteli paljon biotekniikkaa, mutta sopii myös lukijalle, joka ei tunne biotekniikkaa sen syvällisemmin. Kiinnostus aiheeseen riittää.

- Merja Koivusaari (MerjaK)

Gummerus 2024 - Varjomi


Arvostelu: Martha Wells: Taktinen vetäytyminen (Murhabotin päiväkirjat #4)

Julkaissut / Kirja-arvostelut

martha wellsin teoksen taktinen vetäytyminen murhabotin päiväkirjat 4 kansiMartha Wells on pitkän uran tehnyt kirjailija, joka osui kultasuoneen Murhabotti-sarjallaan. Sarjaa on ilmestynyt englanniksi seitsemän osaa ja nämä ovat suorastaan kahmineet palkintoja. 

 

Esimerkiksi kolme sarjan kirjoista sai Hugo-palkinnon yleisöäänestyksessä tarpeeksi ääniä finaaliehdokkuuteen, mutta Wells kieltäytyi asettamasta kirjojaan ehdolle. Taktinen vetäytyminen on yksi näistä kolmesta kirjasta. Sarja kokonaisuudessaan palkittiin v. 2021 Hugo-palkinnolla. 

 

Murhabotti-kirjasarjan ydin on sen vetävä päähahmo. Hän on tietoisuuden kehittänyt turvallisuusrobotti. Murhabotti on aiemmin hakkeroinut oman rajoitepiirinsä, jonka ansioista hänellä on nykyään oma tahto. Murhabotti ei juuri välitä ihmisistä, muuten kuin entisestä työnantajastaan. Tämä on ongelmallista, koska tämä  työnantaja on ongelmien keskipisteessä. 

 

Taktinen vetäytyminen palauttaa Murhabotin vuorovaikuttamaan enemmän ihmisten kanssa. Se on fiksu päätös, koska hahmo on parhaimmillaan silloin. Muutenkin Murhabotin epäinhimillisyys on kiehtovaa, Esimerkiksi se pystyy laskelmoimaan asioita nopeammin, kuin ihmiset. Tämä johtaa tilanteisiin, jossa Murhabotilla on jo suunnitelma, siinä missä läsnä olevat ihmiset vasta vastaanottavat tietoa.

 

Sinällään kirjan heikoin osuus on sen yksioikoinen juoni. Ensinnäkin niin tehtävät asiat ja Murhabotin reaktio ovat hyvin samankaltaisia kuin aiemmin. Lukija saattaa tuntea ettei kehitystä ole juurikaan tapahtunut ja ratkaisutkin yhä odottavat.


Näistä puutteistaan huolimatta Murhabotti on ensiluokan scifiä, joka on helppo ahmia. Kritiikin voi toki ilmaista myös toisella tapaa: olisi kiva, jos Murhabotti-sarjaa olisi enemmän. 

 

- Juha Salmi (Dragan)

 

Hertta 2024 - Taktinen vetäytyminen (Murhabotin päiväkirjat #4)


Arvostelu: Jim Starlin: Kostajat: Ikuisuuden rautahanska

Julkaissut / Kirja-arvostelut

Suomessa supersankarisarjakuvat ovat hieman jääneet taka-alalle. Poikkeuksen tähän tekee Egmont, joka ajoittain julkaisee Marvelin sarjakuvia. Nämäkin ovat pitkälti klassikkojen uudelleen julkaisuja uusien sarjakuvien sijaan. 

Ikuisuuden rautahanska on yksi merkittävimmistä Marvel-sarjakuvista. Se on toiminut esikuvana Avengers: Infinity War-elokuvalle, vaikkakin tarinana eroaa tästä suuresti. 

Thanos, hullu titaani on saanut haltuunsa Ikuisuuskivet, joiden avulla hallitaan todellisuutta. Hän poistaa puolet kaikista älykkäistä olennoista ja vaikuttaa voittamattomalta. Häntä vastaan asettuvat Kostajat, jotka joutuvat keräämään kaikki mahdolliset tahot avukseen kukistaakseen jumalvoimaisen Thanoksen. 

Kaiken kaikkiaan Ikuisuuden rautahanska on hyvin pitkälti sitä, mitä supersankarispektaakkelilta voi odottaa. Se heittää yhteen eri sarjakuvasarjojen suosikkihahmot ja pakottaa heidät tekemään yhteistyötä niin uusien tuttavuuksien kuin myös omien vihollistensa kanssa. Se tarjoaa hedelmällisen pohjan tarinalle. 

Kaikkivoipaiset hahmot ovat hieman ongelmallisia sarjakuvissa. Heidän kanssaan kun on vaikea luoda jännittäviä vuorovaikutuksia ja klassinen supersankarimäiskintäkään ei toimi ihan samalla tavalla, asioita kun ei voi vain ratkaista nyrkein. Ikuisuuden rautahanskassa tämä tilanne on vedetty äärimmäisyyksiinsä, sillä Thanosta vastaan asettuva liittouma pitää itsekin sisällään aikaisemmin voittamattomia hahmoja.    

Sarjakuvana Ikuisuuden rautahanska on kestänyt aikaa yllättävän hyvin. Se on alunperin julkaistu 80-luvun ja 90-luvun taitteessa ja monet pitävät sitä päätepisteenä Marvelin vaikutusvaltaiselle 80-luvun aikakaudelle. 

Ikuisuuden rautahanska iskee yhä enemmän kuin hyvin. Sen suurin kohderyhmä on varmasti nostalgian nälkäiset vanhat fanit, mutta sen toivoisi löytävän myös nuoremman supersankarifanin lukulistalle. 

- Juha Salmi (Dragan)

Egmont 2024 - Jim Starlin: Kostajat: Ikuisuuden rautahanska


Lisää artikkeleita

Arvostelu: Hannu Leimu: William Kidd - Merirosvon aave
Risingshadow uudistui!
Arvostelu: Rebecca Yarros: Siivenisku
Arvostelu: Brandon Sanderson: Lain pyörteissä
Arvostelu: George R. R. Martin: Tuli & veri
Arvostelu: Martha Wells: Oikullinen protokolla (Murhabotin päiväkirjat #3)
Arvostelu: Pierre Christin & Jean-Claude Mézières: Valerian ja Laureline: Siellä missä tarinoita tehdään
Arvostelu: Martha Wells: Keinotekoinen olotila (Murhabotin päiväkirjat #2)
Arvostelu: Martha Wells: Hälytystila (Murhabotin päiväkirjat #1)
Ihmisen jälkeen / Posthuman tuo scifin oopperaan
Takaisin ylös