Iain Banks
Skotlantilainen Iain Menzies Banks (1954–2013) saavutti suosiota sekä valtavirran romaaneilla että tieteiskirjailijana. Vuonna 2008 Times-lehti valitsi Banksin 50 parhaimman toisen maailmansodan jälkeisen brittikirjailijan listan sijalle 38. Banksin kirjoja on myyty yli kolme miljoonaa kappaletta.
Banks valmistui vuonna 1975 Stirlingin yliopistosta pääaineinaan englanninkielinen kirjallisuus, filosofia ja psykologia. Hän matkusteli maailmalla, päätyi Lontooseen, asui yhteisöasunnossa ja työskenteli useilla eri aloilla terästeollisuudesta informaatiotekniikkaan. Koko ajan Banksin pyrkimyksenä oli kuitenkin tulla kirjailijaksi. Banks nousi kuuluisuuteen ensimmäisellä julkaistulla romaanillaan Ampiaistehdas (1984), joka yhdisti mustaa huumoria ja kauhua. Jo ennen Ampiaistehtaan julkaisemista Banks oli kirjoittanut kolme tieteisromaania (joista on suomennettu Pelaaja ja Aseiden käyttö), jotka eivät olleet löytäneet kustantajaa. Sittemmin ne ja muut Banksin scifikirjat julkaistiin nimellä Iain M. Banks (”kirjallisuushistorian ilmeisin salanimi”).
Lue lisää ...
Useat Banksin sf-kirjoista kuuluvat Kulttuuri-sarjaan, jota tervehdittiin avaruusoopperan uudistajana. Ensimmäinen Kulttuuri-kirja oli Muista Flebasta (1987). Pelaaja (1988) sai Tähtivaeltaja-palkinnon. Kolmantena kirjana seurasi kerrontarakenteeltaan poikkeuksellinen Aseiden käyttö (1990). Kulttuuri-kirjat ovat itsenäisiä teoksia ja ne voi lukea missä järjestyksessä tahansa. Tähtivaeltaja-lehden haastattelussa Banks sanoi: ”...haluan kaikki lisukkeet: haluan isot avaruusalukset ja laserpyssyt, kaikenlaiset laitteet, pidän sellaisista, pidän isoista tehosteista, leveästä valkokankaasta, kirjoitan näiden ja utopian rajamaista.”Kulttuuri-kirjojen päähenkilöt eivät ole ihmisiä, vaikka he muistuttavat ihmisiä suuresti. Kulttuuria ylläpitävät Mielet ovat äärimmäisen voimakkaita tekoälyjä. Kulttuuri on tasa-arvoinen ihanneyhteiskunta, kirjailijan mukaan ”sellainen paikka jossa haluaisin elää”. Kulttuuri on tarinoiden taustalla mutta ei niiden näyttämönä, sillä kirjailijan mukaan täydellisestä yhteiskunnasta on vaikea kirjoittaa mitään kovin kiintoisaa. Kuvatessaan selkkauksia Kulttuurin reunoilla Banks käsittelee oman yhteiskuntamme eri puolia selkkausten osapuolten ominaisuuksina.
Banks muutti takaisin synnyinseudulleen Fifeen 1980-luvun lopulla. Banks oli Britannian uskonnottomien etujärjestön National Secular Societyn kunniajäsen. 2000-luvun alussa hän palautti passinsa pääministerille vastalauseena Irakin sotaan osallistumisella. Hän myös kieltäytyi Brittiläisen imperiumin ritarikunnan jäsenyydestä. Suomessa Banks vieraili vuoden 1991 Finnconin kunniavieraana. Banks menehtyi syöpään vuonna 2013 vain 59-vuotiaana.
Suomennetut teokset nimellä Iain Banks
Ampiaistehdas (1984)
Kävelyä lasilla (1985)
Crow Roadin käsikirjoitus (1992)
Syyllisyys (1993)
Siirtymä (2009)
Suomennetut teokset nimellä Iain M. Banks
Muista Flebasta (1987)
Pelaaja (1988)
Aseiden käyttö (1990)
Tähystä tuulenpuolta (2000)
Algebraisti (2004)
Pintakuvio (2010)
Lähteitä
Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 2. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ, 2004.
Pelaaja oli toki onnistunut romaani ja sai minulta neljä tähteä tietokannassa Flebaksen tapaan. Pidin siitä, että tyyli oli erilainen. On mukavaa, jos Kulttuuri-kirjat eivät toista itseään. Pelaajan juoni oli taitavasti rakennettu ja lopetus taas hieno. Minusta Flebaksen päähenkilö oli kuitenkin parempi kuin Pelaajan, ja uudempi kirja lähti vähän hitaasti käyntiin, sillä alkupuoli oli tavallaan pitkää pohjustusta. Normaaliin elämään Kulttuurissa oli tietenkin kiva tutustua.
Sain pari päivää sitten kirjastosta tekstarin, että varaamani Aseiden käyttö on noudettavissa. Odotukseni ovat kovalla, sillä monet nostavat Käytön suosikikseen Banksin tuotannosta. Näitä ensimmäisiä Kulttuuri-kirjojen suomennoksia täytyy tosiaan varata, sillä useat kappaleet on poistettu loppuunkuluneina, eikä kaivattuja uusintapainoksia ole otettu. Aseiden käytön jälkeen en aio siirtyä suoraan Tähystä tuulenpuoleen, vaan lukea välissä suomentamattomista teoksista ainakin novellikokoelman The State of the Art ja romaanin Excession. Kiinnostavaa nähdä, tuntuuko Banksin teksti erilaiselta englanniksi.
Tässä muuten Pelaajan alkuperäinen brittikansi 80-luvulta:

Amerikkalaiskustantaja Simon & Schuster laati viime vuosikymmenen alussa ihan näyttävät kansikuvat kahteen Kulttuuri-romaaniin. Ylempi on kirjan pokkaripainoksesta.


Keskustelu Banksin kirjoista voi alkaa.


Olen usein "perfektionisti" siinä mielessä, että haluan lukea kaiken järjestyksessä, vaikkakin sitten julkaisujärjestyksessä, jos muuta ei ole. Dekkaritkin aloitan aina ensimmäisestä, vaikka ne toimisivat omina osinaan ja vanhat olisivat huonompia.
Mulla oli samanlaisia tunteita Pelaajaa kohtaan kuin Jussilla. Pidin paljon, vaikkei ihan yhtä hyvä mielestäni ollut kuin Muista Flebasta. Moni tosin ollut eri mieltä. Ja hyvä päätös lukea Excession järjestuksessä :)
Adlibris myy viime maaliskuussa ilmestynyttä kovakantista Siirtymää alle kymmenellä eurolla.
H.C.Ja hyvä päätös lukea Excession järjestuksessä :)Viestisi vanhalla foorumilla vaikuttivat... Minulla meni muuten Kulttuuri-lukujärjestys vähän uusiksi, sillä huomasin, että paikallisesta kirjastosta löytyy pienoisromaani The State of the Art. Tällä on sama nimi kuin myöhemmin julkaistulla novellikokoelmalla. Kirjanen ilmestyi 1989, eli ennen alkukielistä Aseiden käyttöä. Lainasin ohuen niteen ja aion lukea sen seuraavaksi Banksilta. Tutustun näin kirjailijan kerrontaan englanniksi.
Onkohan Iain Banksin suomentaminen nyt lopullisesti ohi? Kirjailijan kuoltua uutta tuotantoa ei ole luvassa, ja kynnys kääntää vanhoja töitä on aina korkeampi. Gummeruksen tämän kevään ohjelmaan ei kuulu uutta suomennosta Banksilta, eikä pokkarilaitosta Pintakuviosta tai Siirtymästä. Mutta joo, varsin tuoreita julkaisuja niin scifin kuin mainstreamin puolelta olisi tarjolla käännettäväksi. Ennen kuolemaansa Banks oli yksi Ison-Britannian parhaiten myyvistä tieteiskirjailijoista, vain Peter F. Hamilton taisi mennä edelle. Ja miehen "normaalit" romaanit kävivät vielä paremmin kaupaksi.
H.C.Jokaisessa kirjassa on oma tarinansa, joten sen puolesta ne voi lukea siinä järjestyksessä kuin haluaa. Olen jossain nähnyt suosituksiakin että tuon Pintakuvion voi hyvin lukea vaikka ensimmäisenä kirjana. Tästä olen, jonkinlaisena "perfektionistinä" itsekkin täysin toista mieltä. Saat kirjasta paljon enemmän irti, jos olet lukenut vähintään neljä ensimmäistä kulttuuri-kirjaa.No, toivotaan että toimii myös yksilönä, sillä pakko se oli napata sieltä alennuksesta (se oli kiista tämän ja Kuvun alla välillä, mutta ajattelin että Kingiä löytää joka divarista, jos joskus sen haluan). Tämän lisäksi nappasin myös Richard Morganin Musta mies -romaanin ja Gene Wolfen Kiduttajan varjon.
Feersum endjinnissä muuten joka neljäs luku oli kirjoitettu sellaisen henkilön vinkkelistä, joka kirjoittaa englantia foneettisesti (ei tehnyt lukemista yhtään helpommaksi!). En voinut välttyä mielikuvalta, että kyseinen kertoja on kissa, sillä kieli näytti olevan peräisin lolcats-sivustolta.
PisaniaFeersum endjinnissä muuten joka neljäs luku oli kirjoitettu sellaisen henkilön vinkkelistä, joka kirjoittaa englantia foneettisesti (ei tehnyt lukemista yhtään helpommaksi!)Minustakin tuolla on tehty ko. kirja väärällä tavalla vaikeasti lähestyttäväksi. Jopa joillain "natiiveilla"* tökkii. Useimmat Banksin scifiromaanit ovat kuitenkin juonen puolesta luettavissa ihan avaruusoopperaseikkailuina ja Kulttuurisarjan hankalinkin eli Use of Weapons on oikealla tavalla vaikeasti lähestyttävä :tongue:
---
*) englanninopintojeni ajalta tuttu termi, käytetään esim. lauseessa "mun natiivi poikaystävä sanoo X"
Tarina sijoittuu Sharrow nimisen kovan, jalosukuisen mimmin ympärille. Päätarina on etsintäretki, missä toiminnasta ei ole puutetta. Sharrowia jahtaa uskonnollinen järjestö Huhsz ja Sharrow kumppaneineen etsii mystistä asetta henkensä kaupalla. Tarina ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen. Kerronnassa käydään Sharrowin lapsuudessa, nuoruus vuosissa ja suvun kohtaamisissa, mitkä syventävät kokonaisuutta. Täysin lineaarinen kerronta ei ole muutenkaan – usein takaumien kertominen alkaa kimmokkeena nykyhetken tapahtumasta tai luvut alkaa keskeltä tapahtumaa, mutta siirrytään sitten sujuvasti episodin alkuun. Kuulostaa sekavalta, mutta rakenne on hyvin mietitty ja toimiva. Tarina on säästelemätön ja synkkä, mutta valon pilkahdustakin löytyy.
Ainoa harmillinen juttu on se, että en voinut kirjaa lukea suomeksi. Kyllä tämä englanniksikin meni, mutta tolkuttoman h-i-t-a-a-s-t-i .
Seuraavaksi Feersum Endjinn, mutta se voi olla meikäläisen englannin taidolle liikaa. Ehkä sittenkin aloittelen Kultturi sarjan uudelleen luvun ja etenen ilmestymisjärjestyksessä, jolloin väliin tulee englanninkielisiä, joita en ole lukenut.
Mutta Aseiden käyttö ei pettänyt. Voin allekirjoittaa etukannesta löytyvän lainauksen "Banks on nero". Kirja oli loistava ja voitti sekä Muista Flebaksen että Pelaajan. Tyyliltään se oli erilainen kuin kumpikaan edeltäjistään. Päähenkilö oli todella kiinnostava ja lopun juonenkäänne ilkeä. Romaanin rakenne vaati vähän miettimistä mutta ei ollut liian vaikea; olen lukenut selvästi haastavampia kirjoja. Aseiden käyttö tuntui paikoittain yllättävän syvälliseltä. Seuraavaksi sitten Excessionin kimppuun.
Gummeruksen loppuvuoden julkaisuohjelmassa ei näy mitään Banksiin liittyvää. Olen kyllä pettynyt, jos Pintakuviosta ei tule pokkarilaitosta. Kaikki aiemmat Kulttuuri-suomennokset olivat pehmytkantisia, eikä moni kiinnostunut välttämättä uskaltanut tarttua kaupassa "tiiliskiveen". Esimerkiksi Like julkaisee jokaisen Alastair Reynoldsin teoksen suoraan nidottuna, ja ottaa vielä myöhemmin pokkaripainoksia. Ilmestysten avaruudesta eli vuodesta 2003 lähtien on muuten ollut vain yksi vuosi ilman uutta suomennosta mieheltä - tämä osoittanee, että maassamme on kysyntää avaruusoopperalle. Isossa-Britanniassa Banks oli huomattavasti Reynoldsia suositumpi, ja uuden Kulttuuri-romaanin ilmestyminen aina Tapaus.
Aseiden käytön alkuperäinen brittikansi:

JussiBrittikustantaja Gollancz julkaisee kesäkuussa uuden kovakantisen laitoksen Feersum Endjinnistä "SF Masterworks" -sarjassa.Julkaisu on näköjään peruttu.
Kirja oli taas eri tyylinen kuin sarjan aiemmat osat. Nyt ei ollut yhtä päähenkilöä, vaan näkökulmia ja juonilinjoja löytyi paljon, ja ne vaihtuivat koko ajan. Banks antoi paljon sivuja Mielille ja muille koneälyille, joiden näkökulmasta kerrottiin suuri osa tarinasta. Mukana oli säännöllisesti Mielten välistä viestintää, joka muistutti sähköposteja.
Excession oli hyvä, mutta en pitänyt siitä niin paljon kuin Aseiden käytöstä tai Muista Flebaksesta. Vaikea sanoa, oliko romaani parempi vai huonompi kuin Pelaaja. Jotenkin tyyli oli aiempaa lähempänä perinteistä avaruusoopperaa. En ole varma, luenko Banksilta seuraavaksi Inversionsin vai suomennetun Tähystä tuulenpuolta.
Kiinnostavinta Excessionissa ole ehkä se, että Banks keskittyi tällä kertaa aiempaa enemmän maailmanrakennukseen (worldbuilding). Kulttuurin historiasta kerrottiin, samoin sen asemasta ja mahdollisesta tulevaisuudesta galaksin muiden kehittyneiden yhteiskuntien kanssa. "Jumaliksi" nousseet Vanhemmat sivilisaatiot ja Kulttuurista erkaantuneet sirpaleryhmät nostettiin myös esiin. Banks kuvaili sitäkin, mitä Mielet tekevät vapaa-ajallaan. Tähtivaeltajasta 3/2014 löytyy laaja Banks-artikkeli, josta voi lukea näytteen lehden nettisivuilta.
Kirjavan Jan Hlinovsky muuten kirjoitti vanhalla Risingilla vuonna 2003:
Mutta, kuten sanottu, aiomme luonnollisesti julkaista sellaisia kirjoja, joista itse pidämme. Jotta nyt jotain kuvaa saisi kirjamaustamme, niin voisin mainita joitakin muiden kustantajien julkaisemia kirjailijoita, joista meillä on pidetty (näitä meillä siis ei ole mitään aikomusta julkaista itse, vaan olemme iloisia, että heitä jo julkaistaan suomeksi): Guy Gavriel Kay (Karisto - itse olisin tosin aloittanut Tiganasta), Robin Hobb (Otava), Diana Wynne Jones (WSOY), Philip Pullman (Tammi), Iain M. Banks (Loki)...Muutama vuosi sitten Kirjavalta sanottiin, että he saattaisivat jatkaa Kayn kääntämistä Kariston luovuttua kirjailijasta, mutta Banksista lienee turha haaveilla... Jos Gummerus siis on lopettanut julkaisun.
Viestin lopuksi Excessionin amerikkalaiskansi:

Syksyllä 2010 Niko Aula nimitettiin Gummeruksen suomennetun kaunokirjallisuuden kustannuspäälliköksi. Kohta tämän jälkeen Gummerus hankki oikeudet Pintakuvion ja Siirtymän julkaisuun.
Luin äskettäin Tähystä tuulenpuolta. Annoin taas tietokannassa neljä tähteä, eli kirja oli hyvä. Se lähti nopeasti käyntiin heti ensimmäisiltä sivuilta, ja huumori oli koko ajan onnistunutta. Mutta kyseessä on silti heikoin tähän mennessä Banksilta lukemani romaani. Tarina ei vaan ollut niin kiinnostava, ja loppupuolelta ei löytynyt vastaavia jännittäviä juonenkäänteitä kuin aiemmin.
Onneksi olin lukenut Excessionin ennen tähän kirjaan tarttumista. Muuten monet viittaukset olisivat jääneet epäselviksi. Seuraavana Banks-urakassani on vuorossa Inversions.
JussiVoisiko tämä tarkoittaa sitä, että Basam suomentaisi jotain Banksilta?Toivottavasti!
Taas sait mut havahtumaan, että pitäisi alkaa Kulttuuri-sarjan suomennosten uudelleen luku ja suomentamattomat myös väliin. Koskakohan siihen ehtisi...hitsi, kun olisi enemmän aikaa lukemiselle.
Algerbaisti ja Siirtymä oli ihan hulvattoman hauskaa luettavaa. Mukavan menevää, fiksua ja hyvin elokuvamaista kerrontaa. Asukit myös syventävät aika paljon mistä Kulttuurissa on kysymys. Täynnä kohtauksia jotka syöpyvät verkkokalvoille. Tyyli eroaa huomasti ensimmäisistä Kulttuuri-kirjoista. Pintakuvio sitten oli kunnon toimintaelokuva joka pärisi itselle huomattavasti paremmin kun se Kuilukaupunki tyypit kirjat.
Aseiden käyttö toimi edelleen ja kyllä tästä saa aina irti jotain, kaksoismerkityksellisiä lauseita riittää. Kirja vaan toimii niin monella eri tasolla samaan aikaan ettei voi olla arvostamatta. Tragediaa, symboliikkaa, kommentaaria, huijauksia, faktoja, fiktiota, kerrassaan upea teos. Näin Dumaan ystävänä myös tykkään Pelaajan ja Aseiden käytön rauhallisesta tahdista missä ei hosuta vaan pohjustetaan asiat hyvin.
Tähystä tuulenpuolta ei jotenkin lähtenyt silloin kun sitä ilmestymisen aikaan yritin eli se on vielä lukulistalla.
JussiSeuraavana Banks-urakassani on vuorossa Inversions.Minulle tuli neljän vuoden tauko, sillä luin huhtikuun alussa Inversionsin. On epäselvää, kuuluuko tämä kirja virallisesti Kulttuuri-sarjaan. Kansista ei löydy tekstiä "A Culture Novel", ja itse kirjassa ei kertaakaan puhuta Kulttuurista. Mutta jos on tutustunut sarjaan aiemmin, pystyy päättelemään, että kaksi romaanin hahmoista on kotoisin Kulttuurista. Inversions sijoittuu planeetalle, jonka teknologinen taso tuo mieleen 1600-luvun.
Minä pidin Inversionsista, ja annoin enkkupuolen tietokannassa neljä tähteä. Mukana oli Banksilta tuttuja vahvuuksia: hieno kerronta, vahva hahmonkuvaus, yllättäviä juonenkäänteitä sekä kiinnostava maailma. Vertailu aiempiin Kulttuuri-romaaneihin on vaikeaa, sillä tapahtumapaikka oli niin erilainen. Tässä kirjassa ei ollut scifi-ideoita eikä nähty tekoälyjä. Varmaankin olisi ollut vähän toisenlainen lukukokemus, jos Inversions olisi ollut ensimmäinen Banksini, enkä olisi tiennyt mitään Kulttuurista.
Seuraavaksi aion lukea Banksilta Matterin, ja sitten pääsisi suomennettuun Pintakuvioon. Minulta löytyy Matter hyllystä, ostin sen maaliskuussa. Kierrätyskeskuksesta sai hyväkuntoisen "trade paperbackin" (isokokoinen nidottu kirja) neljällä eurolla. Pintakuvion olen omistanut jo vuosia.
Puhuin edellisessä viestissäni Niko Aulasta. Mies on sen jälkeen perustanut Aula-kustantamon, mutta uusia Banks-suomennoksia ei ole näkynyt.
"Jussi post=59718"Puhuin edellisessä viestissäni Niko Aulasta. Mies on sen jälkeen perustanut Aula-kustantamon, mutta uusia Banks-suomennoksia ei ole näkynyt.No nyt! Aula-kustantamolta ilmestyy maaliskuussa 2023 kovakantinen laitos Banksin ensimmäisestä Kulttuuri-romaanista Muista Flebasta:
https://www.booky.fi/tuote/banks_iain/muista_flebasta/9789523643444
Ei ole tiedossa, onko tässä tuttu suomennos, vai onko kirja käännetty uudestaan. Julkaisu herättää muitakin kysymyksiä:
- Onko Aulan tarkoituksena ottaa kovakantiset laitokset lopuistakin Loki-Kirjojen pehmeäkantisista Kulttuuri-suomennoksista (Pelaaja, Aseiden käyttö ja Tähystä tuulenpuolta)?
- Voisiko kustantajalta tulla uusia suomennoksia Banksin kääntämättömistä Kulttuuri-kirjoista?
Viimeisin suomenkielinen Kulttuuri-julkaisu on Pintakuvio, jonka Gummerus toi kauppoihin kovakantisena vuonna 2012. Tästä tuskin voi odottaa uutta painosta Aulalta. Toisaalta Pintakuvio ei ole saatavilla äänikirjana tai e-kirjana, kuten eivät muutkaan Banks-suomennokset.
"Jussi post=66170"No nyt! Aula-kustantamolta ilmestyy maaliskuussa 2023 kovakantinen laitos Banksin ensimmäisestä Kulttuuri-romaanista Muista Flebasta:No tässähän on sitten hitunen toivoa, että muutkin sarjan kirjat saisi suomennoksen. Sitten voisi ottaa vihdoinkin uudelleenluvun noista vanhoistakin. Englanninkielisiä en ole saanut aikaiseksi lukea, joten suomennokset olisivat itselleni kovin tervetulleita.
- Voisiko kustantajalta tulla uusia suomennoksia Banksin kääntämättömistä Kulttuuri-kirjoista?
Yksi science fictionin merkittävimmistä romaaneista Ville Keynäksen uudistettuna suomennoksena ja kaivattuna uusintapainoksena.Suomennos on siis uudistettu. On myös selvinnyt, että Muista Flebasta ilmestyy Aulalta kovakantisen ohella e-kirjana ja äänikirjana. Kansikuvaa ei ole vielä paljastettu.

Kustantamo julkisti tänään tiedotteen kirjasta. Siitä selviää, että Aula aikoo julkaista uudet painokset myös kahdesta seuraavasta Banksin Kulttuuri-romaanista:
Aula & Co julkaisee Kulttuuri-sarjan kolme ensimmäistä kirjaaNäyttää siis siltä, että Tähystä tuulenpuolta ei ole saamassa uutta laitosta.
- Risingshadow
- Keskustelut
- Lukusali
- Iain Banks