Kategoria: Leirinuotio | 29 viestiä | 366 lukukertaa
Vastannut: kirill potemkin, 29.04.2026
12
Facebook (ja vaihtoehdottomuus?)
29.10.2013
Viestiarkiston Facebook-ketju perustettiin aikana, jolloin Facebook oli juuri rymähtänyt suomenkielisen berkon tietoisuuteen. Silloin ei ollut mikään itsestäänselvyys, että siitä tulisi Suomessakin tärkeä juttu. Nyt tilanne on toinen, valtaosa nettiä aktiivisesti käyttävistä suomalaisista vähintään on Facebookissa, ja suuri osa myös aktiivisesti tekee Facebookissa valtavasti asioita.
Harvoin klisee "ei esittelyjä kaipaa" on enemmän paikallaan, mutta todetaan nyt kuitenkin, että Facebook on tällä hetkellä ylivoimaisesti käytetyin ja kätevin itsetarkoituksellisen sosiaalisen median sivusto tavallisille ihmisille, jotka haluavat pitää yhteyttä toisiinsa. Facebookista on viimeiset kuusi vuotta kirjoitettu myös suomeksi valtavat määrät sekä asiallista että asiatonta kritiikkiä, ja niin toki myös ylistystä. Muut sosiaalisen median sovellutukset saattavat dominoida joissain ammattiryhmissä, harrastusihmisissä tai sitten olla sinänsä yleisesti, mutteivät yhtä megalomaanisen suosittuja.
Minä liityin Facebookiin 7.12.2007. Ensimmäistä postaustani en enää saanut muutettua julkiseksi, joten kopsaan sen tähän:
Iivari Koutonen
7 December 2007 at 09:31
"is curious and suspicious"
Asenteeni Facebookiin on vuosien mittaan muuttunut paljon. Olen kuitenkin aina ajatellut, että Facebookista ei ole itselleni mitään hyötyä, ellen käytä sitä erityisesti siihen, mihin se mielestäni parhaiten soveltuu: jonkinmoisen yhteyden pitäminen niihin ihmisiin, joiden kanssa en päivittäin ole tekemissä, mutta jotka ovat silti elämääni vaikuttaneita. Sittemmin olen muun muassa päättänyt pitää Facebook-profiilini erittäin julkisena ja rajoittaa lähinnä omaan tunne-elämääni liittyvien päivitysten näkyvyyttä. Toisaalta, koska ideologiani mukaisesti minulla on paljon facebook-kavereita, "vain kavereille" tarkoitta myös varsin laajaa yleisöä. Minua se useimmiten ei haittaa tai edes hirveästi rajoita (vaikka minulla olisi vain lähimmät ystäväni kavereinani en silti kollektiivisesti repisi itseäni auki jokaiselle samalla tavalla), mutta olen käsittänyt, että jotkut ihmiset eivät tämän vuoksi liiemmin kommentoi minun postauksiani.
Miten suhtaudutte Facebookiin? Kuinka moni teistä ei siellä ole? Miten käytätte sitä?
Harvoin klisee "ei esittelyjä kaipaa" on enemmän paikallaan, mutta todetaan nyt kuitenkin, että Facebook on tällä hetkellä ylivoimaisesti käytetyin ja kätevin itsetarkoituksellisen sosiaalisen median sivusto tavallisille ihmisille, jotka haluavat pitää yhteyttä toisiinsa. Facebookista on viimeiset kuusi vuotta kirjoitettu myös suomeksi valtavat määrät sekä asiallista että asiatonta kritiikkiä, ja niin toki myös ylistystä. Muut sosiaalisen median sovellutukset saattavat dominoida joissain ammattiryhmissä, harrastusihmisissä tai sitten olla sinänsä yleisesti, mutteivät yhtä megalomaanisen suosittuja.
Minä liityin Facebookiin 7.12.2007. Ensimmäistä postaustani en enää saanut muutettua julkiseksi, joten kopsaan sen tähän:
Iivari Koutonen
7 December 2007 at 09:31
"is curious and suspicious"
Asenteeni Facebookiin on vuosien mittaan muuttunut paljon. Olen kuitenkin aina ajatellut, että Facebookista ei ole itselleni mitään hyötyä, ellen käytä sitä erityisesti siihen, mihin se mielestäni parhaiten soveltuu: jonkinmoisen yhteyden pitäminen niihin ihmisiin, joiden kanssa en päivittäin ole tekemissä, mutta jotka ovat silti elämääni vaikuttaneita. Sittemmin olen muun muassa päättänyt pitää Facebook-profiilini erittäin julkisena ja rajoittaa lähinnä omaan tunne-elämääni liittyvien päivitysten näkyvyyttä. Toisaalta, koska ideologiani mukaisesti minulla on paljon facebook-kavereita, "vain kavereille" tarkoitta myös varsin laajaa yleisöä. Minua se useimmiten ei haittaa tai edes hirveästi rajoita (vaikka minulla olisi vain lähimmät ystäväni kavereinani en silti kollektiivisesti repisi itseäni auki jokaiselle samalla tavalla), mutta olen käsittänyt, että jotkut ihmiset eivät tämän vuoksi liiemmin kommentoi minun postauksiani.
Miten suhtaudutte Facebookiin? Kuinka moni teistä ei siellä ole? Miten käytätte sitä?
[url=http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=2027.0]Viestiarkiston Facebook-ketju[/url] perustettiin aikana, jolloin Facebook oli juuri rymähtänyt suomenkielisen berkon tietoisuuteen. Silloin ei ollut mikään itsestäänselvyys, että siitä tulisi Suomessakin tärkeä juttu. Nyt tilanne on toinen, valtaosa nettiä aktiivisesti käyttävistä suomalaisista vähintään [b]on[/b] Facebookissa, ja suuri osa myös aktiivisesti [b]tekee[/b] Facebookissa valtavasti asioita.
Harvoin klisee "ei esittelyjä kaipaa" on enemmän paikallaan, mutta todetaan nyt kuitenkin, että Facebook on tällä hetkellä ylivoimaisesti käytetyin ja kätevin itsetarkoituksellisen sosiaalisen median sivusto tavallisille ihmisille, jotka haluavat pitää yhteyttä toisiinsa. Facebookista on viimeiset kuusi vuotta kirjoitettu myös suomeksi valtavat määrät sekä asiallista että asiatonta kritiikkiä, ja niin toki myös ylistystä. Muut sosiaalisen median sovellutukset saattavat dominoida joissain ammattiryhmissä, harrastusihmisissä tai sitten olla sinänsä yleisesti, mutteivät yhtä megalomaanisen suosittuja.
Minä liityin Facebookiin 7.12.2007. Ensimmäistä postaustani en enää saanut muutettua julkiseksi, joten kopsaan sen tähän:
Iivari Koutonen
7 December 2007 at 09:31
"is curious and suspicious"
Asenteeni Facebookiin on vuosien mittaan muuttunut paljon. Olen kuitenkin aina ajatellut, että Facebookista ei ole itselleni mitään hyötyä, ellen käytä sitä erityisesti siihen, mihin se mielestäni parhaiten soveltuu: jonkinmoisen yhteyden pitäminen niihin ihmisiin, joiden kanssa en päivittäin ole tekemissä, mutta jotka ovat silti elämääni vaikuttaneita. Sittemmin olen muun muassa päättänyt pitää Facebook-profiilini erittäin julkisena ja rajoittaa lähinnä omaan tunne-elämääni liittyvien päivitysten näkyvyyttä. Toisaalta, koska ideologiani mukaisesti minulla on paljon facebook-kavereita, "vain kavereille" tarkoitta myös varsin laajaa yleisöä. Minua se useimmiten ei haittaa tai edes hirveästi rajoita (vaikka minulla olisi vain lähimmät ystäväni kavereinani en silti kollektiivisesti repisi itseäni auki jokaiselle samalla tavalla), mutta olen käsittänyt, että jotkut ihmiset eivät tämän vuoksi liiemmin kommentoi minun postauksiani.
Miten suhtaudutte Facebookiin? Kuinka moni teistä [b]ei[/b] siellä ole? Miten käytätte sitä?
Muokannut Hiistu (20.04.2015)
29.10.2013
Kirjaneito
402 kirjaa, 87 kirja-arviota, 567 viestiä
Itse tappelin Facebookia vastaan koko yläasteen ajan ja kieltäydyin itsepintaisesti tekemästä itselleni profiilia. Viime kesänä kuitenkin luovutin, jotta pystyisin paremmin pitämään yhteyttä kauempana asuviin kavereihin.
Tällä hetkellä minulla on Facebookiin viharakkaussuhde. En oikeastaan vieläkään "pidä" siitä, mutta tunnustan sen hyödyt. Yhteydenpito muualla asuviin kavereihin on paljon paljon helpompaa ja nyt vasta kun omaan Facebook-tilin, leirikavereita on tullut nähtyä myös leirin ulkopuolella. Lisäksi niin suuri osa informaatiosta esim. koulussamme liikkuu Facebookin kautta, että siellä oleminen on yksinkertaisesti kätevää. Silti suhtaudun edelleen nurjasti siihen, että ihmisellä oletetaan olevan Facebook ja jos ei ole, katsotaan kuin tärähtänyttä. (Monen vuoden kokemus...).
Itse pidän profiilini salassa täysin vierailta, mutta muuten olen aika lepsu, koska en päivitä sinne ikinä mitään. Profiilikuvan laittamista mietin aina silloin tällöin, muttta en koskaan jaksa nähdä sitä vaivaa Facebookin eteen.
Myös arkiasiosta viestittely kavereiden kanssa on Facebookissa kätevää, ei puhelinlaskuja ja ryhmäkeskustelut. (En omista älypuhelinta, joten nuo ilot ovat minulla saatavissa vain Facebookin kautta. Oikeastaan, jos en olisi Facebookissa, en tiedä mitä kautta saisin yhtään mitään informaatiota...
)
Ja kyllähän sitä Facebookissa tulee turhaankin roikuttua, mm. Candy Crush koukuttaa ja pahasti.
Tällä hetkellä minulla on Facebookiin viharakkaussuhde. En oikeastaan vieläkään "pidä" siitä, mutta tunnustan sen hyödyt. Yhteydenpito muualla asuviin kavereihin on paljon paljon helpompaa ja nyt vasta kun omaan Facebook-tilin, leirikavereita on tullut nähtyä myös leirin ulkopuolella. Lisäksi niin suuri osa informaatiosta esim. koulussamme liikkuu Facebookin kautta, että siellä oleminen on yksinkertaisesti kätevää. Silti suhtaudun edelleen nurjasti siihen, että ihmisellä oletetaan olevan Facebook ja jos ei ole, katsotaan kuin tärähtänyttä. (Monen vuoden kokemus...).
Itse pidän profiilini salassa täysin vierailta, mutta muuten olen aika lepsu, koska en päivitä sinne ikinä mitään. Profiilikuvan laittamista mietin aina silloin tällöin, muttta en koskaan jaksa nähdä sitä vaivaa Facebookin eteen.
Myös arkiasiosta viestittely kavereiden kanssa on Facebookissa kätevää, ei puhelinlaskuja ja ryhmäkeskustelut. (En omista älypuhelinta, joten nuo ilot ovat minulla saatavissa vain Facebookin kautta. Oikeastaan, jos en olisi Facebookissa, en tiedä mitä kautta saisin yhtään mitään informaatiota...
)Ja kyllähän sitä Facebookissa tulee turhaankin roikuttua, mm. Candy Crush koukuttaa ja pahasti.
Itse tappelin Facebookia vastaan koko yläasteen ajan ja kieltäydyin itsepintaisesti tekemästä itselleni profiilia. Viime kesänä kuitenkin luovutin, jotta pystyisin paremmin pitämään yhteyttä kauempana asuviin kavereihin.
Tällä hetkellä minulla on Facebookiin viharakkaussuhde. En oikeastaan vieläkään "pidä" siitä, mutta tunnustan sen hyödyt. Yhteydenpito muualla asuviin kavereihin on paljon paljon helpompaa ja nyt vasta kun omaan Facebook-tilin, leirikavereita on tullut nähtyä myös leirin ulkopuolella. Lisäksi niin suuri osa informaatiosta esim. koulussamme liikkuu Facebookin kautta, että siellä oleminen on yksinkertaisesti kätevää. Silti suhtaudun edelleen nurjasti siihen, että ihmisellä oletetaan olevan Facebook ja jos ei ole, katsotaan kuin tärähtänyttä. (Monen vuoden kokemus...).
Itse pidän profiilini salassa täysin vierailta, mutta muuten olen aika lepsu, koska en päivitä sinne ikinä mitään. Profiilikuvan laittamista mietin aina silloin tällöin, muttta en koskaan jaksa nähdä sitä vaivaa Facebookin eteen.
Myös arkiasiosta viestittely kavereiden kanssa on Facebookissa kätevää, ei puhelinlaskuja ja ryhmäkeskustelut. (En omista älypuhelinta, joten nuo ilot ovat minulla saatavissa vain Facebookin kautta. Oikeastaan, jos en olisi Facebookissa, en tiedä mitä kautta saisin yhtään mitään informaatiota... :wink: )
Ja kyllähän sitä Facebookissa tulee turhaankin roikuttua, mm. Candy Crush koukuttaa ja pahasti. :blush:
29.10.2013
Noora
18 kirjaa, 128 viestiä
Minä liityin Facebookkiin tämän vuoden huhtikuussa pitkän välttelyn jälkeen joku johtui vain siitä,kun kaikki koulussa jauho facebook sitä facebook tätä ihan kuin elämää ei olisi sen ulkopuolella.
Itse käytän facebookkia pääasiassa yhteydenpitoon kavereiden ja muutamien nettituttujen kanssa sellaiseen toimintaan se on kätevä.
Mitään tilapäivityksiä ei tule tehtyä,koska elämässäni ei ole tapahtunut mitään niin merkittävää,että siitä pitäisi facebookissa kertoa.
Profiili on säädetty niin,että kaverit näkee vaan kunnolla sen,koska haluan kuitenkin säilyttää jonkinlaisen yksityisyyden facebookissa.
Facebook pelejä ei tule pelattua paitsi sitä Game of thrones peliä välillä sitäkin vaan sen aiheen takia.
Eniten Facessa ärsyttää ne kaverien lähettämät pelipyynnöt joita tulee huonolla tuurilla parikymmentä päivässä,koska ne pelit ei kiinnosta mua,kun niissä edetäkseen pitää aina saada kavereita mukaan että pääse ettenpäin. Unohtamatta tietenkään näitä ihania ihmisiä joiden mielestä mitä enemmän kavereita facessa sitä parempi tyyppi oot.
Itse käytän facebookkia pääasiassa yhteydenpitoon kavereiden ja muutamien nettituttujen kanssa sellaiseen toimintaan se on kätevä.
Mitään tilapäivityksiä ei tule tehtyä,koska elämässäni ei ole tapahtunut mitään niin merkittävää,että siitä pitäisi facebookissa kertoa.
Profiili on säädetty niin,että kaverit näkee vaan kunnolla sen,koska haluan kuitenkin säilyttää jonkinlaisen yksityisyyden facebookissa.
Facebook pelejä ei tule pelattua paitsi sitä Game of thrones peliä välillä sitäkin vaan sen aiheen takia.
Eniten Facessa ärsyttää ne kaverien lähettämät pelipyynnöt joita tulee huonolla tuurilla parikymmentä päivässä,koska ne pelit ei kiinnosta mua,kun niissä edetäkseen pitää aina saada kavereita mukaan että pääse ettenpäin. Unohtamatta tietenkään näitä ihania ihmisiä joiden mielestä mitä enemmän kavereita facessa sitä parempi tyyppi oot.
Minä liityin Facebookkiin tämän vuoden huhtikuussa pitkän välttelyn jälkeen joku johtui vain siitä,kun kaikki koulussa jauho facebook sitä facebook tätä ihan kuin elämää ei olisi sen ulkopuolella.
Itse käytän facebookkia pääasiassa yhteydenpitoon kavereiden ja muutamien nettituttujen kanssa sellaiseen toimintaan se on kätevä.
Mitään tilapäivityksiä ei tule tehtyä,koska elämässäni ei ole tapahtunut mitään niin merkittävää,että siitä pitäisi facebookissa kertoa.
Profiili on säädetty niin,että kaverit näkee vaan kunnolla sen,koska haluan kuitenkin säilyttää jonkinlaisen yksityisyyden facebookissa.
Facebook pelejä ei tule pelattua paitsi sitä Game of thrones peliä välillä sitäkin vaan sen aiheen takia.
Eniten Facessa ärsyttää ne kaverien lähettämät pelipyynnöt joita tulee huonolla tuurilla parikymmentä päivässä,koska ne pelit ei kiinnosta mua,kun niissä edetäkseen pitää aina saada kavereita mukaan että pääse ettenpäin. Unohtamatta tietenkään näitä ihania ihmisiä joiden mielestä mitä enemmän kavereita facessa sitä parempi tyyppi oot.
29.10.2013
Rinja
847 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1031 viestiä
Minulla on ollut kaksi tiliä Facebookissa, ensin ns. oikea tili muutamia vuosia ja sitten vuoden tauon jälkeen toinen tili, jolle en varsinaisesti keräile elämäni ihmisiä ja jota en muutenkaan käytä niin intensiivisesti. Ekan tilin lopetin, koska Facebook vain tuntui vievän liikaa aikaa. Joskus viime talvena jouduin lopulta perustamaan uuden tilin, koska aloittelin viime syksynä uutta harrastustoimintaa ja huomasin jääväni ilman Facebookia todella ikävään uutispimentoon. Kaikki samat asiat muka tiedotettiin myös sähköpostilla, mutta jotenkin jotkin yksittäiset jutut niistä sähköposteista aina unohtuivat ja huomasin olevani jatkuvasti vähän poissa kartalta.
Totta on kyllä, että Facebook on todella hyvä kommunikointikeino. Olenhan minä ollut useampaankin otteeseen facebookiton myös periaatteen takia (ensin aloitin Facebookin käytön varsin jälkijunassa silloin aikoinaan ja tilien välissä pitämäni taukokin venyi osin periaatteen takia), mutta periaatteen järjettömyyden huomaa siinä vaiheessa, kun voi saman työkalun kautta seurata monen eri harrastepiirin ja yhdistyksen keskustelua ja sopia tapaamisia helposti lennossa. Se on sitten eri asia, jos ei ole tällaisia harrastepiirejä tms. tai niihin liittyvät jutut hoituvat ilman Facebookiakin.
Totta on kyllä, että Facebook on todella hyvä kommunikointikeino. Olenhan minä ollut useampaankin otteeseen facebookiton myös periaatteen takia (ensin aloitin Facebookin käytön varsin jälkijunassa silloin aikoinaan ja tilien välissä pitämäni taukokin venyi osin periaatteen takia), mutta periaatteen järjettömyyden huomaa siinä vaiheessa, kun voi saman työkalun kautta seurata monen eri harrastepiirin ja yhdistyksen keskustelua ja sopia tapaamisia helposti lennossa. Se on sitten eri asia, jos ei ole tällaisia harrastepiirejä tms. tai niihin liittyvät jutut hoituvat ilman Facebookiakin.
Minulla on ollut kaksi tiliä Facebookissa, ensin ns. oikea tili muutamia vuosia ja sitten vuoden tauon jälkeen toinen tili, jolle en varsinaisesti keräile elämäni ihmisiä ja jota en muutenkaan käytä niin intensiivisesti. Ekan tilin lopetin, koska Facebook vain tuntui vievän liikaa aikaa. Joskus viime talvena jouduin lopulta perustamaan uuden tilin, koska aloittelin viime syksynä uutta harrastustoimintaa ja huomasin jääväni ilman Facebookia todella ikävään uutispimentoon. Kaikki samat asiat muka tiedotettiin myös sähköpostilla, mutta jotenkin jotkin yksittäiset jutut niistä sähköposteista aina unohtuivat ja huomasin olevani jatkuvasti vähän poissa kartalta.
Totta on kyllä, että Facebook on todella hyvä kommunikointikeino. Olenhan minä ollut useampaankin otteeseen facebookiton myös periaatteen takia (ensin aloitin Facebookin käytön varsin jälkijunassa silloin aikoinaan ja tilien välissä pitämäni taukokin venyi osin periaatteen takia), mutta periaatteen järjettömyyden huomaa siinä vaiheessa, kun voi saman työkalun kautta seurata monen eri harrastepiirin ja yhdistyksen keskustelua ja sopia tapaamisia helposti lennossa. Se on sitten eri asia, jos ei ole tällaisia harrastepiirejä tms. tai niihin liittyvät jutut hoituvat ilman Facebookiakin.
29.10.2013
max
1488 kirjaa, 16 kirja-arviota, 627 viestiä
Suhtaudun Facebookiin enimmäkseen neutraalisti, ehkä hitusen negatiivisesti, jonkin verran pelottavana pidän sitä miten lyhyessä ajassa se on koukuttanut niin suuren osan ihmisiä, ollen kuitenkin kaupallinen juttu eikä mikään hyväntekeväisyysprojekti tyyliin wikipedia. Henkilökohtaisella tasolla ihan sama, en itse käytä Facebookia.
Suhtaudun Facebookiin enimmäkseen neutraalisti, ehkä hitusen negatiivisesti, jonkin verran pelottavana pidän sitä miten lyhyessä ajassa se on koukuttanut niin suuren osan ihmisiä, ollen kuitenkin kaupallinen juttu eikä mikään hyväntekeväisyysprojekti tyyliin wikipedia. Henkilökohtaisella tasolla ihan sama, en itse käytä Facebookia.
29.10.2013
kyty
32 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1046 viestiä
Itse en ole Facebookissa enkä todennäköisesti tule ikinä liittymään. Painostusta on kyllä ollut, koska kaikkihan ovat siellä, liity sinäkin. Kaikki yhteydenpito hoidetaan sitä kautta, tapaamisten sopiminen ja tiedottaminen. Mutta olen ajatellut että jos ystävät oikeasti haluavat pitää minuun yhteyttä, ei Facebook voi olla siihen ainoa keino. Mitä tapahtui sähköpostille tai vaikkapa soittamiselle? Jos en kuule henkilöstä X mitään ellen liity Facebookiin, saa minun puolestani jäädä. Kaverilta saatu maili tai vaikka vanhanaikainen tekstari on paljon mukavampi yhteydenpitokeino.
Itse en ole Facebookissa enkä todennäköisesti tule ikinä liittymään. Painostusta on kyllä ollut, koska kaikkihan ovat siellä, liity sinäkin. Kaikki yhteydenpito hoidetaan sitä kautta, tapaamisten sopiminen ja tiedottaminen. Mutta olen ajatellut että jos ystävät oikeasti haluavat pitää minuun yhteyttä, ei Facebook voi olla siihen ainoa keino. Mitä tapahtui sähköpostille tai vaikkapa soittamiselle? Jos en kuule henkilöstä X mitään ellen liity Facebookiin, saa minun puolestani jäädä. Kaverilta saatu maili tai vaikka vanhanaikainen tekstari on paljon mukavampi yhteydenpitokeino.
29.10.2013
Scartti
228 kirjaa, 16 kirja-arviota, 209 viestiä
Liityin Faceen 6.10.2007 ihan uteliaisuuttani. Jossain välissä pelailin mm. Farmvilleä ja sen takia hyväksyin kavereiksi tuntemattomiakin, mutta estin heitä näkemästä kuviani tai päivityksiä. Sittemmin lopetin pelaamisen ja poistin kaikki tuntemattomat ja estin kaikki pelisovellukset.
Päivitän sinne paljon shaibaa ja usein mietin, että miksi
Päivitykset on kavereille näkyvissä ja hyväksyn kavereiksi ihmisiä, jotka jotain kautta tiedän, vaikka ei oltais ikinä nenätysten tavattu. Kavereina on tyyppejä, jotka haluaisin heivata pois, mutta en vain jostain syystä kehtaa (osaa näen päivittäin, mutta ovat vain moikkaustuttuja). Heidät olen piilottanut uutisvirrastani, mutta en blokannut näkemästä mun päivityksiä tai kuvia (tämä tekis mieli tehdä heille ja myös osalle sukulaisista..). Pyrin oleen kommentoimatta työasioita, ainakaan negatiivisesti. Lähetän yksäreitä kavereille ja kirjoittelen ahkerasti yhdessä suljetussa ryhmässä. Olen poistellut alkuvuosien poistauksiani.
Päivitän sinne paljon shaibaa ja usein mietin, että miksi
Päivitykset on kavereille näkyvissä ja hyväksyn kavereiksi ihmisiä, jotka jotain kautta tiedän, vaikka ei oltais ikinä nenätysten tavattu. Kavereina on tyyppejä, jotka haluaisin heivata pois, mutta en vain jostain syystä kehtaa (osaa näen päivittäin, mutta ovat vain moikkaustuttuja). Heidät olen piilottanut uutisvirrastani, mutta en blokannut näkemästä mun päivityksiä tai kuvia (tämä tekis mieli tehdä heille ja myös osalle sukulaisista..). Pyrin oleen kommentoimatta työasioita, ainakaan negatiivisesti. Lähetän yksäreitä kavereille ja kirjoittelen ahkerasti yhdessä suljetussa ryhmässä. Olen poistellut alkuvuosien poistauksiani.Liityin Faceen 6.10.2007 ihan uteliaisuuttani. Jossain välissä pelailin mm. Farmvilleä ja sen takia hyväksyin kavereiksi tuntemattomiakin, mutta estin heitä näkemästä kuviani tai päivityksiä. Sittemmin lopetin pelaamisen ja poistin kaikki tuntemattomat ja estin kaikki pelisovellukset.
Päivitän sinne paljon shaibaa ja usein mietin, että miksi :roll: :smile: Päivitykset on kavereille näkyvissä ja hyväksyn kavereiksi ihmisiä, jotka jotain kautta tiedän, vaikka ei oltais ikinä nenätysten tavattu. Kavereina on tyyppejä, jotka haluaisin heivata pois, mutta en vain jostain syystä kehtaa (osaa näen päivittäin, mutta ovat vain moikkaustuttuja). Heidät olen piilottanut uutisvirrastani, mutta en blokannut näkemästä mun päivityksiä tai kuvia (tämä tekis mieli tehdä heille ja myös osalle sukulaisista..). Pyrin oleen kommentoimatta työasioita, ainakaan negatiivisesti. Lähetän yksäreitä kavereille ja kirjoittelen ahkerasti yhdessä suljetussa ryhmässä. Olen poistellut alkuvuosien poistauksiani.
29.10.2013
Sarantha
103 kirjaa, 5 kirja-arviota, 85 viestiä
Minä liityin Facebookiin silloin kun suuri osa ikäluokkaani jo oli siellä, eli huhtikuussa 2009. Muistan, että aika pitkään ennen sinne liittymistä olin tietoinen sen läsnäolosta, ja ehdin jo jonkin aikaa kokea jonkinlaista "kai sinne pitäisi liittyä, mutta..." -ristiriitaa.
Olen pitänyt kaverilistani aika suppeana, en ole siis mitenkään haalimalla haalinut kaikkia mahdollisia entisiä koulukavereita, etäisempiä työkavereita jne. kavereikseni. Toisaalta en ole hirveästi pyyntöjä hylkäillytkään, vaikka muutamia on tullut sellaisilta ihmisiltä, joita en olisi itse oma-aloitteisesti pyytänyt (esim. työn kautta tuttu ihminen, jonka olen työkuvioissa tavannut varmaan kerran tai pari). Tällä hetkellä minulla on vähän alle 150 kaveria.
Jaan asioitani Facebookissa kohtuullisesti. Yleensä kirjoitan suunnilleen yhdestä kolmeen statuspäivitystä viikossa. Kuvia minulla on Facebookissa enemmän kuin suurimmalla osalla kavereistani, ne ovat minulle ehkä luontevin tapa kertoa elämästäni. Toisaalta ihmiset kuvista loistavat poissaolollaan ihan siksi, että en halua jakaa kuvia toisista ihmisistä ellen ole aivan varma, että se on heille ok. Tässä on selkeä ero monien muiden kuvakokoelmiin, jotka tuntuvat koostuvan pitkälti biletyskuvista.
Minun päivitykseni liikkuvat aika lailla arkipäivän kuulumisten ja kommellusten, harrastusten sekä opiskelun tasolla. Huomaan, että yritän usein kirjoittaa erilaisista kommelluksista jotenkin ironisesti tai hauskasti, mutta todennäköisesti se on oikeasti vain mukahauskaa.
Olen usein miettinyt, että tykkäisin enemmänkin jakaa Facebookissa esimerkiksi mielenkiintoisia uutisia, tuoda esiin yhteiskunnallisia mielipiteitä ja herättää keskustelua. Toisaalta kuitenkin kaverilistani koostuu pitkälti ihmisistä, joiden kanssa yhteydenpito on sisällöltään vain arkipäiväistä liirumlaarumia, eivätkä kantaaottavammat päivitykset näin ollen oikein herätä keskustelua. No, ehkä pitäisi vain sitkeästi jaksaa yrittää.
Ymmärrän, että Facebook herättää myös kritiikkiä, ja että monilla on erilaisia antipatioita sitä kohtaan. Joskus ihmisten ehdottomuus kuitenkin ihmetyttää. Esimerkiksi harrastuksiin liittyvässä yhteydenpidossa (treeniaikojen sopiminen, tapahtumien suunnitteleminen jne.) Facebook on todella kätevä ja noin sata kertaa sähköpostia toimivampi väline. Itse koen niin, että sähköpostiin täytyy erikseen mennä lukemaan viestejä, kun taas Facebookissa "ollaan" joka tapauksessa, ja yhteydenpito hoituu ilman erillistä vaivaa. Kuitenkin esimerkiksi yhdessä treeniporukassa eräs uusi ihminen totesi heti hyvin napakasti kun puhuttiin yhteydenpitokäytännöistämme, että hän ei ole Facebookissa eikä aio sinne pelkkien treeniasioiden vuoksi liittyäkään. No joo, oma valinta, mutta toisaalta mun mielestä on myös sitten väärin odottaa, että muiden pitäisi nähdä vaivaa tiedottaakseen asioista aina erikseen vain yhdelle henkilölle. Sosiaalinen media kuitenkin on nykypäivää. Siihen ei tarvitse mennä mukaan, mutta silloin on hyväksyttävä että siihen kuulumattomuus saattaa rajoittaa tiettyjä asioita. Läheisten kavereiden välinen yhteydenpito on tietenkin asia erikseen.
Olen pitänyt kaverilistani aika suppeana, en ole siis mitenkään haalimalla haalinut kaikkia mahdollisia entisiä koulukavereita, etäisempiä työkavereita jne. kavereikseni. Toisaalta en ole hirveästi pyyntöjä hylkäillytkään, vaikka muutamia on tullut sellaisilta ihmisiltä, joita en olisi itse oma-aloitteisesti pyytänyt (esim. työn kautta tuttu ihminen, jonka olen työkuvioissa tavannut varmaan kerran tai pari). Tällä hetkellä minulla on vähän alle 150 kaveria.
Jaan asioitani Facebookissa kohtuullisesti. Yleensä kirjoitan suunnilleen yhdestä kolmeen statuspäivitystä viikossa. Kuvia minulla on Facebookissa enemmän kuin suurimmalla osalla kavereistani, ne ovat minulle ehkä luontevin tapa kertoa elämästäni. Toisaalta ihmiset kuvista loistavat poissaolollaan ihan siksi, että en halua jakaa kuvia toisista ihmisistä ellen ole aivan varma, että se on heille ok. Tässä on selkeä ero monien muiden kuvakokoelmiin, jotka tuntuvat koostuvan pitkälti biletyskuvista.
Minun päivitykseni liikkuvat aika lailla arkipäivän kuulumisten ja kommellusten, harrastusten sekä opiskelun tasolla. Huomaan, että yritän usein kirjoittaa erilaisista kommelluksista jotenkin ironisesti tai hauskasti, mutta todennäköisesti se on oikeasti vain mukahauskaa.
Olen usein miettinyt, että tykkäisin enemmänkin jakaa Facebookissa esimerkiksi mielenkiintoisia uutisia, tuoda esiin yhteiskunnallisia mielipiteitä ja herättää keskustelua. Toisaalta kuitenkin kaverilistani koostuu pitkälti ihmisistä, joiden kanssa yhteydenpito on sisällöltään vain arkipäiväistä liirumlaarumia, eivätkä kantaaottavammat päivitykset näin ollen oikein herätä keskustelua. No, ehkä pitäisi vain sitkeästi jaksaa yrittää.
Ymmärrän, että Facebook herättää myös kritiikkiä, ja että monilla on erilaisia antipatioita sitä kohtaan. Joskus ihmisten ehdottomuus kuitenkin ihmetyttää. Esimerkiksi harrastuksiin liittyvässä yhteydenpidossa (treeniaikojen sopiminen, tapahtumien suunnitteleminen jne.) Facebook on todella kätevä ja noin sata kertaa sähköpostia toimivampi väline. Itse koen niin, että sähköpostiin täytyy erikseen mennä lukemaan viestejä, kun taas Facebookissa "ollaan" joka tapauksessa, ja yhteydenpito hoituu ilman erillistä vaivaa. Kuitenkin esimerkiksi yhdessä treeniporukassa eräs uusi ihminen totesi heti hyvin napakasti kun puhuttiin yhteydenpitokäytännöistämme, että hän ei ole Facebookissa eikä aio sinne pelkkien treeniasioiden vuoksi liittyäkään. No joo, oma valinta, mutta toisaalta mun mielestä on myös sitten väärin odottaa, että muiden pitäisi nähdä vaivaa tiedottaakseen asioista aina erikseen vain yhdelle henkilölle. Sosiaalinen media kuitenkin on nykypäivää. Siihen ei tarvitse mennä mukaan, mutta silloin on hyväksyttävä että siihen kuulumattomuus saattaa rajoittaa tiettyjä asioita. Läheisten kavereiden välinen yhteydenpito on tietenkin asia erikseen.
Minä liityin Facebookiin silloin kun suuri osa ikäluokkaani jo oli siellä, eli huhtikuussa 2009. Muistan, että aika pitkään ennen sinne liittymistä olin tietoinen sen läsnäolosta, ja ehdin jo jonkin aikaa kokea jonkinlaista "kai sinne pitäisi liittyä, mutta..." -ristiriitaa.
Olen pitänyt kaverilistani aika suppeana, en ole siis mitenkään haalimalla haalinut kaikkia mahdollisia entisiä koulukavereita, etäisempiä työkavereita jne. kavereikseni. Toisaalta en ole hirveästi pyyntöjä hylkäillytkään, vaikka muutamia on tullut sellaisilta ihmisiltä, joita en olisi itse oma-aloitteisesti pyytänyt (esim. työn kautta tuttu ihminen, jonka olen työkuvioissa tavannut varmaan kerran tai pari). Tällä hetkellä minulla on vähän alle 150 kaveria.
Jaan asioitani Facebookissa kohtuullisesti. Yleensä kirjoitan suunnilleen yhdestä kolmeen statuspäivitystä viikossa. Kuvia minulla on Facebookissa enemmän kuin suurimmalla osalla kavereistani, ne ovat minulle ehkä luontevin tapa kertoa elämästäni. Toisaalta ihmiset kuvista loistavat poissaolollaan ihan siksi, että en halua jakaa kuvia toisista ihmisistä ellen ole aivan varma, että se on heille ok. Tässä on selkeä ero monien muiden kuvakokoelmiin, jotka tuntuvat koostuvan pitkälti biletyskuvista.
Minun päivitykseni liikkuvat aika lailla arkipäivän kuulumisten ja kommellusten, harrastusten sekä opiskelun tasolla. Huomaan, että yritän usein kirjoittaa erilaisista kommelluksista jotenkin ironisesti tai hauskasti, mutta todennäköisesti se on oikeasti vain mukahauskaa.
Olen usein miettinyt, että tykkäisin enemmänkin jakaa Facebookissa esimerkiksi mielenkiintoisia uutisia, tuoda esiin yhteiskunnallisia mielipiteitä ja herättää keskustelua. Toisaalta kuitenkin kaverilistani koostuu pitkälti ihmisistä, joiden kanssa yhteydenpito on sisällöltään vain arkipäiväistä liirumlaarumia, eivätkä kantaaottavammat päivitykset näin ollen oikein herätä keskustelua. No, ehkä pitäisi vain sitkeästi jaksaa yrittää.
Ymmärrän, että Facebook herättää myös kritiikkiä, ja että monilla on erilaisia antipatioita sitä kohtaan. Joskus ihmisten ehdottomuus kuitenkin ihmetyttää. Esimerkiksi harrastuksiin liittyvässä yhteydenpidossa (treeniaikojen sopiminen, tapahtumien suunnitteleminen jne.) Facebook on todella kätevä ja noin sata kertaa sähköpostia toimivampi väline. Itse koen niin, että sähköpostiin täytyy erikseen mennä lukemaan viestejä, kun taas Facebookissa "ollaan" joka tapauksessa, ja yhteydenpito hoituu ilman erillistä vaivaa. Kuitenkin esimerkiksi yhdessä treeniporukassa eräs uusi ihminen totesi heti hyvin napakasti kun puhuttiin yhteydenpitokäytännöistämme, että hän ei ole Facebookissa eikä aio sinne pelkkien treeniasioiden vuoksi liittyäkään. No joo, oma valinta, mutta toisaalta mun mielestä on myös sitten väärin odottaa, että muiden pitäisi nähdä vaivaa tiedottaakseen asioista aina erikseen vain yhdelle henkilölle. Sosiaalinen media kuitenkin on nykypäivää. Siihen ei tarvitse mennä mukaan, mutta silloin on hyväksyttävä että siihen kuulumattomuus saattaa rajoittaa tiettyjä asioita. Läheisten kavereiden välinen yhteydenpito on tietenkin asia erikseen.
29.10.2013
kyty
32 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1046 viestiä
SaranthaItse koen niin, että sähköpostiin täytyy erikseen mennä lukemaan viestejä, kun taas Facebookissa "ollaan" joka tapauksessa, ja yhteydenpito hoituu ilman erillistä vaivaa. Kuitenkin esimerkiksi yhdessä treeniporukassa eräs uusi ihminen totesi heti hyvin napakasti kun puhuttiin yhteydenpitokäytännöistämme, että hän ei ole Facebookissa eikä aio sinne pelkkien treeniasioiden vuoksi liittyäkään. No joo, oma valinta, mutta toisaalta mun mielestä on myös sitten väärin odottaa, että muiden pitäisi nähdä vaivaa tiedottaakseen asioista aina erikseen vain yhdelle henkilölle. Sosiaalinen media kuitenkin on nykypäivää. Siihen ei tarvitse mennä mukaan, mutta silloin on hyväksyttävä että siihen kuulumattomuus saattaa rajoittaa tiettyjä asioita.No, omalla kohdallani ehdottomuus tulee siitä, etten halua pakkoliittyä paikkaan, joka vie taas lisää aikaa ja jota on pakko tarkistella vaikka ei millään muistaisi tai ehtisi. Tiedän, että monet elävät Facebookissa, mutta se ei itseltä onnistuisi. Olen kuitenkin toisaalla joutunut käyttämään sitä joten alusta ei ole aivan tuntematon, vaikken omaa tiliä haluakaan perustaa.
Hyväksyn siis sen että olen ulkona kaikesta koska en ole Facebookissa.
Tosin nykyään Facebookin lisäksi pitäisi olla ainakin Twitterissä, Tumblrissa ja mahdollisesti muutamassa muussa, esimerkiksi Linkedinissä, riippuen siitä missä piireissä pyörii.Somen vakoilu sen sijaan ei huoleta vaikka ehkä pitäisi, vaikka mikään ei ole oikeasti yksityistä vaikka se siltä tuntuisikin. Niin sanotusti ilmaisia lounaita ei ole... yksityisyyskin on asia josta nykyaikana pitää luopua, muuten ei voisi lähettää edes sähköpostia.
Monasti on tullut huomattua, että nettiaikana ihmiset pitävät jopa vähemmän yhteyttä toisiinsa... ehkä juuri siksi että se on niin helppoa... ei ole oloa että tarvitsisi ottaa yhteyttä, koska sen voi tehdä koska hyvänsä? Tai ehkä se on vain oma ystäväpiiri? Ovat kaikki Facebookissa?
[quote="Sarantha" post=3871]Itse koen niin, että sähköpostiin täytyy erikseen mennä lukemaan viestejä, kun taas Facebookissa "ollaan" joka tapauksessa, ja yhteydenpito hoituu ilman erillistä vaivaa. Kuitenkin esimerkiksi yhdessä treeniporukassa eräs uusi ihminen totesi heti hyvin napakasti kun puhuttiin yhteydenpitokäytännöistämme, että hän ei ole Facebookissa eikä aio sinne pelkkien treeniasioiden vuoksi liittyäkään. No joo, oma valinta, mutta toisaalta mun mielestä on myös sitten väärin odottaa, että muiden pitäisi nähdä vaivaa tiedottaakseen asioista aina erikseen vain yhdelle henkilölle. Sosiaalinen media kuitenkin on nykypäivää. Siihen ei tarvitse mennä mukaan, mutta silloin on hyväksyttävä että siihen kuulumattomuus saattaa rajoittaa tiettyjä asioita.[/quote]
No, omalla kohdallani ehdottomuus tulee siitä, etten halua pakkoliittyä paikkaan, joka vie taas lisää aikaa ja jota on pakko tarkistella vaikka ei millään muistaisi tai ehtisi. Tiedän, että monet elävät Facebookissa, mutta se ei itseltä onnistuisi. Olen kuitenkin toisaalla joutunut käyttämään sitä joten alusta ei ole aivan tuntematon, vaikken omaa tiliä haluakaan perustaa.
Hyväksyn siis sen että olen ulkona kaikesta koska en ole Facebookissa. :cool: Tosin nykyään Facebookin lisäksi pitäisi olla ainakin Twitterissä, Tumblrissa ja mahdollisesti muutamassa muussa, esimerkiksi Linkedinissä, riippuen siitä missä piireissä pyörii.
Somen vakoilu sen sijaan ei huoleta vaikka ehkä pitäisi, vaikka mikään ei ole oikeasti yksityistä vaikka se siltä tuntuisikin. Niin sanotusti ilmaisia lounaita ei ole... yksityisyyskin on asia josta nykyaikana pitää luopua, muuten ei voisi lähettää edes sähköpostia.
Monasti on tullut huomattua, että nettiaikana ihmiset pitävät jopa vähemmän yhteyttä toisiinsa... ehkä juuri siksi että se on niin helppoa... ei ole oloa että tarvitsisi ottaa yhteyttä, koska sen voi tehdä koska hyvänsä? Tai ehkä se on vain oma ystäväpiiri? Ovat kaikki Facebookissa?
29.10.2013
Dyn
542 kirjaa, 51 kirja-arviota, 3978 viestiä
kytyNo, omalla kohdallani ehdottomuus tulee siitä, etten halua pakkoliittyä paikkaan, joka vie taas lisää aikaa ja jota on pakko tarkistella vaikka ei millään muistaisi tai ehtisi. Tiedän, että monet elävät Facebookissa, mutta se ei itseltä onnistuisi.Mulla on FB samalla tavalla 'jatkuvasti' auki kuin sähköposti, kalenteri ja muutama muu palvelu. Tavallaan jopa Rising, vaikka tätä täytyy suunnitelmallisemmin päivittää ja lukea.
Tsekkaan FB:n ja sähköpostin, kun sinne ilmestyy jotain uutta, työsyistä toki sähköpostia paljon useammin. Aika harvoin tulee aktiivisesti jäätyä lukemaan eri ihmisten juttuja, enemmän käytän FB:n chättiä ja tapahtumia. Jos jään jotain erikseen lueskelemaan, se menee samanlaiseen ajantappoon netissä kuin Risingin tai blogien lukeminen.kytyMonasti on tullut huomattua, että nettiaikana ihmiset pitävät jopa vähemmän yhteyttä toisiinsa... ehkä juuri siksi että se on niin helppoa... ei ole oloa että tarvitsisi ottaa yhteyttä, koska sen voi tehdä koska hyvänsä? Tai ehkä se on vain oma ystäväpiiri? Ovat kaikki Facebookissa?Paha sanoa varmasti, kun en ole ihan hirveästi elänyt aikuista elämää ennen 'nettiaikaa' (lue: en yhtään), mutta en usko, että olisin aktiivinen puhelimella soittelija tai kirjeiden kirjoittelija. Päinvastoin, FB on harvoja tapoja pysyä edes vähän perillä siitä, mitä ihmisille kuuluu nykyään.
En ehdi todellakaan tavata läheskään niin monia ihmisiä kuin olisi kiinnostavaa, saati kysellä kuulumisia. Tuntuisi vähän tungettelevaltakin, siis, kiinnostua jostakusta tietystä vanhasta tutusta niin paljon, että esim. soittaisi. FB:n kautta vanhojen ystävien naimisiinmenot, lapset ja kissat tulevat tutuiksi juuri siinä määrin kuin on kiinnostavaa tietää. Välillä tulee myös oikeasti juteltua ihmisten kanssa, joita ei välttämättä ole nähnyt vuosiin ja joihin ei muuten mitenkään törmäisi. Joten väitän kyllä, että FB enemmänkin ylläpitää mun sosiaalisuutta kuin karsii sitä. :)
Yleisesti Facebookista, liityin sinne joskus lukioaikana silloisen kaveripiirin lievän painostuksen kautta. Aktiivisuuteni ja postausteni sisältö on vaihdellut vuosien mittaan. Mitään hirveän henkilökohtaista en siellä ole koskaan jakanut, linja "voisin kertoa tämän näille ihmisille myös kasvokkain" on minusta toimiva suodatin. FB-kavereita on laidasta laitaan: ystäviä, kavereita, sukulaisia, työtuttuja. Tämänkin takia päivitykseni ovat melko yleisiä, sillä en ole jaksanut säätää mitään vastaanottajalistoja. Linkkejä jaan, ja kerron yleisiä asioita elämästäni, jonkin verran myös kuvia tulee postattua esim. lomamatkoilta (ja kissoista!)
[quote=kyty]No, omalla kohdallani ehdottomuus tulee siitä, etten halua pakkoliittyä paikkaan, joka vie taas lisää aikaa ja jota on pakko tarkistella vaikka ei millään muistaisi tai ehtisi. Tiedän, että monet elävät Facebookissa, mutta se ei itseltä onnistuisi.[/quote]
Mulla on FB samalla tavalla 'jatkuvasti' auki kuin sähköposti, kalenteri ja muutama muu palvelu. Tavallaan jopa Rising, vaikka tätä täytyy suunnitelmallisemmin päivittää ja lukea. :wink: Tsekkaan FB:n ja sähköpostin, kun sinne ilmestyy jotain uutta, työsyistä toki sähköpostia paljon useammin. Aika harvoin tulee aktiivisesti jäätyä lukemaan eri ihmisten juttuja, enemmän käytän FB:n chättiä ja tapahtumia. Jos jään jotain erikseen lueskelemaan, se menee samanlaiseen ajantappoon netissä kuin Risingin tai blogien lukeminen.
[quote=kyty]Monasti on tullut huomattua, että nettiaikana ihmiset pitävät jopa vähemmän yhteyttä toisiinsa... ehkä juuri siksi että se on niin helppoa... ei ole oloa että tarvitsisi ottaa yhteyttä, koska sen voi tehdä koska hyvänsä? Tai ehkä se on vain oma ystäväpiiri? Ovat kaikki Facebookissa?[/quote]
Paha sanoa varmasti, kun en ole ihan hirveästi elänyt aikuista elämää ennen 'nettiaikaa' (lue: en yhtään), mutta en usko, että olisin aktiivinen puhelimella soittelija tai kirjeiden kirjoittelija. Päinvastoin, FB on harvoja tapoja pysyä edes vähän perillä siitä, mitä ihmisille kuuluu nykyään.
En ehdi todellakaan tavata läheskään niin monia ihmisiä kuin olisi kiinnostavaa, saati kysellä kuulumisia. Tuntuisi vähän tungettelevaltakin, siis, kiinnostua jostakusta tietystä vanhasta tutusta niin paljon, että esim. soittaisi. FB:n kautta vanhojen ystävien naimisiinmenot, lapset ja kissat tulevat tutuiksi juuri siinä määrin kuin on kiinnostavaa tietää. Välillä tulee myös oikeasti juteltua ihmisten kanssa, joita ei välttämättä ole nähnyt vuosiin ja joihin ei muuten mitenkään törmäisi. Joten väitän kyllä, että FB enemmänkin ylläpitää mun sosiaalisuutta kuin karsii sitä. :)
Yleisesti Facebookista, liityin sinne joskus lukioaikana silloisen kaveripiirin lievän painostuksen kautta. Aktiivisuuteni ja postausteni sisältö on vaihdellut vuosien mittaan. Mitään hirveän henkilökohtaista en siellä ole koskaan jakanut, linja "voisin kertoa tämän näille ihmisille myös kasvokkain" on minusta toimiva suodatin. FB-kavereita on laidasta laitaan: ystäviä, kavereita, sukulaisia, työtuttuja. Tämänkin takia päivitykseni ovat melko yleisiä, sillä en ole jaksanut säätää mitään vastaanottajalistoja. Linkkejä jaan, ja kerron yleisiä asioita elämästäni, jonkin verran myös kuvia tulee postattua esim. lomamatkoilta (ja kissoista!)
29.10.2013
max
1488 kirjaa, 16 kirja-arviota, 627 viestiä
SaranthaEsimerkiksi harrastuksiin liittyvässä yhteydenpidossa (treeniaikojen sopiminen, tapahtumien suunnitteleminen jne.) Facebook on todella kätevä ja noin sata kertaa sähköpostia toimivampi väline. Itse koen niin, että sähköpostiin täytyy erikseen mennä lukemaan viestejä, kun taas Facebookissa "ollaan" joka tapauksessa, ja yhteydenpito hoituu ilman erillistä vaivaa.Ainiin nämä unohtui.. Kyllä sittenkin suhtaudun Facebookiin enemmän negatiivisesti kuin neutraalisti tai siis pikemminkin juuri tämän tapaisiin mielipiteisiin. Itse en onneksi ole tähän ongelmaan pariin vuoteen törmännyt vaan yliopistollakin tieto kulkee sähköpostilistalta, suurimman Facebook-huuman aikaan tätä oli vähän enemmän..
Helposti ihminen kaikkeen kyllä tottuu ja koukuttuu, täytyy myöntää että omakin internetin käyttö on kasvanut puoleen tuntiin-tuntiin päivässä iPad-"napostelun" myötä kun vielä pari vuotta sitten läppäriä käyttäessä saldo oli ehkä 10-20min ja yritin senkin muuttaa viikottaiseksi ajaksi.. Kumma maailma.. Ymmärrän luddiitteja..
[quote="Sarantha" post=3871]Esimerkiksi harrastuksiin liittyvässä yhteydenpidossa (treeniaikojen sopiminen, tapahtumien suunnitteleminen jne.) Facebook on todella kätevä ja noin sata kertaa sähköpostia toimivampi väline. Itse koen niin, että sähköpostiin täytyy erikseen mennä lukemaan viestejä, kun taas Facebookissa "ollaan" joka tapauksessa, ja yhteydenpito hoituu ilman erillistä vaivaa. [/quote]
Ainiin nämä unohtui.. Kyllä sittenkin suhtaudun Facebookiin enemmän negatiivisesti kuin neutraalisti tai siis pikemminkin juuri tämän tapaisiin mielipiteisiin. Itse en onneksi ole tähän ongelmaan pariin vuoteen törmännyt vaan yliopistollakin tieto kulkee sähköpostilistalta, suurimman Facebook-huuman aikaan tätä oli vähän enemmän..
Helposti ihminen kaikkeen kyllä tottuu ja koukuttuu, täytyy myöntää että omakin internetin käyttö on kasvanut puoleen tuntiin-tuntiin päivässä iPad-"napostelun" myötä kun vielä pari vuotta sitten läppäriä käyttäessä saldo oli ehkä 10-20min ja yritin senkin muuttaa viikottaiseksi ajaksi.. Kumma maailma.. Ymmärrän luddiitteja..
30.10.2013
Dyn
542 kirjaa, 51 kirja-arviota, 3978 viestiä
Topikin nimeen liittyen muutama sananen vaihtoehdoista. Irkkaan nykyään yhä paljon, mutta se on kuitenkin aika rajoitetun piirin juttu, joten FB:n chatti ajaa suurinpiirtein samaa asiaa monille 'humanistikavereille'. En juuri käytä muita pikaviestimiä pl. Skypeä työasioissa, mutta juuri näiden kombinaatio tavoittaa merkittävän osan kavereistani. Muutama poikkeus on, mutta onneksi vanhanmalliset tekstarit toimivat hädän tullen. :)
Ketjussa mainittiin myös mm. LinkedIn, jossa minulla on profiili, mutta pidän sitä enemmänkin netti-CV:nä kuin yhteydenpitovälineenä. Muutamaan muuhunkin palveluun olen rekisteröitynyt, mutta en niitä käytä juuri lainkaan. Google+ vaikutti alkuun lupaavalta, mutta mielenkiinto lopahti aika äkkiä - melko samaa kuin FB, mutta vähemmän kavereita, joten mitä iloa? :)
Ketjussa mainittiin myös mm. LinkedIn, jossa minulla on profiili, mutta pidän sitä enemmänkin netti-CV:nä kuin yhteydenpitovälineenä. Muutamaan muuhunkin palveluun olen rekisteröitynyt, mutta en niitä käytä juuri lainkaan. Google+ vaikutti alkuun lupaavalta, mutta mielenkiinto lopahti aika äkkiä - melko samaa kuin FB, mutta vähemmän kavereita, joten mitä iloa? :)
Topikin nimeen liittyen muutama sananen vaihtoehdoista. Irkkaan nykyään yhä paljon, mutta se on kuitenkin aika rajoitetun piirin juttu, joten FB:n chatti ajaa suurinpiirtein samaa asiaa monille 'humanistikavereille'. En juuri käytä muita pikaviestimiä pl. Skypeä työasioissa, mutta juuri näiden kombinaatio tavoittaa merkittävän osan kavereistani. Muutama poikkeus on, mutta onneksi vanhanmalliset tekstarit toimivat hädän tullen. :)
Ketjussa mainittiin myös mm. LinkedIn, jossa minulla on profiili, mutta pidän sitä enemmänkin netti-CV:nä kuin yhteydenpitovälineenä. Muutamaan muuhunkin palveluun olen rekisteröitynyt, mutta en niitä käytä juuri lainkaan. Google+ vaikutti alkuun lupaavalta, mutta mielenkiinto lopahti aika äkkiä - melko samaa kuin FB, mutta vähemmän kavereita, joten mitä iloa? :)
30.10.2013
celeblith
108 kirjaa, 27 kirja-arviota, 194 viestiä
Sinnittelin pitkään, etten liittyisi facebookin. Kuitenkin loppuvuodesta 2010 sitten luovutin. Suurin syy oli, että ammattikoulu päättyisi piakkoin ja kaverit olivat facessa ja paljolti heidän pyynnöstään sitten liityin. Ja on kyllä huomannut, että on niin helppo pitää yhteyttä tuntemiinsa ihmisiin.
On mukava kuulla kuulumisia ulkomaille muuttaneilta kavereilta ja kauempana kotimaallakin.
Ja lisäksi esim harrastuksien ´suunnittelu kokouksia ja tapahtumien muistutuksia pidetään nykyään paljon facebookissa.
Ja ennenkaikkea, melkein eniten käytän facebookia erilaisten uutisten ja päivitysten keräämiseen. uudet julkaisut artisteilta, tulevat elokuvat jne jne.
Joten alku epäröinnin ja halun olla liittymättä jälkeen olen päätynyt siihen tulokseen,että facebook on varsin kätevä.
Toisinaan olisi mukava vain olla edes viikko ilman sitä :lol:
On mukava kuulla kuulumisia ulkomaille muuttaneilta kavereilta ja kauempana kotimaallakin.
Ja lisäksi esim harrastuksien ´suunnittelu kokouksia ja tapahtumien muistutuksia pidetään nykyään paljon facebookissa.
Ja ennenkaikkea, melkein eniten käytän facebookia erilaisten uutisten ja päivitysten keräämiseen. uudet julkaisut artisteilta, tulevat elokuvat jne jne.
Joten alku epäröinnin ja halun olla liittymättä jälkeen olen päätynyt siihen tulokseen,että facebook on varsin kätevä.
Toisinaan olisi mukava vain olla edes viikko ilman sitä :lol:
Sinnittelin pitkään, etten liittyisi facebookin. Kuitenkin loppuvuodesta 2010 sitten luovutin. Suurin syy oli, että ammattikoulu päättyisi piakkoin ja kaverit olivat facessa ja paljolti heidän pyynnöstään sitten liityin. Ja on kyllä huomannut, että on niin helppo pitää yhteyttä tuntemiinsa ihmisiin.
On mukava kuulla kuulumisia ulkomaille muuttaneilta kavereilta ja kauempana kotimaallakin.
Ja lisäksi esim harrastuksien ´suunnittelu kokouksia ja tapahtumien muistutuksia pidetään nykyään paljon facebookissa.
Ja ennenkaikkea, melkein eniten käytän facebookia erilaisten uutisten ja päivitysten keräämiseen. uudet julkaisut artisteilta, tulevat elokuvat jne jne.
Joten alku epäröinnin ja halun olla liittymättä jälkeen olen päätynyt siihen tulokseen,että facebook on varsin kätevä.
Toisinaan olisi mukava vain olla edes viikko ilman sitä :lol:
30.10.2013
VMN
75 kirjaa, 16 kirja-arviota, 224 viestiä
Facebookiin liityin lopulta lukion ensimmäisellä kun ihmettelin miksei kukaan enää ole Mesessä. Ja aina piti kysyä niitä hiton sähköposteja...
No joo. Siitä alkoi ja aika vaihtelevia tunteita sitä kohtaan on ollut. Aluksi välttelevää ja sitten siitä onkin jo tullut jokapäiväinen juttu. Hienot ominaisuudet siinä on, että niin helposti löytää kaikki tutut, mutta nykyään se on itsellä, kuten varmaanniin monella muullakin, sitä, että käydään siellä koska on pakko. 90% jutuista ei kiinnosta millään tavalla, mutta aina katsotaan onko uutta.
Olen pyrkinyt eroon tästä jo jonkin asteen turhasta addiktiosta, ja yrittänyt keskittyä hyviin puoliin. Suurin osa silti on sitä turhaa ajantappoa. Kuitenkin kun johonkin kaveriin pitäisi saada yhteys eikä välttämättä ole tämän numeroa, niin Facebook on korvaamaton. On todella hienoa, kun voi niin helposti olla toiseen yhteydessä.
Vielä se pitää tuoda esille, että Facebookin kokoajan kasvava mainostenmäärä ärsyttää. Samaan aikaan se, että bändien juttuja tyrkytetään turhauttaa, myös helpottaa asioita: ai taas uusi musavideo tuli, kiitos tiedosta!
No joo. Siitä alkoi ja aika vaihtelevia tunteita sitä kohtaan on ollut. Aluksi välttelevää ja sitten siitä onkin jo tullut jokapäiväinen juttu. Hienot ominaisuudet siinä on, että niin helposti löytää kaikki tutut, mutta nykyään se on itsellä, kuten varmaanniin monella muullakin, sitä, että käydään siellä koska on pakko. 90% jutuista ei kiinnosta millään tavalla, mutta aina katsotaan onko uutta.
Olen pyrkinyt eroon tästä jo jonkin asteen turhasta addiktiosta, ja yrittänyt keskittyä hyviin puoliin. Suurin osa silti on sitä turhaa ajantappoa. Kuitenkin kun johonkin kaveriin pitäisi saada yhteys eikä välttämättä ole tämän numeroa, niin Facebook on korvaamaton. On todella hienoa, kun voi niin helposti olla toiseen yhteydessä.
Vielä se pitää tuoda esille, että Facebookin kokoajan kasvava mainostenmäärä ärsyttää. Samaan aikaan se, että bändien juttuja tyrkytetään turhauttaa, myös helpottaa asioita: ai taas uusi musavideo tuli, kiitos tiedosta!
Facebookiin liityin lopulta lukion ensimmäisellä kun ihmettelin miksei kukaan enää ole Mesessä. Ja aina piti kysyä niitä hiton sähköposteja...
No joo. Siitä alkoi ja aika vaihtelevia tunteita sitä kohtaan on ollut. Aluksi välttelevää ja sitten siitä onkin jo tullut jokapäiväinen juttu. Hienot ominaisuudet siinä on, että niin helposti löytää kaikki tutut, mutta nykyään se on itsellä, kuten varmaanniin monella muullakin, sitä, että käydään siellä koska on pakko. 90% jutuista ei kiinnosta millään tavalla, mutta aina katsotaan onko uutta.
Olen pyrkinyt eroon tästä jo jonkin asteen turhasta addiktiosta, ja yrittänyt keskittyä hyviin puoliin. Suurin osa silti on sitä turhaa ajantappoa. Kuitenkin kun johonkin kaveriin pitäisi saada yhteys eikä välttämättä ole tämän numeroa, niin Facebook on korvaamaton. On todella hienoa, kun voi niin helposti olla toiseen yhteydessä.
Vielä se pitää tuoda esille, että Facebookin kokoajan kasvava mainostenmäärä ärsyttää. Samaan aikaan se, että bändien juttuja tyrkytetään turhauttaa, myös helpottaa asioita: ai taas uusi musavideo tuli, kiitos tiedosta!
30.10.2013
Shireh
7 viestiä
Perustin Facebookiin profiilin joskus 2008 puolivälissä ja suhde on kieltämättä muuttunut alun jälkeen. Alkujaan se oli jotain uutta ja ihmeellistä. Ystäviä oli todella helppo tavoittaa ja oli mukava jakaa asioita muiden ihasteltavaksi. Jossain vaiheessa alkuinnostus lopahti ja nytten sitä tulee käytettyä pääasiassa yhteisöiden seuraamiseen sekä kommunikointiin kouluhommien suhteen. Koulussa kun tulee tuutorin hommia tehtyä, niin joskus Facebookin käyttö on lähes pakollista tiedottamisen kannalta. Ainakin helpottaa huomattavasti ihmisjoukon tavoittamista.
Jostain syystä Twitterin käyttö on huomattavasti luontevampaa kuin Facebookin. Ehkäpä se yksinkertaisuus on avainsana. Informaatiotulvaa on myös helpompi suodattaa Twitterissä.
Google+ on tullut myös tutuksi, mutta siihen en saanut oikein minkäänlaista otetta.
Jostain syystä Twitterin käyttö on huomattavasti luontevampaa kuin Facebookin. Ehkäpä se yksinkertaisuus on avainsana. Informaatiotulvaa on myös helpompi suodattaa Twitterissä.
Google+ on tullut myös tutuksi, mutta siihen en saanut oikein minkäänlaista otetta.
Perustin Facebookiin profiilin joskus 2008 puolivälissä ja suhde on kieltämättä muuttunut alun jälkeen. Alkujaan se oli jotain uutta ja ihmeellistä. Ystäviä oli todella helppo tavoittaa ja oli mukava jakaa asioita muiden ihasteltavaksi. Jossain vaiheessa alkuinnostus lopahti ja nytten sitä tulee käytettyä pääasiassa yhteisöiden seuraamiseen sekä kommunikointiin kouluhommien suhteen. Koulussa kun tulee tuutorin hommia tehtyä, niin joskus Facebookin käyttö on lähes pakollista tiedottamisen kannalta. Ainakin helpottaa huomattavasti ihmisjoukon tavoittamista.
Jostain syystä Twitterin käyttö on huomattavasti luontevampaa kuin Facebookin. Ehkäpä se yksinkertaisuus on avainsana. Informaatiotulvaa on myös helpompi suodattaa Twitterissä.
Google+ on tullut myös tutuksi, mutta siihen en saanut oikein minkäänlaista otetta.
30.10.2013
Metusalem
78 kirjaa, 135 viestiä
"max"Olen aika samaa mieltä maxin kanssa. Lainaan itseäni edelliseltä foorumilta:"Sarantha"Esimerkiksi harrastuksiin liittyvässä yhteydenpidossa (treeniaikojen sopiminen, tapahtumien suunnitteleminen jne.) Facebook on todella kätevä ja noin sata kertaa sähköpostia toimivampi väline. Itse koen niin, että sähköpostiin täytyy erikseen mennä lukemaan viestejä, kun taas Facebookissa "ollaan" joka tapauksessa, ja yhteydenpito hoituu ilman erillistä vaivaa.Ainiin nämä unohtui.. Kyllä sittenkin suhtaudun Facebookiin enemmän negatiivisesti kuin neutraalisti tai siis pikemminkin juuri tämän tapaisiin mielipiteisiin.
Armeijan aikana sitten oli jaksoja, jolloin en käyttänyt tietokonetta kuukauteen, enkä tuntenut Facebookia enää tarpeelliseksi itselleni. Lisäksi minua alkoi enenevässä määrin ärsyttää Lorian mainitsema seikka: yhteydenpito ystäviin ja tuttuihin pikemminkin typistyi kuin lisääntyi tai avartui FN:n myötä. Käytännössä en välttämättä ole tavannut tiettyjä ihmisiä vuosiin, mutta tiedän silti heidän opiskelupaikkansa, parisuhteensa ja mitä he ovat viimeksi syöneet, koska olen lukenut sen internetistä. Onko tämä muka yhteydenpitoa?
Oman luonteeni vuoksi en kuitenkaan pystyisi ylläpitämään satoja ihmissuhteita yhtaikaa; pidän enemmän siitä, että on vähän läheisiä ystäviä. Enää en (toivottavasti) liity Facebookiin, vaikka kuka painostaisi, senkin uhalla että seurauksena on sosiaalinen eristyneisyys.
Olin siis aikaisemmin Facebookissa, mutta se alkoi ahdistaa juuri mainituista syistä. Syy siihen, etten eronnut aikaisemminkin, oli juurikin Saranthan mainitsema: en halunnut aiheuttaa muille ylimääräistä vaivaa. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että oma elämänlaatuni paranee Naamakirjan käytön lopettamisesta niin paljon, että tämän kerran ei kiinnosta mitä muut ajattelevat.
Olen tosin muutamaankin kertaan alkanut epäillä omaa olemassaoloani, kun tuntuu, että kaikki tapahtuu virtuaalimaailmassa. Mutta eipä se mitään, utelen sitten kavereilta mitä siellä nyt on meneillään.
[quote="max"][quote="Sarantha"]Esimerkiksi harrastuksiin liittyvässä yhteydenpidossa (treeniaikojen sopiminen, tapahtumien suunnitteleminen jne.) Facebook on todella kätevä ja noin sata kertaa sähköpostia toimivampi väline. Itse koen niin, että sähköpostiin täytyy erikseen mennä lukemaan viestejä, kun taas Facebookissa "ollaan" joka tapauksessa, ja yhteydenpito hoituu ilman erillistä vaivaa. [/quote]
Ainiin nämä unohtui.. Kyllä sittenkin suhtaudun Facebookiin enemmän negatiivisesti kuin neutraalisti tai siis pikemminkin juuri tämän tapaisiin mielipiteisiin. [/quote]
Olen aika samaa mieltä maxin kanssa. Lainaan itseäni edelliseltä foorumilta:
[quote]
Armeijan aikana sitten oli jaksoja, jolloin en käyttänyt tietokonetta kuukauteen, enkä tuntenut Facebookia enää tarpeelliseksi itselleni. Lisäksi minua alkoi enenevässä määrin ärsyttää Lorian mainitsema seikka: yhteydenpito ystäviin ja tuttuihin pikemminkin typistyi kuin lisääntyi tai avartui FN:n myötä. Käytännössä en välttämättä ole tavannut tiettyjä ihmisiä vuosiin, mutta tiedän silti heidän opiskelupaikkansa, parisuhteensa ja mitä he ovat viimeksi syöneet, koska olen lukenut sen internetistä. Onko tämä muka yhteydenpitoa?
Oman luonteeni vuoksi en kuitenkaan pystyisi ylläpitämään satoja ihmissuhteita yhtaikaa; pidän enemmän siitä, että on vähän läheisiä ystäviä. Enää en (toivottavasti) liity Facebookiin, vaikka kuka painostaisi, senkin uhalla että seurauksena on sosiaalinen eristyneisyys.[/quote]
Olin siis aikaisemmin Facebookissa, mutta se alkoi ahdistaa juuri mainituista syistä. Syy siihen, etten eronnut aikaisemminkin, oli juurikin Saranthan mainitsema: en halunnut aiheuttaa muille ylimääräistä vaivaa. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että oma elämänlaatuni paranee Naamakirjan käytön lopettamisesta niin paljon, että tämän kerran ei kiinnosta mitä muut ajattelevat.
Olen tosin muutamaankin kertaan alkanut epäillä omaa olemassaoloani, kun tuntuu, että kaikki tapahtuu virtuaalimaailmassa. Mutta eipä se mitään, utelen sitten kavereilta mitä siellä nyt on meneillään.
30.10.2013
Vanamo
156 kirjaa, 5 kirja-arviota, 306 viestiä
Voisin itse kirjoittaa lähes samoin kuin Shireh. Käytän Facebookia nykyään etupäässä yksityisviestien lähettämiseen ja ryhmien seuraamiseen. Olen kokeillut myös Google+:aa, mutta se ei tuntunut tarjoavan mitään lisäarvoa. Sen sijaan Twitteriä olen oppinut käyttämään nyt tämän vuoden ja varsinaisesti parin viime kuukauden aikana ja huomannut, että se sopii minulle (tällä hetkellä). Huomaan, että aika jonka ennen käytin Facebookissa meneekin nyt Twitterin parissa.
Facebookissa turhauduin siihen, että vain hyvin pieni osa syötteen sisällöstä kiinnosti minua oikeasti ja silti sitä tuli jatkuvasti seurattua. Twitterissä tarkoituksena ei ole seurata kaivereita vaan niitä, joiden sanomiset kiinnostavat. Niinpä Twitter-syötteeni sisältö on huomattavasti kiinnostavampi kuin Facebookissa. Samoin twiittejä tulen kirjoittaneeksi paljon enemmän kuin mitä aiemmin kirjoittelin Facebookissa. Facebookissa en pahemmin jaksa vaivata kavereita mielipiteilläni. Twitterissä taas oletan, että minua seuraavat ihmiset ovat kiinnostuneita juuri niistä.
Facebookissa turhauduin siihen, että vain hyvin pieni osa syötteen sisällöstä kiinnosti minua oikeasti ja silti sitä tuli jatkuvasti seurattua. Twitterissä tarkoituksena ei ole seurata kaivereita vaan niitä, joiden sanomiset kiinnostavat. Niinpä Twitter-syötteeni sisältö on huomattavasti kiinnostavampi kuin Facebookissa. Samoin twiittejä tulen kirjoittaneeksi paljon enemmän kuin mitä aiemmin kirjoittelin Facebookissa. Facebookissa en pahemmin jaksa vaivata kavereita mielipiteilläni. Twitterissä taas oletan, että minua seuraavat ihmiset ovat kiinnostuneita juuri niistä.
Voisin itse kirjoittaa lähes samoin kuin Shireh. Käytän Facebookia nykyään etupäässä yksityisviestien lähettämiseen ja ryhmien seuraamiseen. Olen kokeillut myös Google+:aa, mutta se ei tuntunut tarjoavan mitään lisäarvoa. Sen sijaan Twitteriä olen oppinut käyttämään nyt tämän vuoden ja varsinaisesti parin viime kuukauden aikana ja huomannut, että se sopii minulle (tällä hetkellä). Huomaan, että aika jonka ennen käytin Facebookissa meneekin nyt Twitterin parissa.
Facebookissa turhauduin siihen, että vain hyvin pieni osa syötteen sisällöstä kiinnosti minua oikeasti ja silti sitä tuli jatkuvasti seurattua. Twitterissä tarkoituksena ei ole seurata kaivereita vaan niitä, joiden sanomiset kiinnostavat. Niinpä Twitter-syötteeni sisältö on huomattavasti kiinnostavampi kuin Facebookissa. Samoin twiittejä tulen kirjoittaneeksi paljon enemmän kuin mitä aiemmin kirjoittelin Facebookissa. Facebookissa en pahemmin jaksa vaivata kavereita mielipiteilläni. Twitterissä taas oletan, että minua seuraavat ihmiset ovat kiinnostuneita juuri niistä.
30.10.2013
Nafisan
701 kirjaa, 93 kirja-arviota, 180 viestiä
Minä liityin Facebookiin syyskuun viides 2008 ja ensimmäinen status on: "tuijottaa ruutua...". Aloitin yliopistossa 1.9. eli neljä päivää aikaisemmin. Sovimme vuosikurssini kanssa, että nekin, joilla ei vielä ollut FB tiliä tai olivat siellä huonosti aktiivisia pitäisimme yhteyttä ryhmämme kanssa.
Olin kuullut Facebookista jos pari vuotta aikaisemmin, kun yksi lukioaikainen ystäväni teki tilin (vuosi oli jotain 2005 tai 2006). En ollut yhtään innostunut ajatuksesta ja en pitänyt siitä profiilin tehtyänkään. Niin vain siellä edelleenkin keikun ja käytän kaikkeen yhteydenpitoon.
Mokoma syö kyllä aivan liian paljon aikaa seurata ja jakaa kaikkea mielenkiintoista, peleistä puhumattakaan. Kännykkälaskussa olen kyllä säästänyt paljon! En nykyisin käytä sähköpostia juuri ollenkaan, kun asiat hoitaa FB:sssä nopeammin + näkee suoraan kuka on nähnyt mitäkin (esim. ainejäresön hallituksen kokouksia suunnitellessa). äänestysominaisuus on myös hyödyllinen.
Mieheni käyttää Twitteriä, mutta en ole siitä oikein innostunut. Monilla kirjablogaajatutillani on myös blogillaan Twitter-tili, joilla jakavat kaikkea kirjakeskustelua innostavaa - minä käytän Facebookia samaan. Jos jonakin aamuna herättyäni huomaisin, etä FB on räjäytetty taivaan tuuliin, voisi olo olla auluksi vähän orpo, mutta sitten varmaan syntyisi kaikkia korvaavia aktiviteetteja ja sivutoja. Käyttäisin aikani johonkin muuhun, kuten lukemiseen ja Risingilla keskusteluun.
Olin kuullut Facebookista jos pari vuotta aikaisemmin, kun yksi lukioaikainen ystäväni teki tilin (vuosi oli jotain 2005 tai 2006). En ollut yhtään innostunut ajatuksesta ja en pitänyt siitä profiilin tehtyänkään. Niin vain siellä edelleenkin keikun ja käytän kaikkeen yhteydenpitoon.
Mokoma syö kyllä aivan liian paljon aikaa seurata ja jakaa kaikkea mielenkiintoista, peleistä puhumattakaan. Kännykkälaskussa olen kyllä säästänyt paljon! En nykyisin käytä sähköpostia juuri ollenkaan, kun asiat hoitaa FB:sssä nopeammin + näkee suoraan kuka on nähnyt mitäkin (esim. ainejäresön hallituksen kokouksia suunnitellessa). äänestysominaisuus on myös hyödyllinen.
Mieheni käyttää Twitteriä, mutta en ole siitä oikein innostunut. Monilla kirjablogaajatutillani on myös blogillaan Twitter-tili, joilla jakavat kaikkea kirjakeskustelua innostavaa - minä käytän Facebookia samaan. Jos jonakin aamuna herättyäni huomaisin, etä FB on räjäytetty taivaan tuuliin, voisi olo olla auluksi vähän orpo, mutta sitten varmaan syntyisi kaikkia korvaavia aktiviteetteja ja sivutoja. Käyttäisin aikani johonkin muuhun, kuten lukemiseen ja Risingilla keskusteluun.
Minä liityin Facebookiin syyskuun viides 2008 ja ensimmäinen status on: "tuijottaa ruutua...". Aloitin yliopistossa 1.9. eli neljä päivää aikaisemmin. Sovimme vuosikurssini kanssa, että nekin, joilla ei vielä ollut FB tiliä tai olivat siellä huonosti aktiivisia pitäisimme yhteyttä ryhmämme kanssa.
Olin kuullut Facebookista jos pari vuotta aikaisemmin, kun yksi lukioaikainen ystäväni teki tilin (vuosi oli jotain 2005 tai 2006). En ollut yhtään innostunut ajatuksesta ja en pitänyt siitä profiilin tehtyänkään. Niin vain siellä edelleenkin keikun ja käytän kaikkeen yhteydenpitoon.
Mokoma syö kyllä aivan liian paljon aikaa seurata ja jakaa kaikkea mielenkiintoista, peleistä puhumattakaan. Kännykkälaskussa olen kyllä säästänyt paljon! En nykyisin käytä sähköpostia juuri ollenkaan, kun asiat hoitaa FB:sssä nopeammin + näkee suoraan kuka on nähnyt mitäkin (esim. ainejäresön hallituksen kokouksia suunnitellessa). äänestysominaisuus on myös hyödyllinen.
Mieheni käyttää Twitteriä, mutta en ole siitä oikein innostunut. Monilla kirjablogaajatutillani on myös blogillaan Twitter-tili, joilla jakavat kaikkea kirjakeskustelua innostavaa - minä käytän Facebookia samaan. Jos jonakin aamuna herättyäni huomaisin, etä FB on räjäytetty taivaan tuuliin, voisi olo olla auluksi vähän orpo, mutta sitten varmaan syntyisi kaikkia korvaavia aktiviteetteja ja sivutoja. Käyttäisin aikani johonkin muuhun, kuten lukemiseen ja Risingilla keskusteluun.
30.10.2013
Celestine
234 kirjaa, 50 kirja-arviota, 430 viestiä
En ole, en tule. Tahdon kulkea vastavirtaan! Vaikka jotkut pojat nauraa että eipä Celestinellä ole tietenkään facebookkia, en välitä. Luulevat, että istun vaan kotona sohvannurkassa lukeamssa kokeeseen, vaikka olen hyvin usein eksyneenä Risingille... kuinkas muutenkaan
En ole, en tule. Tahdon kulkea vastavirtaan! Vaikka jotkut pojat nauraa että eipä Celestinellä ole tietenkään facebookkia, en välitä. Luulevat, että istun vaan kotona sohvannurkassa lukeamssa kokeeseen, vaikka olen hyvin usein eksyneenä Risingille... kuinkas muutenkaan :smile:
30.10.2013
Sarantha
103 kirjaa, 5 kirja-arviota, 85 viestiä
yhteydenpito ystäviin ja tuttuihin pikemminkin typistyi kuin lisääntyi tai avartui FN:n myötä. Käytännössä en välttämättä ole tavannut tiettyjä ihmisiä vuosiin, mutta tiedän silti heidän opiskelupaikkansa, parisuhteensa ja mitä he ovat viimeksi syöneet, koska olen lukenut sen internetistä. Onko tämä muka yhteydenpitoa?Pitäisitkö sä niihin ihmisiin kovinkin aktiivisesti yhteyttä ilman Facebookia? Millä tavalla juuri FB estää sen "oikean" yhteydenpidon? Onko siellä kaverilistoilla pakko pitää ihmisiä joiden kuulumisten tietäminen ilman "oikeaa" yhteyttä ahdistaa noin paljon?
No, omalla kohdallani ehdottomuus tulee siitä, etten halua pakkoliittyä paikkaan, joka vie taas lisää aikaa ja jota on pakko tarkistella vaikka ei millään muistaisi tai ehtisi. Tiedän, että monet elävät Facebookissa, mutta se ei itseltä onnistuisi.Mistä se "pakko" tulee? Ei FB ainakaan minulle toiselta puolelta asuntoa läppärin näytöltä huutele, jos minua sattuu kiinnostamaan tehdä mieluummin jotain muuta. Jos ei pysty rajaamaan omaa netin/minkä tahansa median käyttöä, niin onko vika silloin kyseisessä välineessä vai omassa persoonassa?
Ylläolevat kommentit ovat tarkoituksella kärkeviä, eivätkä erityisesti juuri kyseisille kirjoittajille suunnattuja. Nuo vain kuvasivat niin hyvin tiettyjä "negatiivisia kliseitä" FB:n turmiollisista vaikutuksista, etten voinut vastustaa kiusausta kommentoida.
Kun se Facebook on minun mielestäni vain väline, jota voi käyttää monella tavalla. Ihan oikeasti ei ole mikään pakko menettää sille elämäänsä, lakata tapaamasta ihmisiä tai mitään muutakaan vastaavaa, jos ei välttämättä halua. Toinen juttu on sitten se yksityisyydestä vouhkaaminen, jota tosin ei ole tässä keskustelussa juuri esiintynyt. Jotkut kuulemani mielipiteet ovat kärjistetysti sen suuntaisia, että jos liityt Facebookiin niin murtovarkaat löytävät kotiisi, pedofiilit kidnappaavat lapsesi etkä koskaan enää saa työpaikkaa koska työnantajat tsekkaavat yhdellä googletuksella koko arkaluontoisen henkilökohtaisen historiasi. Ja kuitenkaan kukaan ei pakota jakamaan siellä Facessa tuhansille ihmisille kotiosoitetta, lasten kylpykuvia, noloja kännitoilauksia tai parisuhderiitoja. Facebook on ainoastaan alusta, josta tulee käytännössä sellainen millaisen siitä itse tekee.
Toisaalta minustakin on kivaa, että voin sen ainoan Facebookiin kuulumattoman kaverini kanssa vaihtaa kuulumisia ilman, että kumpikin tietää jo valmiiksi mitä toiselle kuuluu. Ja välillä ärsyttää, kun kavereita tavatessa keskustelut alkavat tyyliin "Niin joo, tästä mä kirjoitinkin jo Facebookissa mut viime viikolla sattui siis sellaista että..." Toisaalta on vain hyväksyttävä, että maailma muuttuu ja yhteydenpidon tavat siinä sivussa. Miettikää maailmaa ilman puhelimia.
[quote]yhteydenpito ystäviin ja tuttuihin pikemminkin typistyi kuin lisääntyi tai avartui FN:n myötä. Käytännössä en välttämättä ole tavannut tiettyjä ihmisiä vuosiin, mutta tiedän silti heidän opiskelupaikkansa, parisuhteensa ja mitä he ovat viimeksi syöneet, koska olen lukenut sen internetistä. Onko tämä muka yhteydenpitoa?[/quote]
Pitäisitkö sä niihin ihmisiin kovinkin aktiivisesti yhteyttä ilman Facebookia? Millä tavalla juuri FB estää sen "oikean" yhteydenpidon? Onko siellä kaverilistoilla pakko pitää ihmisiä joiden kuulumisten tietäminen ilman "oikeaa" yhteyttä ahdistaa noin paljon?
[quote]No, omalla kohdallani ehdottomuus tulee siitä, etten halua pakkoliittyä paikkaan, joka vie taas lisää aikaa ja jota on pakko tarkistella vaikka ei millään muistaisi tai ehtisi. Tiedän, että monet elävät Facebookissa, mutta se ei itseltä onnistuisi.[/quote]
Mistä se "pakko" tulee? Ei FB ainakaan minulle toiselta puolelta asuntoa läppärin näytöltä huutele, jos minua sattuu kiinnostamaan tehdä mieluummin jotain muuta. Jos ei pysty rajaamaan omaa netin/minkä tahansa median käyttöä, niin onko vika silloin kyseisessä välineessä vai omassa persoonassa?
Ylläolevat kommentit ovat tarkoituksella kärkeviä, eivätkä erityisesti juuri kyseisille kirjoittajille suunnattuja. Nuo vain kuvasivat niin hyvin tiettyjä "negatiivisia kliseitä" FB:n turmiollisista vaikutuksista, etten voinut vastustaa kiusausta kommentoida.
Kun se Facebook on minun mielestäni vain väline, jota voi käyttää monella tavalla. Ihan oikeasti ei ole mikään pakko menettää sille elämäänsä, lakata tapaamasta ihmisiä tai mitään muutakaan vastaavaa, jos ei välttämättä halua. Toinen juttu on sitten se yksityisyydestä vouhkaaminen, jota tosin ei ole tässä keskustelussa juuri esiintynyt. Jotkut kuulemani mielipiteet ovat kärjistetysti sen suuntaisia, että jos liityt Facebookiin niin murtovarkaat löytävät kotiisi, pedofiilit kidnappaavat lapsesi etkä koskaan enää saa työpaikkaa koska työnantajat tsekkaavat yhdellä googletuksella koko arkaluontoisen henkilökohtaisen historiasi. Ja kuitenkaan kukaan ei pakota jakamaan siellä Facessa tuhansille ihmisille kotiosoitetta, lasten kylpykuvia, noloja kännitoilauksia tai parisuhderiitoja. Facebook on ainoastaan alusta, josta tulee käytännössä sellainen millaisen siitä itse tekee.
Toisaalta minustakin on kivaa, että voin sen ainoan Facebookiin kuulumattoman kaverini kanssa vaihtaa kuulumisia ilman, että kumpikin tietää jo valmiiksi mitä toiselle kuuluu. Ja välillä ärsyttää, kun kavereita tavatessa keskustelut alkavat tyyliin "Niin joo, tästä mä kirjoitinkin jo Facebookissa mut viime viikolla sattui siis sellaista että..." Toisaalta on vain hyväksyttävä, että maailma muuttuu ja yhteydenpidon tavat siinä sivussa. Miettikää maailmaa ilman puhelimia.
30.10.2013
Moonlord
1006 kirjaa, 2038 viestiä
En itse aikoinaan liittynyt Facebookkiin koska ajattelin että turha sinne on mennä mainostamaan sitä ettei itselläni ole valtavaa kaveripiiriä, tuskin olisin saanut ystävälistaani kuin muutaman hassun nimen. Ajattelin myös että itse tuottamani sisältö olisi lähinnä listausta mitä elokuvia olen viimeksi katsonut, joten jätin väliin. Turha mainostaa elämättömyyttäni siellä.
Kerran oli kyllä liittyminen lähellä kun kaunis naispuolinen työkaveri, joka oli paikkakunnalla vain projektiluonteisesti, pyysi liittymään Facebookkiin. Ja olin kuullut että se olisi parempi paikka tehdä tuttavuutta naisiin kuin esimerkiksi nettitreffit, joita olin joskus kokeillut ja pettynyt.
Sitten alkoi tulla negatiivista juttua Facebookista kaikkinen vakoilujuttuineen, ja kun itse samoihin aikoihin huomasin kuinka Google vakoilee nettiliikennettä (jo muutama vuosi ennen tätä uutta vakoilukohua) niin se laittoi viimeisen naulan Facebookin arkkuun.
Kerran oli kyllä liittyminen lähellä kun kaunis naispuolinen työkaveri, joka oli paikkakunnalla vain projektiluonteisesti, pyysi liittymään Facebookkiin. Ja olin kuullut että se olisi parempi paikka tehdä tuttavuutta naisiin kuin esimerkiksi nettitreffit, joita olin joskus kokeillut ja pettynyt.
Sitten alkoi tulla negatiivista juttua Facebookista kaikkinen vakoilujuttuineen, ja kun itse samoihin aikoihin huomasin kuinka Google vakoilee nettiliikennettä (jo muutama vuosi ennen tätä uutta vakoilukohua) niin se laittoi viimeisen naulan Facebookin arkkuun.
En itse aikoinaan liittynyt Facebookkiin koska ajattelin että turha sinne on mennä mainostamaan sitä ettei itselläni ole valtavaa kaveripiiriä, tuskin olisin saanut ystävälistaani kuin muutaman hassun nimen. Ajattelin myös että itse tuottamani sisältö olisi lähinnä listausta mitä elokuvia olen viimeksi katsonut, joten jätin väliin. Turha mainostaa elämättömyyttäni siellä.
Kerran oli kyllä liittyminen lähellä kun kaunis naispuolinen työkaveri, joka oli paikkakunnalla vain projektiluonteisesti, pyysi liittymään Facebookkiin. Ja olin kuullut että se olisi parempi paikka tehdä tuttavuutta naisiin kuin esimerkiksi nettitreffit, joita olin joskus kokeillut ja pettynyt.
Sitten alkoi tulla negatiivista juttua Facebookista kaikkinen vakoilujuttuineen, ja kun itse samoihin aikoihin huomasin kuinka Google vakoilee nettiliikennettä (jo muutama vuosi ennen tätä uutta vakoilukohua) niin se laittoi viimeisen naulan Facebookin arkkuun.
30.10.2013
kyty
32 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1046 viestiä
SaranthaMistä se "pakko" tulee? Ei FB ainakaan minulle toiselta puolelta asuntoa läppärin näytöltä huutele, jos minua sattuu kiinnostamaan tehdä mieluummin jotain muuta. Jos ei pysty rajaamaan omaa netin/minkä tahansa median käyttöä, niin onko vika silloin kyseisessä välineessä vai omassa persoonassa?"Pakko" tulee siitä jos pitää yhden asian (esimerkiksi seuran tiedoitusten) takia liittyä sivustoon, jota ei muuten käyttäisi eikä halua käyttää. Pakkohan sitä on välillä tarkistella, muuten se ei täytä tarkoitustaan informaatiokanavana. Tokihan siellä saa myös valita mitä tietoja itsestään antaa, mutta periaatteessa on ongelmallista vaatia liittymään Facebookin kaltaiseen palveluun edes tiedotuksen takia, vaikka se onkin ns. helpompaa kuin seuran omalle sivustolle kirjautuminen - jos siis sitä käyttää muutenkin.
Facebookia ei kuitenkaan voi mielestäni verrata suoraan esimerkiksi puhelimen käyttöön, sillä se on vain yksi sosiaalisen median sivusto muiden joukossa. Puhelimissakin saa valita mallin, käyttöjärjestelmän ja operaattorin, eikä joudu käyttämään samaa palvelua kuin kaikki muut. Sama pätee sähköpostiin.
[quote="Sarantha" post=3918]Mistä se "pakko" tulee? Ei FB ainakaan minulle toiselta puolelta asuntoa läppärin näytöltä huutele, jos minua sattuu kiinnostamaan tehdä mieluummin jotain muuta. Jos ei pysty rajaamaan omaa netin/minkä tahansa median käyttöä, niin onko vika silloin kyseisessä välineessä vai omassa persoonassa?[/quote]
"Pakko" tulee siitä jos pitää yhden asian (esimerkiksi seuran tiedoitusten) takia liittyä sivustoon, jota ei muuten käyttäisi eikä halua käyttää. Pakkohan sitä on välillä tarkistella, muuten se ei täytä tarkoitustaan informaatiokanavana. Tokihan siellä saa myös valita mitä tietoja itsestään antaa, mutta periaatteessa on ongelmallista vaatia liittymään Facebookin kaltaiseen palveluun edes tiedotuksen takia, vaikka se onkin ns. helpompaa kuin seuran omalle sivustolle kirjautuminen - jos siis sitä käyttää muutenkin.
Facebookia ei kuitenkaan voi mielestäni verrata suoraan esimerkiksi puhelimen käyttöön, sillä se on vain yksi sosiaalisen median sivusto muiden joukossa. Puhelimissakin saa valita mallin, käyttöjärjestelmän ja operaattorin, eikä joudu käyttämään samaa palvelua kuin kaikki muut. Sama pätee sähköpostiin.
30.10.2013
Metusalem
78 kirjaa, 135 viestiä
"Sarantha"Sanon nyt alkuun, että en ole kritisoimassa sinun tai kenenkään muunkaan Facebookin käyttöä enkä vaatimassa sivuston alasajoa. Kyse on subjektiivisesta kokemuksesta siitä, mikä itselleni sopii parhaiten. Minulta meinaa aina käämit palaa, kun ihmiset kärttävät ylen määrin perusteluja valinnoilleni silloin kun ne ovat "normaalista" poikkeavia. Ja vaikka tässä ei omien sanojesi mukaan olekaan mitään henkilökohtaista, en pysty tulkitsemaan noita kaikkia kolmea kysymystä aivan täysin retorisiksi.yhteydenpito ystäviin ja tuttuihin pikemminkin typistyi kuin lisääntyi tai avartui FN:n myötä. Käytännössä en välttämättä ole tavannut tiettyjä ihmisiä vuosiin, mutta tiedän silti heidän opiskelupaikkansa, parisuhteensa ja mitä he ovat viimeksi syöneet, koska olen lukenut sen internetistä. Onko tämä muka yhteydenpitoa?Pitäisitkö sä niihin ihmisiin kovinkin aktiivisesti yhteyttä ilman Facebookia? Millä tavalla juuri FB estää sen "oikean" yhteydenpidon? Onko siellä kaverilistoilla pakko pitää ihmisiä joiden kuulumisten tietäminen ilman "oikeaa" yhteyttä ahdistaa noin paljon?
Njoo, kun tarkemmin miettii, niin omien kokemusten ja mielipiteiden kärkevän ilmaisemisen ja yleisperiaatteiden julistamisen välillä voi olla hankala tehdä eroa. Ehkä ainakin piilevästi kehotin jokaista lähtemään Facebookista virtuaaliset ovet paukkuen. Tämä on kuitenkin sivuseikka.
Ensimmäiseen kysymykseen: olen Facebookista erottuani pitänyt aikaisempaa enemmän yhteyttä ihmisiin tekstiviestein, soittelemalla ja jopa kasvotusten tapaamalla.
Toiseen kysymykseen: Facebook ei tietenkään "estä" "oikeaa" yhteydenpitoa, mutta tekee sen vähemmän tarpeelliseksi.
Kolmanteen kysymykseen: ei minua erityisesti ahdista kenenkään tietyn ihmisen kuulumisten tietäminen, vaan yleinen ajatus siitä, että ihmisen kuulumiset luetaan netistä eikä kuulla häneltä itseltään. Sanavalintani "tiettyjä ihmisiä" oli harhaanjohtava ja huonosti muotoiltu, tarkoitin "määrittelemätöntä joukkoa ihmisiä". Toisaalta jos olisin kirjoittanut vain "ihmisiä", se olisi tarkoittanut, etten ole nähnyt ketään vuosiin. Hmm.. vaikea selittää. Toivottavasti ymmärrät, mitä tarkoitin.
Myönnän, että Facebook on hirmu kätevä yhteydenpitoväline monissa tapauksissa. Mutta jos muita häiritsee pelkästään se, etten ole Facebookissa, en voi pitää sitä omana ongelmanani. Loppujen lopuksi syy lähtööni ei ollut ensi sijassa tämä "oikean" yhteyden puute, vaan ihan ajankäytölliset seikat.
"Sarantha"Mistä se "pakko" tulee? Ei FB ainakaan minulle toiselta puolelta asuntoa läppärin näytöltä huutele, jos minua sattuu kiinnostamaan tehdä mieluummin jotain muuta. Jos ei pysty rajaamaan omaa netin/minkä tahansa median käyttöä, niin onko vika silloin kyseisessä välineessä vai omassa persoonassa?Myönnän, persoonassani on vika. En osannut olla selaamatta Facebookia silloin, kun olisi tärkeämpää tekemistä. Jäin myös usein turhan pitkäksi aikaa FB:hen täysin turhia sivuja selailemaan. Pääasiassa siksi katsoin järkevimmäksi ratkaisuksi lähteä koko sivustolta.
"Sarantha"Ylläolevat kommentit ovat tarkoituksella kärkeviä, eivätkä erityisesti juuri kyseisille kirjoittajille suunnattuja. Nuo vain kuvasivat niin hyvin tiettyjä "negatiivisia kliseitä" FB:n turmiollisista vaikutuksista, etten voinut vastustaa kiusausta kommentoida."Negatiivinen klisee" on ehkä vähän huono ilmaisu käytettäväksi tässä, sillä puhun omasta kokemuksestani Facebookissa vuosikaudet luuranneena. Totesin vain, että ei ole minun juttuni, ja kerroin miksi. Nämä kliseet voivat siis olla täysin totta ainakin joidenkin ihmisten elämässä.
[quote="Sarantha"][quote]yhteydenpito ystäviin ja tuttuihin pikemminkin typistyi kuin lisääntyi tai avartui FN:n myötä. Käytännössä en välttämättä ole tavannut tiettyjä ihmisiä vuosiin, mutta tiedän silti heidän opiskelupaikkansa, parisuhteensa ja mitä he ovat viimeksi syöneet, koska olen lukenut sen internetistä. Onko tämä muka yhteydenpitoa?[/quote]
Pitäisitkö sä niihin ihmisiin kovinkin aktiivisesti yhteyttä ilman Facebookia? Millä tavalla juuri FB estää sen "oikean" yhteydenpidon? Onko siellä kaverilistoilla pakko pitää ihmisiä joiden kuulumisten tietäminen ilman "oikeaa" yhteyttä ahdistaa noin paljon?
[/quote]
Sanon nyt alkuun, että en ole kritisoimassa sinun tai kenenkään muunkaan Facebookin käyttöä enkä vaatimassa sivuston alasajoa. Kyse on subjektiivisesta kokemuksesta siitä, mikä itselleni sopii parhaiten. Minulta meinaa aina käämit palaa, kun ihmiset kärttävät ylen määrin perusteluja valinnoilleni silloin kun ne ovat "normaalista" poikkeavia. Ja vaikka tässä ei omien sanojesi mukaan olekaan mitään henkilökohtaista, en pysty tulkitsemaan noita kaikkia kolmea kysymystä aivan täysin retorisiksi.
[size=2]Njoo, kun tarkemmin miettii, niin omien kokemusten ja mielipiteiden kärkevän ilmaisemisen ja yleisperiaatteiden julistamisen välillä voi olla hankala tehdä eroa. Ehkä ainakin piilevästi kehotin jokaista lähtemään Facebookista virtuaaliset ovet paukkuen. Tämä on kuitenkin sivuseikka.[/size]
Ensimmäiseen kysymykseen: olen Facebookista erottuani pitänyt aikaisempaa enemmän yhteyttä ihmisiin tekstiviestein, soittelemalla ja jopa kasvotusten tapaamalla.
Toiseen kysymykseen: Facebook ei tietenkään "estä" "oikeaa" yhteydenpitoa, mutta tekee sen vähemmän tarpeelliseksi.
Kolmanteen kysymykseen: ei minua erityisesti ahdista kenenkään tietyn ihmisen kuulumisten tietäminen, vaan yleinen ajatus siitä, että ihmisen kuulumiset luetaan netistä eikä kuulla häneltä itseltään. Sanavalintani "tiettyjä ihmisiä" oli harhaanjohtava ja huonosti muotoiltu, tarkoitin "määrittelemätöntä joukkoa ihmisiä". Toisaalta jos olisin kirjoittanut vain "ihmisiä", se olisi tarkoittanut, etten ole nähnyt ketään vuosiin. Hmm.. vaikea selittää. Toivottavasti ymmärrät, mitä tarkoitin.
Myönnän, että Facebook on hirmu kätevä yhteydenpitoväline monissa tapauksissa. Mutta jos muita häiritsee pelkästään se, etten ole Facebookissa, en voi pitää sitä omana ongelmanani. Loppujen lopuksi syy lähtööni ei ollut ensi sijassa tämä "oikean" yhteyden puute, vaan ihan ajankäytölliset seikat.
[quote="Sarantha"]Mistä se "pakko" tulee? Ei FB ainakaan minulle toiselta puolelta asuntoa läppärin näytöltä huutele, jos minua sattuu kiinnostamaan tehdä mieluummin jotain muuta. Jos ei pysty rajaamaan omaa netin/minkä tahansa median käyttöä, niin onko vika silloin kyseisessä välineessä vai omassa persoonassa?[/quote]
Myönnän, persoonassani on vika. En osannut olla selaamatta Facebookia silloin, kun olisi tärkeämpää tekemistä. Jäin myös usein turhan pitkäksi aikaa FB:hen täysin turhia sivuja selailemaan. Pääasiassa siksi katsoin järkevimmäksi ratkaisuksi lähteä koko sivustolta.
[quote="Sarantha"]Ylläolevat kommentit ovat tarkoituksella kärkeviä, eivätkä erityisesti juuri kyseisille kirjoittajille suunnattuja. Nuo vain kuvasivat niin hyvin tiettyjä "negatiivisia kliseitä" FB:n turmiollisista vaikutuksista, etten voinut vastustaa kiusausta kommentoida.[/quote]
"Negatiivinen klisee" on ehkä vähän huono ilmaisu käytettäväksi tässä, sillä puhun omasta kokemuksestani Facebookissa vuosikaudet luuranneena. Totesin vain, että ei ole minun juttuni, ja kerroin miksi. Nämä kliseet voivat siis olla täysin totta ainakin joidenkin ihmisten elämässä.
Muokannut Metusalem (01.11.2013)
03.11.2013
Fantasyfan
476 kirjaa, 40 kirja-arviota, 108 viestiä
Liityin Facebookkiin 2007 kun siellä oli jo tarpeeksi iso määrä kavereita valmiiksi. Eteenkin alkuaikoina oli tosi siistiä kun löysi jälleen niitä ihmisiä joihin luuli yhteyden kadonneen jo kokonaan. Facebook onnistui ehdottamaan minulle jopa vaihtarikavereitani.
Nykyään Facebook on pelottavan dominoiva ajankäytön ja yhteydenpidon suhteen. En haluaisi olla niin riippuvainen yhdestä sivustosta. Sähköpostiviestinnässäkin oli sentään monta eri yrittäjää. Nykyään Facebook on se sivusto jonka tarkistan aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi ja pelottavan monta kertaa siinä päivän aikana. Se nielee yllättävän paljon aikaa vaikka antaakin vaivattoman tavan pitää yhteyttä muihin.
Olen Facebookin lisäksi liittynyt pariin muuhunkin paikkaan. Toisen paikan nimen olen jo unohtanut. Siellä oli pari kaveria. Ja Google+:aan menin myös kokeeksi, mutta siellä ei ole aktiivisena kriittistä kaveriporukkaa että muistaisin itse käydä siellä koskaan.
Nykyään Facebook on pelottavan dominoiva ajankäytön ja yhteydenpidon suhteen. En haluaisi olla niin riippuvainen yhdestä sivustosta. Sähköpostiviestinnässäkin oli sentään monta eri yrittäjää. Nykyään Facebook on se sivusto jonka tarkistan aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi ja pelottavan monta kertaa siinä päivän aikana. Se nielee yllättävän paljon aikaa vaikka antaakin vaivattoman tavan pitää yhteyttä muihin.
Olen Facebookin lisäksi liittynyt pariin muuhunkin paikkaan. Toisen paikan nimen olen jo unohtanut. Siellä oli pari kaveria. Ja Google+:aan menin myös kokeeksi, mutta siellä ei ole aktiivisena kriittistä kaveriporukkaa että muistaisin itse käydä siellä koskaan.
Liityin Facebookkiin 2007 kun siellä oli jo tarpeeksi iso määrä kavereita valmiiksi. Eteenkin alkuaikoina oli tosi siistiä kun löysi jälleen niitä ihmisiä joihin luuli yhteyden kadonneen jo kokonaan. Facebook onnistui ehdottamaan minulle jopa vaihtarikavereitani.
Nykyään Facebook on pelottavan dominoiva ajankäytön ja yhteydenpidon suhteen. En haluaisi olla niin riippuvainen yhdestä sivustosta. Sähköpostiviestinnässäkin oli sentään monta eri yrittäjää. Nykyään Facebook on se sivusto jonka tarkistan aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi ja pelottavan monta kertaa siinä päivän aikana. Se nielee yllättävän paljon aikaa vaikka antaakin vaivattoman tavan pitää yhteyttä muihin.
Olen Facebookin lisäksi liittynyt pariin muuhunkin paikkaan. Toisen paikan nimen olen jo unohtanut. Siellä oli pari kaveria. Ja Google+:aan menin myös kokeeksi, mutta siellä ei ole aktiivisena kriittistä kaveriporukkaa että muistaisin itse käydä siellä koskaan.
04.11.2013
Emelie
729 kirjaa, 100 kirja-arviota, 2743 viestiä
Samanlainen fiilis kuin aika monella muullakin: ristiriitainen. Olen tullut melko vainoharhaiseksi sen käyttämisestä viime aikoina, tuntuu, että FB "tarkkailee" kaikkea mitä teen verkossa (vähän niin kuin Google...). En pidä siitä, että ihan kaikkialle on tullut näitä nappuloita, että pystyy jakamaan uutiset/artikkelin/asian/jotainjotainjotain heti samantien omalla seinällään.
Kirjauduin sivustolle joskus 2008 ihan vain mielenkiinnosta. Sen jälkeen suurin osa vanhoista tutuistakin löysi sinne tiensä, mutta juurikaan yhteyttä en ole heihin pitänyt FB:kään kautta. Harvemmin kirjoittelen omaan elämääni liittyviä postauksia, enemmänkin linkitän seinälle jotain muuta kautta tulleita itseäni huvittavia juttuja.
Facebook ei kylläkään syö aikaani juuri lainkaan, en ole sinänsä aktiivinen siellä vaikka se olisikin koko ajan päällä. Enemmän minulla menee aikaa vaikkapa Goodreadsissa tai täällä Risingilla pyörimiseen.
Minulle FB on ehdottomasti se helpoin tapa olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Suhtaudun siihen nykyään hitusen postiivisemmin kuin aikaisemmin juurikin sen takia, että FB on myös mukava tapa ujolle ihmiselle lähestyä jotakuta toista ihmistä. Tästä minulla on omakohtaista kokemusta vastaanottavana osapuolena. Olen edelleen hyvin tyytyväinen, että kyseinen ujo ihminen rohkaistui, pyysi minua kaverikseen ja sen jälkeen uskalsi vielä kommunikoida FB:n kautta minun kanssani. Siitä on tuloksena tällä hetkellä varmaan paras parisuhde mitä minulla on koskaan ollut. Totta kai siihen liittyy paljon muutakin, mutta FB mahdollisti ne ensiaskeleet.
Kirjauduin sivustolle joskus 2008 ihan vain mielenkiinnosta. Sen jälkeen suurin osa vanhoista tutuistakin löysi sinne tiensä, mutta juurikaan yhteyttä en ole heihin pitänyt FB:kään kautta. Harvemmin kirjoittelen omaan elämääni liittyviä postauksia, enemmänkin linkitän seinälle jotain muuta kautta tulleita itseäni huvittavia juttuja.
Facebook ei kylläkään syö aikaani juuri lainkaan, en ole sinänsä aktiivinen siellä vaikka se olisikin koko ajan päällä. Enemmän minulla menee aikaa vaikkapa Goodreadsissa tai täällä Risingilla pyörimiseen.
Minulle FB on ehdottomasti se helpoin tapa olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Suhtaudun siihen nykyään hitusen postiivisemmin kuin aikaisemmin juurikin sen takia, että FB on myös mukava tapa ujolle ihmiselle lähestyä jotakuta toista ihmistä. Tästä minulla on omakohtaista kokemusta vastaanottavana osapuolena. Olen edelleen hyvin tyytyväinen, että kyseinen ujo ihminen rohkaistui, pyysi minua kaverikseen ja sen jälkeen uskalsi vielä kommunikoida FB:n kautta minun kanssani. Siitä on tuloksena tällä hetkellä varmaan paras parisuhde mitä minulla on koskaan ollut. Totta kai siihen liittyy paljon muutakin, mutta FB mahdollisti ne ensiaskeleet.
Samanlainen fiilis kuin aika monella muullakin: ristiriitainen. Olen tullut melko vainoharhaiseksi sen käyttämisestä viime aikoina, tuntuu, että FB "tarkkailee" kaikkea mitä teen verkossa (vähän niin kuin Google...). En pidä siitä, että ihan kaikkialle on tullut näitä nappuloita, että pystyy jakamaan uutiset/artikkelin/asian/jotainjotainjotain heti samantien omalla seinällään.
Kirjauduin sivustolle joskus 2008 ihan vain mielenkiinnosta. Sen jälkeen suurin osa vanhoista tutuistakin löysi sinne tiensä, mutta juurikaan yhteyttä en ole heihin pitänyt FB:kään kautta. Harvemmin kirjoittelen omaan elämääni liittyviä postauksia, enemmänkin linkitän seinälle jotain muuta kautta tulleita itseäni huvittavia juttuja.
Facebook ei kylläkään syö aikaani juuri lainkaan, en ole sinänsä aktiivinen siellä vaikka se olisikin koko ajan päällä. Enemmän minulla menee aikaa vaikkapa Goodreadsissa tai täällä Risingilla pyörimiseen.
Minulle FB on ehdottomasti se helpoin tapa olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Suhtaudun siihen nykyään hitusen postiivisemmin kuin aikaisemmin juurikin sen takia, että FB on myös mukava tapa ujolle ihmiselle lähestyä jotakuta toista ihmistä. Tästä minulla on omakohtaista kokemusta vastaanottavana osapuolena. Olen edelleen hyvin tyytyväinen, että kyseinen ujo ihminen rohkaistui, pyysi minua kaverikseen ja sen jälkeen uskalsi vielä kommunikoida FB:n kautta minun kanssani. Siitä on tuloksena tällä hetkellä varmaan paras parisuhde mitä minulla on koskaan ollut. Totta kai siihen liittyy paljon muutakin, mutta FB mahdollisti ne ensiaskeleet.
12