Hiistu kysyi meiltä muilta runon lähettäjiltä millaista oli lähteä runoilemaan Risingistä ja omalta kohdaltani haluan sanoa, että se meni näin: Kun luin ensimmäisen kerran runokilpailusta, ensimmäinen Risingistä mieleen tullut lause oli tämä: Olen tullut kotiin.
Tuo lause hautui mielessäni ehkä pari kolme viikkoa ihan yksinään kunnes tämän vuoden merkillisen ajanpäiväni aamuna heräsin taas kerran täysin maanisena kello 6 aamulla ja sitten koko tuo oma runoni ilmestyi minulle melko lailla tuollaisena kuin sen lopulta kirjoitin ja lähetin. Ilmestys ei kaivannut kuin hiukan parantelemista ja tiivistämistä ja oli sitten valmis.
Minä olen tästä Risingin runostani hyvin ylpeä. Tiedän, että se voi tuntua joistakin teistä ehkä vähän imelältä, kornilta tai naivilta, mutta minä kirjoitin sen täysin vilpittömin sydämin ja olen siitä ylpeä.
Halusin runossani nimenomaan kuvata kotiinpaluun tunteen ja halusin kunnioittaa fantasia -genreä, koska se on sydäntäni lähinnä, runossani ja mielestäni onnistuin melko lailla täydellisesti siinä. Runosta olisi tietysti saanut paljon pidemmänkin, kun sen toinen aihe kerran oli fantasia, mutta maltoin mieleni ja pidin runon niin yksinkertaisena ja selkeänä kuin mahdollista jättämättä liikaa pois.
Toivon ja uskon, että ainakin osa Risingin väestä arvostaa ja pitää runostani ja minä itse pidin jokaisesta kisaan lähetetystä teidän muiden runoista. Jokainen runo liikutti sydäntäni ja oli kaikin puolin hieno. Risingi on mahtava paikka ja sen väki ihan yhtä mahtavaa ja on aivan tajuttoman upeaa, että jotain Risingin kaltaista on olemassa ja että me kaikki sen väki teemme siitä yhdessä niin hienoa.
Aurelia
Hiistu kysyi meiltä muilta runon lähettäjiltä millaista oli lähteä runoilemaan Risingistä ja omalta kohdaltani haluan sanoa, että se meni näin: Kun luin ensimmäisen kerran runokilpailusta, ensimmäinen Risingistä mieleen tullut lause oli tämä: Olen tullut kotiin.
Tuo lause hautui mielessäni ehkä pari kolme viikkoa ihan yksinään kunnes tämän vuoden merkillisen ajanpäiväni aamuna heräsin taas kerran täysin maanisena kello 6 aamulla ja sitten koko tuo oma runoni ilmestyi minulle melko lailla tuollaisena kuin sen lopulta kirjoitin ja lähetin. Ilmestys ei kaivannut kuin hiukan parantelemista ja tiivistämistä ja oli sitten valmis.
Minä olen tästä Risingin runostani hyvin ylpeä. Tiedän, että se voi tuntua joistakin teistä ehkä vähän imelältä, kornilta tai naivilta, mutta minä kirjoitin sen täysin vilpittömin sydämin ja olen siitä ylpeä.
Halusin runossani nimenomaan kuvata kotiinpaluun tunteen ja halusin kunnioittaa fantasia -genreä, koska se on sydäntäni lähinnä, runossani ja mielestäni onnistuin melko lailla täydellisesti siinä. Runosta olisi tietysti saanut paljon pidemmänkin, kun sen toinen aihe kerran oli fantasia, mutta maltoin mieleni ja pidin runon niin yksinkertaisena ja selkeänä kuin mahdollista jättämättä liikaa pois.
Toivon ja uskon, että ainakin osa Risingin väestä arvostaa ja pitää runostani ja minä itse pidin jokaisesta kisaan lähetetystä teidän muiden runoista. Jokainen runo liikutti sydäntäni ja oli kaikin puolin hieno. Risingi on mahtava paikka ja sen väki ihan yhtä mahtavaa ja on aivan tajuttoman upeaa, että jotain Risingin kaltaista on olemassa ja että me kaikki sen väki teemme siitä yhdessä niin hienoa.
Aurelia
(Silmäkulmakin vähän ehkä kostui. 
)
