Tarzan ja kultaleijona
Alkuteos ilmestynyt jatkosarjana lehdessä 1922–23, kirjana 1923.
1. laitos: Karisto Oy, 1925. Tarzan ja kultaleijona: Seikkailuomaani Afrikan aarniometsistä. Suomentanut Valfrid Hedman. Kariston nuorisonkirjoja 69. 3. painos 1943.
2. laitos: Taikajousi, 1970. Suomentanut Seppo Ilmari. (Kuva ohessa.)
3. laitos: Kauppakirjapaino, 1971.
4. laitos: WSOY, 1975. Siniset-sarja 135. Nidottu.
5. laitos: Kirjayhtymä, 1991. Sidottu.
Kotimatkallaan Pal-u-donista Tarzan löytää orvoksi jääneen leijonanpennun, josta hän kasvattaa itselleen uskollisen ystävän. Lähtiessään jälleen kerran Oparin aarrekammioihin Tarzan kuitenkin jättää täysikasvuisen Jad-bal-jan kotiin. Mutta kultaleijona pääsee karkaamaan mustalta hoitajalta ja lähtee etsimään isäntäänsä, joka on joutunut ahneiden kullanryöstäjien uhrina ylipapitar Lata vastaan vehkeilevien oparilaisten käsiin. La pelastaa hänet viime hetkessä ja auttaa pakenemaan Timanttipalatsin laaksoon, jossa merkilliset gorillamiehet pitävät mustia alkuasukkaita orjinaan. Täällä seikkaillessaan viidakon valtias saa odottamatonta apua kultaleijonalta.
Käyttäjät lukeneet myös
Edgar Rice Burroughs
Edgar Rice Burroughs (1875–1950) oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti Tarzan- ja Mars-kirjasarjoistaan.
Burroughs syntyi Chicagossa. Hänen isänsä oli Yhdysvaltojen sisällissodan veteraani ja liikemies. Lukiossa Burroughs opiskeli ennen muuta antiikin kieliä ja kirjallisuutta. Burroughs ei tätä paljon arvostanut, mutta klassisen kirjallisuuden tuntemuksella oli vaikutuksensa hänen myöhempään tuotantoonsa. Burroughs valmistui Michiganin sotilasakatemiasta vuonna 1895. Burroughs värväytyi Yhdysvaltain ratsuväkeen ja palveli Arizonassa. Pian hänet kuitenkin vapautettiin palveluksesta sydänvaivojen vuoksi. Burroughs työskenteli karjapaimenena, sekatavarakauppiaana ja isänsä yrityksessä. Vuonna 1899 hän avioitui. Vuonna 1904 Burroughs jätti vakituisen työnsä ja hankki usean vuoden ajan elantonsa erilaisissa kehnosti palkatuissa töissä Chicagossa.
Tarzan
Suomalainen kustantaja on luokitellut kirjan Tarzan maan uumenissa Tarzan-sarjan 21. osaksi. Teos on samalla myös Pellucidar-sarjan neljäs osa.
Tarzan sisältää 25 kirjaa — sarja on kokonaan valmis.
Alasarja Tarzan 2
Kirja-arviot ja kommentit
Tarzan-maratonini on edennyt yhdeksänteen osaansa. "Tarzan ja kultaleijona" (Karisto, 1950) koostuu oikeastaan kahdesta juonisykeröstä, jotka sitten lopussa yhtyvät toisiinsa. Ensimmäisessä seurataan Greystoken perheen entisen sisäkön johtamaa koostuvaa roistomaista retkikuntaa, joka pyrkii ryöstämään Oparin kaupungin aarteet. Toinen puolestaan kertoo Tarzanin seikkailuista rauniokaupungissa, jota hallitsevat mustia orjuuttavat gorillamiehet. "Tarzanin ja kultaleijona" on perusvarma romaani, joka ei kuitenkaan pääse yllättämään missään vaiheessa. Kaikki juonenkäänteet ovat oikeastaan tuttuja jo sarjan aikaisemmista osista. Nykylukijan silmin rasismikerroin on tällä kertaa epätavallisen korkealla: mustien lisäksi tyypittelyn kohteeksi pääsevät myös arabit ja juutalaiset. No, jos kirjailijalla on omat sokeat pisteensä, niin ei päähenkilökään täysin virheetön ole, monista yli-ihmismäisistä piirteistään huolimatta. Nimittäin "jos apinain Tarzanilla oli jokunenkin heikkous, oli se kupponen kahvia myöhään illalla" (s. 54)!