Parempi kuin edeltäjänsä. Viihdyttävä ja sujuvaa luettavaa, mutta ei herätä suuria tunteita tai ajatuksia.
Lue koko arvostelu täältä: http://haaveenakirjailijanura.blogspot.fi/2016/08/kirja-arvostelu-p-c-cast-kristin-cast.html
Alkuteos ilmestynyt 2009. Suomentanut Annika Eräpuro. Sidottu.
Entä jos muinainen pahuus haluaa juuri sinut? Entä jos se on viettelevintä mitä koskaan olet kohdannut?
Zoey ystävineen on paennut koululta ja piileskelee maan alla Stevie Raen ja ällöjen punaisten tulokkaitten tyyssijassa. Maanalaisen väen olemassaolo ei ole enää Neferetin oma pikku salaisuus vaan koko koulun tiedossa. Mutta Neferetillä on nyt puolellaan väkevin pahuuden voima, muinainen Kalona, joka on kietonut talon väen pikkusormensa ympärille – hän on kuin himottavaa, tappavaa myrkkyä.
Zoeyn on etsittävä ratkaisua kaukaa edellisistä elämistä asti. Mutta pystyykö hän vastustamaan Kalonan suloista pedonkatsetta?
Adlibris: Katso Adlibriksestä
Mistä löydät tämän kirjan
Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella. Yön talo
Kaikki sarjatiedot →Kirjasarja
Risingshadow
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Risingshadow
Lukijoiden arviot
12 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Aika nopeasti tämän kirjan hotkaisi, vaikka onkin 400-sivuinen. Musta oli hienoa, että vihdoin selkeni miksi Zoey tuntee vetoa niin moneen poikaan samaan aikaan. Jotenkin en pysty enää kritisoimaan Zoeyta siitä. Sitä paitsi itsekin pidän näistä pojista. Paitsi Erikistä, en alkujaankaan pitänyt hänestä. Toivottavasti Zoey lemppaa sen :D
Muutenkin juoni kulki mukavsti eteenpäin, vaikka olenkin sitä mieltä, että varmasti joidenkin kirjojen asioita voisi panna yhteen, ettei sarjan tarvitsisi olla niin pitkä. Jotenkin kamalaa ajatella, että täytyy vielä lukea 7 kirjaa että saa sarjan loppuun! Mutta ei auta...
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Todella hyvä kirja taas, samoin kuin edelliset!!!
Hiukan meinasi vain alkaa ärsyttää kun yli puolet kirjasta jahkailivat siellä tunnelissa, mutta positiivistä se että niistä punaisista tulokkaista puhuttiin enemmän, ja tuo zoeyn mies haaremi, voi herran jestas inolla odotan kenet 3 miehestä valitsee. vai tuleeko niitä vielä lisää :D
Hyvä kirja, kuten edellisetkin osat. Seuraava kirja odottaa jo lukemista.
aarhh.... välillä tekisi mieli rueta itkemään kun kokoajan tulle uusia miehiä/poikia/tulokkaita/vampyyrejä/langeneita enkeleitä yms. joista Zoey ei vain saa pidettya näppejään erossa ja muutenkin se itsehillinän puute kyllä ärsyttää kovasti, jaa toki myös vihaan Heathia.
Muuten kirja oli minusta oikein kiva ja odotan innolla jatkoa!=)
Oli tämä ehkä paras tähänastisista kirjoista vaikka pidänkin todella paljon ensimmäisestä kirjasta. Eniten aivoon ottaa kuitenkin Zoen ainainen poika draama sitä tuli mittatäyteen jo kolmannessa kirjassa, sentakia minulla kesti lukea koska en yksin kertaisesti jaksanut ajatusta kauheasta teini draamasta. Minusta kirjat voisivat keskittyä enemmän muihin asioihin, mutta muuten todella hyvä kirja.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Oli nyt pakko kirjottaa tähän jotain... Mielestäni tämä oli sarjan tähän mennessä paras kirja. Tämä siksi että juoni sai tuulta alleen kun tapahtumapaikka ei enää olekkaan se sama yön talo, siitä on luettu jo tarpeeksi. Nämä Zoeyn poikaongelmat ottavat jo päähän, ja kovasti. Eli niistä ei sen enempää kuin että valitsis Starkin ;D Ja loppujen lopuksi kirjan paras kohtaus oli mielestäni se kun ne korppi-ilkkujat (ihqu toi nimi :p) hyökkäsi Zoeyn kimppuun.
Ja suomentaja ja "teinislangi" ei hyvä! Esim toi korppi-ilkkuja on ainoastaan huvittavan kuulonen, ei semmonen et "sen kuuleminen saa kylmät väreet juoksemaan selkäpiitä pitkin". Ja toi Zoeyn kiroilemattomuus ärsyttää, muut kiroilee liikaa, ja Zoey sanoo voi pehva. Aitoo?!
Olin yhdessä vaiheessa ihan kamala "Yön talo-hullu", mutta nyt kyllästyin sarjaan totaalisesti. Kalonan lähentely ja kolmiodraama oli jotain niin tylsää, että lopetin kirjan kesken, vaikken yleensä tee niin. Ehkä kirja parani loppua kohden, mutta ensimmäinen puolisko sai minut kuolemaan tylsyyteen.. tämän sarjan lukeminen taitaa siis olla minun osaltani ohi.
Mutta tuttua yön talo-meininkiä niille, jotka siitä tykkää.
Yön talo on totisesti yksi lempisarjoistani. Joskus Zoeyn toilailut poikien kanssa vähän ärsyttävät, mutta muuten en huomauttaisi yhtään mistään. Stevie Rae on ihana hahmo ja olen onnellinen, että hän on palaanut lähes entiselleen kuolemansa jälkeen. Vainottu on yksi sarjan parhaista teoksista. Kaikki jotenkin syvenee viidennen osan aikana. 5 tähteä!
Aloitin lukemaan Yöntalo sarjaa, helmikuun puolessa välissä ja olen lukenut nyt kaikki viisi kirjaa. Kertakaikkisen loistava kirjasarja.
Imaisi minut totaalisesti mukanaan, nyt vaan pitää malttaa syksyyn jolloin toivottavasti ilmestyy kuudes osa suomeksi.
Luoja, taas huomasi suorastaan ahmivansa sivuja. Oli aikaa siitä kun luin tätä edeltäneen kirjan, mutta onneksi tässä muistutettiin mieleen aiempia tapahtumia. Hassua, mutta olin jostain syystä kuvitellut aiemmin, että Kalona on nainen. Se, että hän on mies, selvisi vasta tässä kirjassa. Tässäkin kirjassa oli tunnistettavaa ja hyvin tyypillistä Castien tekstiä. Kirjoitustyyli on rentoa ja helppolukuista, mutta jälleen kerran karseat "teinisuomennokset" ottivat hermoon. Ilmeisesti suomentaja on ajatellut niiden kuuluvan kirjan teemaan. Lisäksi tämä draama sadantuhannenmiljoonan pojan välillä alkaa käydä aika tylsäksi, koska se jatkuu kirjasta toiseen eikä siihen tunnu tulevan mitään tolkkua. Jos sivuutetaan nämä muutamat miinukset, saa tästä kirjasta taas yhden hienon lukukokemuksen, mutta tavallaan kirjassa ei tapahdu mitään olennaista. Se on vain ns. tarina tapahtumien välissä. Tietenkin tämäkin oli jätetty jännään kohtaan, joten jatkoa odotellaan kiivaasti.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Voi. Hyvä. Päivä.
Aluks kun kirjan aukasi, suututti kaikkein eniten suomentajan vaihtuminen takasin siihen huonompaan, joka suomensi Merkityn ja Petetyn. No loppujenlopuks Eräpuro oli kunnostautunu ja jättäny pahimmat ärsytyksen aiheet pois, mutta tuo "teinikieli" oli edelleen ärsyttävän silmiinpistävää ja ei millään pahalla mutta kuka hitto sano pehva? Ei sitten kukaan.
Sarjan pääjuoni sai ihan kunnolla tuulta alleen, ja edisty urakalla Vainotussa. MUTTA Kalonan ja Neferetin karkottaminen tuntui olevan kakkossijalla Zoeyn poikaystävädraaman jälkeen. Pakko sanoa, mutta EI TAAS! Valitun ja Piinatun jälkeen luuli jo että tästä "kolme poikaystävää"- systeemistä, mutta ei. Jos Zoey nuohoaa kolmea poikaa, ne eivät ole POIKAYSTÄVIÄ, vaan kolme poikaaa jonka kanssa nuohoaa yhtä aikaa. Vaikka Loren kuoli, sama meininki jatkuu vaan Starkin kanssa.
Hyvää kirjassa oli se, että punaisista tulokkaista kerrottiin enemmän, mutta he jäivät edelleen vähän pimentoon. Ja mitä se kaikki juopotteleminen siellä tunneleissa oli? Kramishan runot oli niin ovelia, että niitä piti miettiä oikeesti vähäsen, josta plussaa. Tunneleista oli tehty inhimillisemmät ja Afrodite oli vähemmän kettumainen kun yleensä. Ainoa miinus oli se Zoeyn nuohous.
Vainottu jätti ihan kamalan Yön Talo- himon, joten todellakin odotan Temptediä. Todellakin kiinnostaa sen käännös:)
Risingshadow
