Kiekkomaailma-sarjan alasarjaksikin luonnehdittavan vartiosto-juonilinjan päätösosassa Samuel Vimes kamppailee jälleen yhden suuren ja vakavan rikostyypin, toiseuttamisen ja sillä oikeutetun orjuuttamisen kanssa. Teos sisältää Pratchettin taattuun tyyliin hulvattomasti karrikoituja hahmoja, terävää dialogia, omalaatuisia käänteitä ja runsaasti toimintaa. Samalla aihetta on käsitelty sille sopivalla painavuudella ja monitahoisuudella.
Jotakin jäi silti hieman puuttumaan sarjan parhaisiin osiin verrattuna. Vimesin hahmon moniulotteisuus ei välittynyt aivan yhtä osuvasti kuin muutamissa aiemmissa vartiosto-juonen kirjoissa, ja Vimesin seikkailut vieraalla maaperällä tuntuvat paikoin tunnelmaltaan melko toisteisilta esimerkiksi Maanalaisen elefantin ja Muks!:in jälkeen.
Annan kolme ja puoli tähteä erinomaisesta taatusta Pratchett-laadusta, mutta puolitoista uupuvaa jäävät pois tietyn raikkauden puutteen vuoksi.
Suosittelen teosta kaikille vartiosto-juonen kokonaan lukeneille. Vaikka osan Kiekkomaailma-sarjan kirjoista voi lukea erillisinä, tämä ei kuulu niihin.
