Muks!
Alkuteos ilmestynyt 2005. Suomentanut Mika Kivimäki. Kannen kuva: Paul Kidby. Sidottu, kansipaperi.
Kolmas sija Locus-palkintoäänestyksessä (fantasiakirjat) 2006.
Sam Vimesilla on taas huolia. Koomin laakson taistelun muistopäivä lähestyy, ja sitä mukaa kasvavat kääpiöiden ja peikkojen väliset jännitteet. Asiat mutkistuvat, kun vuorilta tulleet vanhoilliset perinnekääpiöt alkavat salaperäisten kaivostöidensä ohessa harjoittaa kansankiihotusta ja pitää vihapuheita peikkoja vastaan. Sitten yksi näistä arvojohtajista murhataan, ruumiin viereltä löytyy peikkonuija ja soppa on valmis kiehumaan yli. Näyttää siltä, että seuraava Koomin laakson taistelu käydään Ankh-Morporkin keskustassa...
Muks! on huumorifantasian klassikkosarjan 30. osa – jälleen herkullinen sekoitus mielikuvituksen lentoa ja veitsenterävää sanailua. Hilpeiden käänteiden lomassa käsitellään tällä kertaa mm. rotuvihaa, sukupolvesta toiseen periytyvää historian taakkaa ja isyyden ongelmia.
Terry Pratchett
Terry Pratchett (1948–2015) oli Britannian suosituimpia kirjailijoita. Hänen humoristiset Kiekkomaailma-kirjansa ovat vuodesta 1983 alkaen tulleet tunnetuiksi ympäri maailman. Niiden lisäksi Pratchett julkaisi joukon lastenkirjoja. Pratchett loi omaperäisen kirjallisuudenlajin, jossa aineksina ovat seikkailutarina, parodinen huumori, fantasia sekä elämän ja todellisuuden ilmiöiden pohdinta. Terry Pratchettin teoksia on myyty 85 miljoonaa kappaletta. 2000-luvulla hän oli Britannian toiseksi luetuin kirjailija. Vuonna 1998 Terry Pratchett palkittiin Brittiläisen imperiumin ritarikunnan jäsenyydellä palveluksistaan maansa kirjallisuudelle. Pratchett sai elämäntyöstään World Fantasy -palkinnon vuonna 2010.
Kiekkomaailma
Kiekkomaailma-sarjan alkuperäinen 27. osa The Last Hero (2001) jäi suomentamatta. Se on lyhyt romaani, joka on laajasti Paul Kidbyn kuvittama: jokaiselta aukeamalta löytyy hänen taidettaan. Kirjan päähenkilöt ovat Rincewind ja Cohen Barbaari.
Myöskään novellikokoelmaa A Blink of the Screen (2012) ei suomennettu. Siihen kerättiin kaikki Pratchettin Kiekkomaailma-novellit sekä muita novelleja. Mukana on Muori Säävirkusta ja Nanny Auvomielestä kertova pitkä tarina The Sea and Little Fishes (1998), joka sijoittuu Naamiohuvien ja Carpe jugulumin väliin. Tämä kertomus myös pohjustaa myöhempää Tiffany Särkynen -kirjaa Tähtihattu.
Kiekkomaailma sisältää 34 kirjaa — sarja on kokonaan valmis.
Alasarja Kiekkomaailma (nuortenkirjat)
Kirja-arvioita
Pratchettin kirjat ovat aina taattua laatua ja tämä ei ole poikkeus. Kun kirjaan tarttuu kerran, siitä on hankala päästää irti. Varsinkin Pratchettin vartiostosta kertovat kirjat ovat juuri tällaisia; tarinaan uppoutuu syvälle ja sen jälkeen onkin pakko lukea seuraava ja taas seuraava kappale, kunnes tekijä kaikkien mysteerien takaa paljastuu. Jos ei ole lukenut aiempia vartiostosta kertovia kirjoja, monet viittaukset ja hahmot jäävät varmasti epäselviksi. Vanhalle konkarille sen sijaan kirja on yhtä herkkua. Paikalla on kaikki parhaimmat Prachettin hahmot. Vimes muuttuu kirja kirjalta syvällisemmäksi ja koskettavammaksi hahmoksi. Vetinari on yhtä hyytävä ja ihana kuin aina ja Porkkana on... noh. Porkkana. Hieman kevyempi kirja kuin Yövartiosto, mutta ehkä juuri sen takia juuri pidin tästä niin paljon. Tämä on ehtaa Pratchettia.
Muks!:n teemana on kääpiöiden ja peikkojen välinen vihanpito sekä legendaarinen Koomin laakson taistelu. Pratchett pohtii mm. rasismia ja fundementalismia. Päähenkilö on Sam Vimes, ja teos kuuluukin vartiosto-sarjaan. Kirjassa on paljon viittauksia Maanalaisen elefantin tapahtumiin, joka kannattaa olla luettuna ennen Muks!:iin tarttumista. Minä pidin Muks!:sta, se oli hyvä kuten kaikki Kiekkomaailma-romaanit. Mutta edellisvuosina Pratchett oli kirjoittanut muutaman erinomaisen kirjan (esimerkiksi Yövartiosto ja Posti kulkee), eikä tämä pärjännyt niille. Mielestäni Muks! on heikoin Viimeisen mantereen jälkeen ilmestyneistä aikuisten Kiekkomaailma-teoksista. Se oli kivaa, että vihdoinkin selvisi, mistä Koomin laakson taistelussa oikein oli kyse. Tähän oli vain viitattu aiemmissa osissa. Olen aina tykännyt paljon vartiosto-kirjoissa, ja Vimes on yksi parhaista Pratchettin luomista hahmoista. Hän oli kuitenkin ollut pääosassa jo seitsemässä romaanissa (sekä pienemmässa roolissa Hirmurykmentissä), joten lukiessa tuli tunne, että kirjailijan pitäisi ehkä keskittyä uusiin päähenkilöihin.