Kopioin nyt pääosin ensimmäiseen osaan kirjoittamani arvion muihinkin osiin, koska luin koko sarjan peräjälkeen, enkä oikein muista mitä kuului mihinkin kirjaan.

Ehdottomasti sarja jonka aion lukea uudestaankin, ja kirja tempaisi heti mukaansa. Harmittelen nyt, että luin Thone of Glassin ennen Valtakunta-sarjaa (siitä ensimmäinen osa nyt luettu juuri) koska mielestäni tässä kirjoitustyyli, tai ehkä kerronnan eteneminen enemmänkin, on sujuvampaa eikä jätä aukkoja juurikaan. Ei toki myöskään selitä liikaa asioita.

Eka osa luettu nyt kahteen kertaan, koska ensimmäisen osan luin joskus vuosia sitten kun olin kirjan löytänyt kirpputorilta, enkä löytänyt silloin paria seuraavaa osaa käytettyinä (harvoin ostan kirjoja uutena), joten sarjan luku jäi kesken kunnes muutama viikko sitten sain kahta lukuun ottamatta lopun sarjan ostettua, ja kun en ole näitä kahta mistään löytänyt (Taistelun myrskyt ja Aamunkoiton torni), jouduin antamaan periksi ja ostin ne e-kirjoina.

Luin siis lasipalatsin uudestaan ja lopun sarjasta vajaassa kahdessa viikossa kunnes pari päivää sitten sain viimeisen luettua loppuu. Joten todella hyvä ja mukaansa tempaava sarja. Oli useita yllätyksiä jopa minulle, vaikka olen kirjoja ja eniten fantasiaa, lukenutkin yli 40 vuoden ajan. Hahmot hyvin kuvattuja, ja monessa kohtaa suorastaan vihasin miten idiootti joku osasi olla. Ja ssi myöskin itkeä useammassakin kohtaa. Joten todella hyvä sarja. 

Kopioin nyt pääosin ensimmäiseen osaan kirjoittamani arvion muihinkin osiin, koska luin koko sarjan peräjälkeen, enkä oikein muista mitä kuului mihinkin kirjaan.

Ehdottomasti sarja jonka aion lukea uudestaankin, ja kirja tempaisi heti mukaansa. Harmittelen nyt, että luin Thone of Glassin ennen Valtakunta-sarjaa (siitä ensimmäinen osa nyt luettu juuri) koska mielestäni tässä kirjoitustyyli, tai ehkä kerronnan eteneminen enemmänkin, on sujuvampaa eikä jätä aukkoja juurikaan. Ei toki myöskään selitä liikaa asioita. Eka osa luettu nyt kahteen kertaan, koska ensimmäisen osan luin joskus vuosia sitten kun olin kirjan löytänyt kirpputorilta, enkä löytänyt silloin paria seuraavaa osaa käytettyinä (harvoin ostan kirjoja uutena), joten sarjan luku jäi kesken kunnes muutama viikko sitten sain kahta lukuun ottamatta lopun sarjan ostettua, ja kun en ole näitä kahta mistään löytänyt (Taistelun myrskyt ja Aamunkoiton torni), jouduin antamaan periksi ja ostin ne e-kirjoina. Luin siis lasipalatsin uudestaan ja lopun sarjasta vajaassa kahdessa viikossa kunnes pari päivää sitten sain viimeisen luettua loppuu. Joten todella hyvä ja mukaansa tempaava sarja. Oli useita yllätyksiä jopa minulle, vaikka olen kirjoja ja eniten fantasiaa, lukenutkin yli 40 vuoden ajan. Hahmot hyvin kuvattuja, ja monessa kohtaa suorastaan vihasin miten idiootti joku osasi olla. Ja ssi myöskin itkeä useammassakin kohtaa. Joten todella hyvä sarja. 

Kopioin nyt pääosin ensimmäiseen osaan kirjoittamani arvion muihinkin osiin, koska luin koko sarjan peräjälkeen, enkä oikein muista mitä kuului mihinkin kirjaan.

Ehdottomasti sarja jonka aion lukea uudestaankin, ja kirja tempaisi heti mukaansa. Harmittelen nyt, että luin Thone of Glassin ennen Valtakunta-sarjaa (siitä ensimmäinen osa nyt luettu juuri) koska mielestäni tässä kirjoitustyyli, tai ehkä kerronnan eteneminen enemmänkin, on sujuvampaa eikä jätä aukkoja juurikaan. Ei toki myöskään selitä liikaa asioita. Eka osa luettu nyt kahteen kertaan, koska ensimmäisen osan luin joskus vuosia sitten kun olin kirjan löytänyt kirpputorilta, enkä löytänyt silloin paria seuraavaa osaa käytettyinä (harvoin ostan kirjoja uutena), joten sarjan luku jäi kesken kunnes muutama viikko sitten sain kahta lukuun ottamatta lopun sarjan ostettua.

Taistelun myrskyt ja Aamunkoiton torni kirjoja en löytänyt mistään, joten jouduin antamaan periksi ja ostin ne e-kirjoina. En ole aiemmin e-kirjoja ostanut, luen kyllä storytelista päivittäin. Joten lukukokemus ei ollut lainkaan niin mukava, kuin muiden osien kohdalla, mutta itse kirjat mahtavia.

Luin siis lasipalatsin uudestaan ja lopun sarjasta vajaassa kahdessa viikossa kunnes pari päivää sitten sain viimeisen luettua loppuu. Joten todella hyvä ja mukaansa tempaava sarja. Oli useita yllätyksiä jopa minulle, vaikka olen kirjoja ja eniten fantasiaa, lukenutkin yli 40 vuoden ajan. Hahmot hyvin kuvattuja, ja monessa kohtaa suorastaan vihasin miten idiootti joku osasi olla. Ja sai myöskin itkeä useammassakin kohtaa. Joten todella hyvä sarja.

Kopioin nyt pääosin ensimmäiseen osaan kirjoittamani arvion muihinkin osiin, koska luin koko sarjan peräjälkeen, enkä oikein muista mitä kuului mihinkin kirjaan.

Ehdottomasti sarja jonka aion lukea uudestaankin, ja kirja tempaisi heti mukaansa. Harmittelen nyt, että luin Thone of Glassin ennen Valtakunta-sarjaa (siitä ensimmäinen osa nyt luettu juuri) koska mielestäni tässä kirjoitustyyli, tai ehkä kerronnan eteneminen enemmänkin, on sujuvampaa eikä jätä aukkoja juurikaan. Ei toki myöskään selitä liikaa asioita. Eka osa luettu nyt kahteen kertaan, koska ensimmäisen osan luin joskus vuosia sitten kun olin kirjan löytänyt kirpputorilta, enkä löytänyt silloin paria seuraavaa osaa käytettyinä (harvoin ostan kirjoja uutena), joten sarjan luku jäi kesken kunnes muutama viikko sitten sain kahta lukuun ottamatta lopun sarjan ostettua.

Taistelun myrskyt ja Aamunkoiton torni kirjoja en löytänyt mistään, joten jouduin antamaan periksi ja ostin ne e-kirjoina. En ole aiemmin e-kirjoja ostanut, luen kyllä storytelista päivittäin. Joten lukukokemus ei ollut lainkaan niin mukava, kuin muiden osien kohdalla, mutta itse kirjat mahtavia.

Luin siis lasipalatsin uudestaan ja lopun sarjasta vajaassa kahdessa viikossa kunnes pari päivää sitten sain viimeisen luettua loppuu. Joten todella hyvä ja mukaansa tempaava sarja. Oli useita yllätyksiä jopa minulle, vaikka olen kirjoja ja eniten fantasiaa, lukenutkin yli 40 vuoden ajan. Hahmot hyvin kuvattuja, ja monessa kohtaa suorastaan vihasin miten idiootti joku osasi olla. Ja sai myöskin itkeä useammassakin kohtaa. Joten todella hyvä sarja. 

Kopioin nyt pääosin ensimmäiseen osaan kirjoittamani arvion muihinkin osiin, koska luin koko sarjan peräjälkeen, enkä oikein muista mitä kuului mihinkin kirjaan.

Ehdottomasti sarja jonka aion lukea uudestaankin, ja kirja tempaisi heti mukaansa. Harmittelen nyt, että luin Thone of Glassin ennen Valtakunta-sarjaa (siitä ensimmäinen osa nyt luettu juuri) koska mielestäni tässä kirjoitustyyli, tai ehkä kerronnan eteneminen enemmänkin, on sujuvampaa eikä jätä aukkoja juurikaan. Ei toki myöskään selitä liikaa asioita. Eka osa luettu nyt kahteen kertaan, koska ensimmäisen osan luin joskus vuosia sitten kun olin kirjan löytänyt kirpputorilta, enkä löytänyt silloin paria seuraavaa osaa käytettyinä (harvoin ostan kirjoja uutena), joten sarjan luku jäi kesken kunnes muutama viikko sitten sain kahta lukuun ottamatta lopun sarjan ostettua, ja kun en ole näitä kahta mistään löytänyt (Taistelun myrskyt ja Aamunkoiton torni), jouduin antamaan periksi ja ostin ne e-kirjoina. Luin siis lasipalatsin uudestaan ja lopun sarjasta vajaassa kahdessa viikossa kunnes pari päivää sitten sain viimeisen luettua loppuu. Joten todella hyvä ja mukaansa tempaava sarja. Oli useita yllätyksiä jopa minulle, vaikka olen kirjoja ja eniten fantasiaa, lukenutkin yli 40 vuoden ajan. Hahmot hyvin kuvattuja, ja monessa kohtaa suorastaan vihasin miten idiootti joku osasi olla. Ja sai myöskin itkeä useammassakin kohtaa. Joten todella hyvä sarja. 

Kopioin nyt pääosin ensimmäiseen osaan kirjoittamani arvion muihinkin osiin, koska luin koko sarjan peräjälkeen, enkä oikein muista mitä kuului mihinkin kirjaan.

Ehdottomasti sarja jonka aion lukea uudestaankin, ja kirja tempaisi heti mukaansa. Harmittelen nyt, että luin Thone of Glassin ennen Valtakunta-sarjaa (siitä ensimmäinen osa nyt luettu juuri) koska mielestäni tässä kirjoitustyyli, tai ehkä kerronnan eteneminen enemmänkin, on sujuvampaa eikä jätä aukkoja juurikaan. Ei toki myöskään selitä liikaa asioita. Eka osa luettu nyt kahteen kertaan, koska ensimmäisen osan luin joskus vuosia sitten kun olin kirjan löytänyt kirpputorilta, enkä löytänyt silloin paria seuraavaa osaa käytettyinä (harvoin ostan kirjoja uutena), joten sarjan luku jäi kesken kunnes muutama viikko sitten sain kahta lukuun ottamatta lopun sarjan ostettua, ja kun en ole näitä kahta mistään löytänyt (Taistelun myrskyt ja Aamunkoiton torni), jouduin antamaan periksi ja ostin ne e-kirjoina. Luin siis lasipalatsin uudestaan ja lopun sarjasta vajaassa kahdessa viikossa kunnes pari päivää sitten sain viimeisen luettua loppuu. Joten todella hyvä ja mukaansa tempaava sarja. Oli useita yllätyksiä jopa minulle, vaikka olen kirjoja ja eniten fantasiaa, lukenutkin yli 40 vuoden ajan. Hahmot hyvin kuvattuja, ja monessa kohtaa suorastaan vihasin miten idiootti joku osasi olla. Ja ssi myöskin itkeä useammassakin kohtaa. Joten todella hyvä sarja. 

Kopioin nyt pääosin ensimmäiseen osaan kirjoittamani arvion muihinkin osiin, koska luin koko sarjan peräjälkeen, enkä oikein muista mitä kuului mihinkin kirjaan.

Ehdottomasti sarja jonka aion lukea uudestaankin, ja kirja tempaisi heti mukaansa. Harmittelen nyt, että luin Thone of Glassin ennen Valtakunta-sarjaa (siitä ensimmäinen osa nyt luettu juuri) koska mielestäni tässä kirjoitustyyli, tai ehkä kerronnan eteneminen enemmänkin, on sujuvampaa eikä jätä aukkoja juurikaan. Ei toki myöskään selitä liikaa asioita. Eka osa luettu nyt kahteen kertaan, koska ensimmäisen osan luin joskus vuosia sitten kun olin kirjan löytänyt kirpputorilta, enkä löytänyt silloin paria seuraavaa osaa käytettyinä (harvoin ostan kirjoja uutena), joten sarjan luku jäi kesken kunnes muutama viikko sitten sain kahta lukuun ottamatta lopun sarjan ostettua, ja kun en ole näitä kahta mistään löytänyt (Taistelun myrskyt ja Aamunkoiton torni), jouduin antamaan periksi ja ostin ne e-kirjoina. Luin siis lasipalatsin uudestaan ja lopun sarjasta vajaassa kahdessa viikossa kunnes pari päivää sitten sain viimeisen luettua loppuu. Joten todella hyvä ja mukaansa tempaava sarja. Oli useita yllätyksiä jopa minulle, vaikka olen kirjoja ja eniten fantasiaa, lukenutkin yli 40 vuoden ajan. Hahmot hyvin kuvattuja, ja monessa kohtaa suorastaan vihasin miten idiootti joku osasi olla. Ja ssi myöskin itkeä useammassakin kohtaa. Joten todella hyvä sarja. 

Ehdottomasti sarja jonka aion lukea uudestaankin, ja kirja tempaisi heti mukaansa. Harmittelen nyt, että luin Thone of Glassin ennen Valtakunta-sarjaa (siitä ensimmäinen osa nyt luettu juuri) koska mielestäni tässä kirjoitustyyli, tai ehkä kerronnan eteneminen enemmänkin, on sujuvampaa eikä jätä aukkoja juurikaan. Ei toki myöskään selitä liikaa asioita. Tämä eka osa luettu nyt kahteen kertaan, koska ensimmäisen osan luin joskus vuosia sitten kun olin kirjan löytänyt kirpputorilta, enkä löytänyt silloin paria seuraavaa osaa käytettyinä (harvoin ostan kirjoja uutena), joten sarjan luku jäi kesken kunnes muutama viikko sitten sain kahta lukuun ottamatta lopun sarjan ostettua, ja kun en ole näitä kahta mistään löytänyt (Taistelun myrskyt ja Aamunkoiton torni), jouduin antamaan periksi ja ostin ne e-kirjoina. Luin tämän ensimmäisen osan siis uudestaan ja lopun sarjasta vajaassa kahdessa viikossa kunnes pari päivää sitten sain viimeisen luettua loppuu. Ja koska luin koko sarjan aivan peräjälkeen, en oikein osaa arvostella kirjoja erikseen, koska en täysin muista mitä kuului mihinkin kirjaan :D. Joten todella hyvä ja mukaansa tempaava sarja. Oli useita yllätyksiä jopa minulle, vaikka olen kirjoja ja eniten fantasiaa, lukenutkin yli 40 vuoden ajan. Hahmot hyvin kuvattuja, ja monessa kohtaa suorastaan vihasin miten idiootti joku osasi olla. Ja ssi myöskin itkeä useammassakin kohtaa. Joten todella hyvä sarja. 

Muokataan alkua kun kolmas osa luettuna: *Jos ensimmäinen osa tökkii, niin sinnittele, ja jatka seuraaviin. Paranee todella paljon, ja kuten arvelin, sarja on todella hyvä!*

Ennakko-odotukset ehkä turhan korkealla, kun olin lukenut Throne of glass sarjan kokonaan vajaassa parissa viikossa (ja jouduin jopa ostamaan elämäni ensimmäiset e-kirjat, koska en ole löytänyt kahta osaa vielä mistään suomennettuina kirjoina..) sekä Cressent City ekan osan. Molemmista pidin todella paljon heti alusta asti. Okaruusujen valtakunta alussa ehkä jotenkin hieman ontuvampaa kirjoitustyyliä ja mielestäni jää paljon asioita selittämättä välistä. Sen tarkemmin erittelemättä, koska en juonipaljastuksia halua laittaa. Jos olisin lukenut tämän ensin Maasin kirjoista, niin olisin pitänyt paljon enemmän, eli tässä vaikuttivat nyt nimenomaan ennakko-odotukset, joita minulla harvoin on kirjoista, yli 40 vuotta kirjoja lähes joka päivä lukeneena.. Ja fantasiaa aikalailla lapsesta asti. Seuraavat osat lukulistalla nyt heti perään. Tarina ja hahmot tempaisivat kyllä mukaansa, ja tiesin että luen koko sarjan yhtä soittoa kun aloitin. 

Tämä on niitä kirjoja, joita mummoni luki minulle pienenä moneen kertaan. Ja aikuisena olen myös lukenut lähes kerran vuodessa, joten lukukertoja kirjalle on tullut useampi kymmen. Todella mielenkiintoinen kirja, vaikka en ehkä edelleenkään ymmärrä kaikkea mitä kirjassa on tarkoitettu. Mutta lapsena jo oli aivan ihana kirja, vaikka kirjassa olikin surua ja menetystä, mutta myös paljon toivoa ja uskoa parempaan. Ja tietysti ihanaa ketturakkautta vaalenanpunaisten kettujen muodossa 

Kopioin Luolakarhun klaanin arvion muihinkin osiin, koska käytännössä mielipiteeni koskee koko sarjaa. Sain ensimmäisen osan kummitädiltäni lahjaksi nuorena, ehkä noin vuonna 88, ja koko sarjan osat on luettu noin kerran vuodessa, eli melkoisen monta kertaa varsinkin ensimmäinen osa. Kirjana itsessään ei ehkä ole mikään mestariteos verrattuna moneen muuhun kirjaan, mutta omaan makuun on nimenomaan tämäntyyliset ihmisen varhaishistoriaan liittyvät fantasiakirjat. Ja tietysti kirjan seksiosiot olivat omiaan saamaan nuoren tytön kiinnostumaan kirjasarjasta. Mutta yhä edelleen pidän.

Kopioin Luolakarhun klaanin arvion muihinkin osiin, koska käytännössä mielipiteeni koskee koko sarjaa. Sain ensimmäisen osan kummitädiltäni lahjaksi nuorena, ehkä noin vuonna 88, ja koko sarjan osat on luettu noin kerran vuodessa, eli melkoisen monta kertaa varsinkin ensimmäinen osa. Kirjana itsessään ei ehkä ole mikään mestariteos verrattuna moneen muuhun kirjaan, mutta omaan makuun on nimenomaan tämäntyyliset ihmisen varhaishistoriaan liittyvät fantasiakirjat. Ja tietysti kirjan seksiosiot olivat omiaan saamaan nuoren tytön kiinnostumaan kirjasarjasta. Mutta yhä edelleen pidän.

Kopioin Luolakarhun klaanin arvion muihinkin osiin, koska käytännössä mielipiteeni koskee koko sarjaa. Sain ensimmäisen osan kummitädiltäni lahjaksi nuorena, ehkä noin vuonna 88, ja koko sarjan osat on luettu noin kerran vuodessa, eli melkoisen monta kertaa varsinkin ensimmäinen osa. Kirjana itsessään ei ehkä ole mikään mestariteos verrattuna moneen muuhun kirjaan, mutta omaan makuun on nimenomaan tämäntyyliset ihmisen varhaishistoriaan liittyvät fantasiakirjat. Ja tietysti kirjan seksiosiot olivat omiaan saamaan nuoren tytön kiinnostumaan kirjasarjasta. Mutta yhä edelleen pidän.

Kopioin Luolakarhun klaanin arvion muihinkin osiin, koska käytännössä mielipiteeni koskee koko sarjaa. Sain ensimmäisen osan kummitädiltäni lahjaksi nuorena, ehkä noin vuonna 88, ja koko sarjan osat on luettu noin kerran vuodessa, eli melkoisen monta kertaa varsinkin ensimmäinen osa. Kirjana itsessään ei ehkä ole mikään mestariteos verrattuna moneen muuhun kirjaan, mutta omaan makuun on nimenomaan tämäntyyliset ihmisen varhaishistoriaan liittyvät fantasiakirjat. Ja tietysti kirjan seksiosiot olivat omiaan saamaan nuoren tytön kiinnostumaan kirjasarjasta. Mutta yhä edelleen pidän.

Kun kuudes osa sarjasta ilmestyi, hankin sen heti sarjan jatkeeksi. Siinä vaiheessa olin Luolakarhun klaanin lukenut kahdenkymmenen vuoden aikana vähintään nelisenkymmentä kertaa (yleensä luin pari kertaa vuodessa, nykyään noin kerran vuodessa enää). Tänä vuonnakin on koko kirjasarja luettu jo kerran. Minun makuun oleva kirjasarja ja luen aina koko sarjan käytännössä yhtäsoittoa, vaikka osaakin kirjat jo ulkoa, niin silti yksi ehdottomia suosikkikirjojani koko sarja. 

Sain ensimmäisen osan kummitädiltäni lahjaksi nuorena, ehkä noin vuonna 88, ja koko sarjan osat on luettu noin kerran vuodessa, eli melkoisen monta kertaa varsinkin ensimmäinen osa. Kirjana itsessään ei ehkä ole mikään mestariteos verrattuna moneen muuhun kirjaan, mutta omaan makuun on nimenomaan tämäntyyliset ihmisen varhaishistoriaan liittyvät fantasiakirjat. Ja tietysti kirjan seksiosiot olivat omiaan saamaan nuoren tytön kiinnostumaan kirjasarjasta. Mutta yhä edelleen pidän. 

Yksi parhaimmista kirjasarjoista joita olen lukenut. Ei ehkä parhain, mutta parhammistoa.