Voi järkytys! Nyt kyllä oli niin erikoinen lopetus, että en tiedä miten kestän odottaa seuraavan osan ilmestymistä! Kirja oli todella koukuttava ja se piti ahmia läpi hetkessä. Hassua näissä kirjoissa on se, että aika ei juurikaan etene tarinan aikana, mutta aivan kauheasti ehtii tapahtua kuitenkin. Kivana plussana oli, että välillä tarinaa kerrottiin muidenkin kuin Zoyn näkökulmasta. Loistava kirja ja vielä parempi sarja. :)

Tämä kirja oli ehdottomasta tämän sarjan heikoin teos. Jotenkin tässä ei ollut sellaista hohtoa, jota olisin kaivannut.. Kirjan juoni on totisesti jumahtanut paikoilleen. Havenin \"henkistä vahvistumista\" oli ihan kiva seurata, mutta siihen se sitten jäikin. Toivottavasti seuraava osa sitten yllättäisi positiivisemmin. :)

Tämäpä oli kivan positiivinen yllätys! Ennakkoluulot olivat todella korkealla kirjaa kohtaan, mutta ne karsiutuivat pois ensimmäisen 40 sivun aikana ja sitten se kirja imaisi jo mukaansa. Hopen pohdintoja ja ajatuksen juoksua oli hauska lukea, sillä hänellä oli hyvin itsepäinen ja kiivas luonne. Silti kumminkin hän oli herkkä tyttö joka pelkää luottaa tunteisiinsa. Victor taas oli ihanan flirttaileva ja salaperäinen.. Tähän kirjaan oli kyllä sitten keksitty ovelalla tavalla hyvin erikoinen idea. Juoni oli kyllä aika ennalta arvattavissa, muttei kumminkaan tylsä. Toisaalta taas kirjassa oli melkein pelkästään Hopen ja Victorin suhteen kehittymistä, kun Hope vielä luuli Victorin olevan tavallinen poika. Surun syöjät olisivat saaneet tulla aikaisemmin esille, mutta ehkä seuraavassa osassa sitten keskitytään enemmän niihin, kun Hope nyt kerran tietää niistä. :)

Sarjan aikaisemmat osat ovat koukuttaneet minua aina niin, että kirjaa ei ole pystynyt laskemaan käsistä ja lukeminen kannesta kanteen ei ole vienyt montaa päivää. Mutta tästä osasta jäi puuttumaan se jokin joka imasee mukaansa. Olihan kirja hyvä, mutta heikoin lenkki kyseisestä kirjasarjasta. Plussaa kirjassa oli se, että lessereistä kertovat kohdat jäi pois ja välitut tulivat tilalle, sekä toinen puoli pääsi tarinaan mukaan. V on kiinnostava hahmo ja hänen piilevä homous oli kiva lisäys tarinaan. Kirjan lopetuksesta voisi sanoa sen verra, että nyt mentii vähän jossakin määrin yli rajojen.. Tietenkin kirjassa oli hyvin paljon lemmiskely kohtauksia, niinkuin Mustan tikarin veljeskunnan kirjoissa kuuluukin olla. ;)

Kirja oli ihan viihdyttävä lukukokemus. Minulla oli kirjaa kohtaan pieniä ennakkoluuloja, mutta kirja yllätti ihan positiivisesti. Kirjoitus tyyli oli aika teiniä, mutta päähenkilön ikään ja luonteeseen sopivaa. Henkilöt olivat kivan omaperäisiä ja juoni mukavan vauhdikasta. Mahtavinta kirjassa oli se kun tyypillisille \"perus\" yliluonnollisille (vampyyreille, muodonmuuttajille, keijuille) oli keksitty taas uusia ominaisuuksia ja piirteitä, mutta ei siitä enempää, ettei kenenkään lukukokemus mene vain pilalle..

Loistava kirja. Tämä sarja se vain parantaa otettaan kirja kirjalta. Zoey saa mies elämäänsä vähän selkiyttä edellisen kirjan sydämiä särkevän lopun jälkeen, mutta tietenkin vastassa on kohta suurempia haasteita. Kirja imaisee itsensä mukaan ja sitä on vaikea laskea käsistä.

Erikoinen kirja.. Se jaksoi kiinnostaa jollakin tavalla, mutta välillä tunti siltä pitäisikö lopettaa kesken. Loppua kohden kirja kumminkin muuttui mielenkiintoisemmaksi. Ja olen ihan tyytyväinen kun kahlasin sen kumminkin loppuun asti. Kirjan juoni oli kivan erilainen kuin muissa viime aikoina ilmestyneissä fantasia kirjallisuudessa, mutta kumminkin hieman liian kliseinen. Noidat, vampyyrit, muodonmuuttajat, lohikäärmeet, keijut, jättiläiset, velhot, haltiat ja aivan tavalliset ihmiset oli kaikki sovellettu samaan tarinaan. Ja tietysti kirjassa oli mukana rakkautta tai ehkä ennemmin himoa. ;) Seuraavaa osaa odotellen..