Tämäkin kirja oli kuvitettu tosi hienosti niin kuin aiemmatkin osat. Tykkäsin kirjasta hyvin paljon, vaikka olisinkin toivonut paljon onnellisempaa loppua koska Nathan olisi ansainnut saada paljon parempaa. Hän jota oli pelätty ja pidetty vankina pienestä pitäen olisi vain halunnut asua metsässä ja tulla rakastetuksi, eikä käytetyksi aseena sodassa.  

Gabrielinkin olisi pitänyt selviytyä, niin että hän Nathan olisivat saaneet elää elämänsä onnellisesti yhdessä. Oli kivaa kun saatiin selville ettei Annalise tahallaan tappanutkaan Marcusta. Kaikkein järkyttävintä oli luultavasti se että sen jälkeen kun Nathan oli tullut hulluksi hänelle selvisi , että Annalise oli raskaana hänen lapselleen.

Loppu oli hyvin surullinen kun Nathan hirtti itsensä. Ja puu johon hän hirtti itsensä oli naarmuinen ja kaltoin kohdeltu niin kuin Nathankin oli. Toisaalta oli kiva että Nathan pääsi taivaaseen Gabrielin luokse jossa hänen ei enään tarvitse kärsiä.

Oli kyllä hyvin onnistunut teos. Jakea oli vaan niin pirun ikävä. Cloquet oli tosi lempeä, ja jotenkin isällinen hahmo. Oli aika iso yllätys että Madeline oli myös ihmissusi ja hänestä löytyi paljon uusia puolia. Myös Walker oli mukava hahmo, mutta jotenkin tuntui kuitenkin että Walkeria ja Talullaa ei oltu tarkoitettu yhteen. Marco oli erittäin mielenkiintoinen hahmo ja jotenkin tuntuu että hän ja Talulla saattavat rakastua.. Kaikinpuolin hyvä kirja, ja odotan innolla trilogian viimeistä kirjaa.